Sirotemiina on ikävä kapistus. Niitä voi levittää kauas tykistöllä, raketinheittimillä tai ilma-aluksilla laajoille alueille. Miinoja on vaikea havaita ja ne ovat suuri vaara myös siviiliväestölle sodan jälkeenkin.
Venäjä on käyttänyt sirotemiinoja hyökkäyssodassaan. Ukrainalaiset ovat kuitenkin keksineet persoonallisia keinoja niiden raivaamiseen.
Eräällä videolla taistelija tekee sirotemiinan vaarattomaksi heittämällä sen päälle autonrenkaan. Ennen osumahetkeä hän käännähtää ympäri, kyyristyy ja suojaa käsillä päätään.
– Rengas osuu miinaan, se räjähtää ja rengas lentää, Iltalehden tilannestudion sota-asiantuntija Emil Kastehelmi sanoo.
Sirotemiinan sirpalevaikutus ei ole kovin suuri. Siksi niitä voi raivata vastaavanlaisin keinoin hyvinkin läheltä melko huoletta. Rengasta voi jopa uusiokäyttää. Joskus ukrainalaiset ovat sitoneet sen ympärille köyden, jotta sen voi vetää takaisin.
– Kyseessä on todennäköisesti neuvostoliittolainen PFM-1-miina. Se ei yleensä ole välittömästi tappava, mutta haavoittaa hyvin vakavasti. Se räjäyttää esimerkiksi helposti vaikka jalkaterän kokonaan irti.
Ottawan sopimus kieltää
Miinaan astunut sotilas on siis käytännössä taistelukyvytön. Lisäksi tilanne sitoo lääkintähenkilöstöä tai muita sotilaita evakuointitoimiin.
Jos parempia keinoja ei löydy, improvisoitu renkaan heitto toimii Emil Kastehelmen mukaan raivauksessa mainiosti. On parempi, että rengas osuu miinan päälle tyhjänä ja heitettynä kuin kiinni liikkuvassa omassa ajoneuvossa.
– Raivausta on paikoin pakko toteuttaa nopeasti. Väylät ja tiet on pakko saada auki ihan logistiikkaakin ajatellen. Tuollainen räjähdys vahingoittaa rekkojen tai muiden ajoneuvojen renkaita.
Toisessa videossa näkyy, kuinka sirotemiinan päälle heitetään tiiliskivi. Kastehelmi huomauttaa, että vihreä miina on lehtien seassa. Se on hyvin vaikeasti hahmotettavissa.
– Ne pysyvät siellä sodan jälkeenkin. Sen takia sirotemiinojen käyttöä on pyritty suitsimaan kansainvälisin sopimuksin, hän sanoo.
Muun muassa Suomen allekirjoittama Ottawan sopimus kieltää sirotemiinat. Venäjä ei ole sopimusta allekirjoittanut. Ei myöskään esimerkiksi Yhdysvallat tai Kiina.
Voit katsoa tilannestudion koko jakson tästä linkistä.
