Boris Johnson väitti: Vladimir Putin uhkasi henkilökohtaisesti ohjuksella – Kreml kiisti
Britannian ex-pääministeri Boris Johnson on väittänyt BBC:n uudessa dokumentissa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin uhkasi häntä henkilökohtaisesti ohjusiskulla viime vuonna.
Johnsonin mukaan Putin ja Johnson puhuivat puhelimessa juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen uhka leijui tuolloin Ukrainan yllä, ja länsimaiset johtajat Johnsonin tapaan kiirehtivät osoittamaan tukeaan Ukrainalle.
– Hän vähän niin kuin uhkaili minua yhdessä kohtaa ja sanoi: ”Boris, en halua satuttaa sinua, mutta ohjuksella se hoituisi nopeasti”, tai jotain sellaista, Johnson muisteli.
Johnson lisäsi, että ohjusiskuun liittyvä heitto vaikutti olevan rentoon sävyyn lausuttu.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovin mukaan se, mitä Johnson sanoi, ei ole totta.
– Joko se oli tahallinen valhe – joten täytyy kysyä herra Johnsonilta, miksi hän päätti ilmaista asian niin – tai sitten se oli tiedostamaton valhe, eikä hän itse asiassa ymmärtänyt, mistä Putin hänelle puhui, Peskov sanoi toimittajille uutistoimisto Reutersin mukaan.
Britannian entinen pääministeri Boris Johnsonin on kertonut BBC:n uudessa dokumentissa hänen ja Venäjän presidentin välisestä puhelusta helmikuussa 2022. AOP
Stoltenberg pyysi Etelä-Korealta aseellista tukea Ukrainalle
Etelä-Koreassa vieraillut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pyysi maalta aseellista tukea Ukrainalle. Asiasta kertoi uutistoimisto AFP.
Stoltenberg ehdotti, että Etelä-Korea muuttaisi linjaansa, jonka perusteella se ei vie aseita konfliktin keskellä oleviin valtioihin. Hän vetosi siihen, että esimerkiksi Saksa ja Norja, joilla on ollut samanlainen linja aiemmin, ovat myös muuttaneet kantaansa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Jos uskomme vapauteen ja demokratiaan, jos emme halua itsevaltiuden ja totalitaarisen (valtion) voittavan, niin he tarvitsevat aseita, Stoltenberg sanoi vieraillessaan Seoulissa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili Etelä-Koreassa. AOP
Ukraina haluaa liittyä Euroopan unioniin kahden vuoden sisällä
Ukraina haluaa liittyä Euroopan unioniin kahden vuoden sisällä, sanoo maan pääministeri Denys Shmyhal Politico-lehdelle.
– Meillä on erittäin kunnianhimoinen suunnitelma liittyä Euroopan unioniin seuraavan kahden vuoden aikana. Odotamme siis, että tänä vuonna, vuonna 2023, voimme jo käydä alustavia neuvotteluita, Shymal sanoi.
EU:n sisällä Ukrainan nopeaa liittymistä unionin jäseneksi ei kuitenkaan ole pidetty realistisena. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi viime vuonna, että Ukrainan liittymiseen saattaa kulua "vuosikymmeniä".
Jopa ne EU-johtajat, jotka kannattivat ehdokasstatuksen myöntämistä Ukrainalle viime kesänä, ovat epävirallisissa yhteyksissä Politicon mukaan myöntäneet maan tosiasiallisen liittymisen olevan yhä joidenkin vuosien päässä.
Yksi keskeisistä kysymysmerkeistä Ukrainan mahdollisen jäsenyyden ympärillä tulee olemaan maan kamppailu korruptiota vastaan. Shmyhalin mukaan Zelenskyin hallitus suhtautuu korruptioon vakavasti.
– Valitettavasti korruptio ei syntynyt eilen, mutta olemme varmoja, että kitkemme sen, Shmyhal sanoi todeten sen olevan avain Ukrainan EU-jäsenyyspolulle.
