logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Uhkailua kokenut joka kuudes suomalaistoimittaja, selviää tuoreesta tutkimuksesta – ”Meillä alkaa olla keskustelunaiheita, joista vihamyrsky ryöpsähtää varmasti”

Toimituksen ulkoa tuleva uhkailu ja vaikuttamisyritykset huolestuttavat osaa suomalaisista toimittajista ja aiheuttavat itsesensuuria, vaikka raju häirintä on harvinaista, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Toimittajien uhkailun lisäksi toimituksissa nähdään ongelmana sananvapauden kannalta myös haastateltavien kohtaama vihapuhe.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Tampereen yliopisto julkaisi tiistaina tutkimusartikkelin, jossa on selvitetty suomalaisten toimittajien ja päätoimittajien kokemaa uhkailua, väkivaltaa ja vihapalautetta viimeisten kolmen vuoden aikana.

Tutkimusartikkeli perustuu maaliskuussa 2017 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 875 journalistia Suomen Journalistiliitosta, Päätoimittajien yhdistyksestä, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksestä ja Aikakauslehtien päätoimittajien joukosta.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Sen mukaan journalisteista lähes joka kuudes (16 prosenttia vastanneista) on kokenut väkivallalla uhkailua ja neljä prosenttia on joutunut työtehtävissään fyysisen väkivallan uhriksi. Näitä yleisempää on ollut kuitenkin vihapalaute, jota on saanut kaksi kolmesta toimittajasta. Säännöllisesti sitä sai 15 prosenttia toimittajista.

Lisäksi 17 prosenttia koki, että heistä on levitetty julkisesti valheellisia huhuja, juoruja tai yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja mustamaalaustarkoituksessa.

Suomen journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä liitto sai omassa kyselyssään vuotta aiemmin.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


”Kiinnostavaa on kuitenkin se, että tässä on mukana myös päätoimittajat. Koettu uhkailu tai vaikuttamisyritykset eivät näytä olevan riippuvaisia työntekijän asemasta.”

Tutkimuksen tehneen viestintätieteiden tiedekunnan tutkijan Ilmari Hiltunen mukaan valtaosa suomalaisista journalisteista näyttää kohtaavan uhkailua tai muuta ulkoista vaikuttamista verrattain harvoin.

Hän näkee uhkailun ja vihapalautteen ongelmaksi kuitenkin sen, että sillä pyritään vaikuttamaan yksittäistä toimittajaa laajemmin koko alaan.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


”Erityisesti julkisella uhkailulla ja mustamaalaamisella vaikutetaan laajemmin työyhteisöön ja koko ammattikuntaan. Kollegan kokema uhkailu voi saada havahtumaan siihen, että oma työ voikin olla uhkatekijä.”

Tutkimukseen osallistuneista journalisteista useampi kuin joka kuudes (17 prosenttia) kertoikin, ettei haluaisi mielellään käsitellä tiettyjä aiheita tai näkökulmia ulkoa tulevan vaikuttamisen takia.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


14 prosenttia vastanneista kertoi myös muokanneensa juttujaan vaikuttamisen pelon takia.

”Jos ulkopuoliset toimijat pääsevät vaikuttamaan tai ohjaamaan journalismia, yleisön oikeus saada itsenäisesti tuotettua tietoa demokraattisen päätöksentekonsa tueksi kärsii”, Hiltunen toteaa.

Helsingin Sanomien päätoimittajan Antero Mukan mukaan toimittajien kokemaan uhkailuun suhtaudutaankin toimituksessa vakavasti, mutta henkeä tai terveyttä uhkaavia tapauksia tulee vastaan onneksi varsin vähän.

Sananvapauden kaventamisyritykset eivät rajoitu vain toimittajiin.

Mukan mukaan some- ja yhteiskunnallisen keskustelun muuttuminen yhä rajummaksi on vaikuttanut myös haastateltaviin.

”Sananvapauden kannalta huolestuttavaa on myös, että tutkijat tai tavalliset kansalaiset saattavat jättää haastattelun antamatta, koska pelkäävät haastattelusta mahdollisesti koituvan vihapostia.”

Myös journalistiliiton Aho on huolestunut siitä, että Suomessa on aiheita, joista puhuminen julkisesti vaatii rohkeutta ja joista tulee lähes takuuvarmasti vihapalautetta sekä toimittajille että haastateltaville.

”Meillä alkaa olla keskustelunaiheita, joista vihamyrsky ryöpsähtää varmasti. Uhkailun ja vihapuheen pitää olla tuomittavaa.”

Aho pitää tärkeänä vedenjakajana Helsingin käräjäoikeuden päätöstä, kun se lokakuussa antoi tuomiot Johan Bäckmanille ja MV-lehden perustajalle Ilja Janitskinille esimerkiksi Ylen toimittajaan Jessika Aroon kohdistuneessa vihakampanjassa.

”Tässä oikeuslaitos otti kantaa siihen, voidaanko mitä tahansa roskaa kirjoittaa. Poliitikkojen tulisi kuitenkin tuomita vihapuhe vielä voimakkaammin.”

Englanninkielinen tutkimusartikkeli Experiences of External Interference Among Finnish Journalists: Prevalence, methods and implications julkaistiin yhteispohjoismaisessa Nordicom Review-tiedelehdessä. Tutkimusartikkeli on osa Ilmari Hiltusen väitöstutkimusta, joka kartoittaa ulkoisen vaikuttamisen seurauksia suomalaiselle journalismille ja sen autonomialle.

Themes
ICO