EU-komissaareja matkustaa myöhemmin tällä viikolla Ukrainan pääkaupunki Kiovaan tapaamaan presidentti Volodymyr Zelenskyiä.
EU:n sisällä Ukrainan nopeaa liittymistä unionin jäseneksi ei ole pidetty realistisena. AOP
Venäjä väittää edenneensä Itä-Ukrainassa enemmän kuin kuukausiin
Venäjä väittää edenneensä Itä-Ukrainassa Donetskin alueella enemmän kuin kuukausiin, kertoo uutistoimisto Reuters.
Asiaa kommentoi Venäjän Donetskin alueelle nimittämä aluejohtaja Denis Pushilin. Hänen mukaansa venäläisjoukot olisivat edenneet Vuhledarin hiilikaivoskaupunkiin, joka sijaitsee noin 150 kilometriä etelään strategisesti tärkeästä Bah’mutin kaupungista.
Ukraina puolestaan on kiistänyt väitteet ja kertoo torjuneensa Blahodatneen ja Vuhledariin kohdistuvat hyökkäykset.
Alueen tilannetta ei olla pystytty riippumattomasti vahvistamaan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuitenkin myönsi sunnuntai-illan puheessaan tilanteen olevan nyt alueella hyvin haastava.
– Tilanne on erittäin vaikea. Bah’mut, Vuhledar ja muut sektorit Donetskin alueella – Venäjän hyökkäyksiä tapahtuu siellä jatkuvasti, hän kertoi.
Brittitiedustelu: Venäjä jatkaa joukkojensa kasvattamista
Britannian puolustusministeriön päivittäinen tiedusteluraportti kertoo Venäjän yhä pyrkivän kasvattamaan sotajoukkojaan. Nyt rekrytoinnin on havaittu ulottuneen jopa Venäjällä asuneisiin vierastyöläisiin.
Rajavartioiden kerrotaan noin viikko sitten estäneen Venäjän passin omaavia kirgisialaisia siirtotyöläisiä poistumaan maasta liikekannallepanon vuoksi. Myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on hiljattain painottanut, että asetus "osittaisesta liikekannallepanosta" on yhäkin voimassa.
Britannian puolustusministeriön mukaan Kremlissä etsitään edelleen uudenlaisia tapoja, joilla tuleviin hyökkäyksiin Ukrainassa saataisiin uusia joukkoja ilman suurta kansan vastarintaa.
Kroatian presidentti laukoi hämmentäviä kommentteja
Kroatian presidentti Zoran Milanović hämmensi maanantaina kommenteillaan, joiden mukaan lännen apu Ukrainalle on "syvästi moraalitonta". Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.
Puhuessaan maan pääkaupunki Zagrebissa Milanović sanoi vastustavansa aseavun viemistä Ukrainaan sillä perusteella, että se voisi lopulta vain pitkittää sotaa. Hän kuvasi lännen asennetta aseapuun jopa "hulluudeksi".
– Mikä on päämäärä? Venäjän hävittäminen? Hallinnon vaihtaminen? On myös puhuttu Venäjän repimisestä kappaleiksi, hän pohti.
Väitteidensä tueksi presidentti nosti Ukrainalle toimitettavat saksalaiset Leopard 2 -taistelupanssarivaunut, jotka hänen mukaansa tulisivat vain ajamaan Venäjän lähemmäs Kiinaa.
Aseavun ohella presidentti kommentoi maanantaina myös Venäjän vuonna 2014 valtaaman Krimin niemimaan tilannetta.
– On selvää, että Krimistä ei enää koskaan tule Ukrainan aluetta, Milanović vakuutti.
Zoran Milanović nousi Kroatian presidentiksi vuonna 2019 ja on sittemmin saanut maineen populistista nationalismia kannattavana Venäjä-mielisenä poliitikkona. Viimeksi Milanović kohautti venäjämielisyydellään toukokuussa, jolloin hän julkisesti esitti vastustavansa Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon.
Kroatian presidentti Zoran Milanović. AOP
