Turkki valmistautuu toukokuussa pidettäviin presidentin- ja parlamenttivaaleihin. Suomi ei odota edistystä Nato-jäsenyyden ratifioinnissa ennen sitä. Ykkösaamun vieraana on ulkoministeri Pekka Haavisto.
Turkki katkaisi maanantaina 23.1. kolmikantaiset Suomen, Ruotsin ja Turkin väliset neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksien ratifioinnista. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo, että hänen yhteydenpitonsa Turkkiin jatkuu.
– Nyt kolmikantaiset keskustelut ovat jäissä, mutta ulkoministerit pitävät edelleen toisiinsa tiivistä yhteyttä.
Tällä hetkellä ei ole tiedossa, milloin keskustelut kolmen maan välillä jatkuvat.
– Emme odota edistymistä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinneissa ennen Turkin vaaleja, sanoo Haavisto.
Yhteydenpito on tiivistä
Maanantaina 23.1. Haavisto ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu keskustelivat puhelimessa Suomen ja Ruotsin ratifiointien tilanteesta ja Turkin reaktioista Tukholmassa pidettyihin mielenosoituksiin, kertoo ulkoministeri Haavisto.
Turkin edustajien kanssa keskustellessa aiheet ovat kautta linjan vaikeita.
Edellisen kerran Haavisto puhui Turkin ulkoministerin kanssa joulun välipäivinä.
– Keskustelimme muun muassa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja Afganistanin heikkenevästä ihmisoikeustilanteesta, Haavisto kertoo.
Suomi ja Ruotsi haluavat edelleen samassa tahdissa Natoon
Ulkoministeri Haavisto vihjaisi viime maanantaina, että Suomi katsoo myös sitä vaihtoehtoa, ettei Turkki ratifioisikaan Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
– Täytyy tietysti arvioida tilannetta. Onko tapahtunut jotain sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä, hän sanoi.
Nyt Haavisto tähdentää Naton avointen ovien politiikkaa.
– Suomi lähtee siitä, että Naton avointen ovien politiikka, johon kaikki Nato-maat ovat sitoutuneet, on voimassa. Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki Naton jäsenyysedellytykset.
Haaviston mukaan Suomen ja Ruotsin turvallisuus muodostaa kokonaisuuden myös Naton ajattelussa. Suomella ja Ruotsilla on pitkä historia kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, ja se on vain tiivistynyt maiden jätettyä yhtä aikaa Naton jäsenyyshakemukset.
– Mahdollisessa kriisitilanteessa Itämeren alueella Ruotsi on meille läheisin kumppani myöskin maantieteen vuoksi. Naton puolustussuunnittelua ajatellen Ruotsi tulee olemaan alueen turvallisuudessa erittäin tärkeä osa, Haavisto sanoo.
Suomi ja Ruotsi ovat osa Turkin sisäpolitiikkaa
Jo pitkään on toistettu ajatusta, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäseneyyshakemuksien ratifioinneista on tullut osa Turkin sisäpolitiikkaa.
Tosin voi kysyä, miksi juuri näiden pohjoisten pienten maiden liittyminen osaksi puolustusliittoa niin kovasti kiinnostaisi turkkilaisia äänestäjiä.
– Turkin esiin nostamat huolet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden yhteydessä ovat koskeneet ennen kaikkea terrorismin torjuntaa koko Naton alueella. Huoli tästä on Turkissa todellinen, ja koskettaa myös tavallista turkkilaista äänestäjää. Turkki on säännöllisesti nostanut esiin näitä asioita myös muissa Nato-yhteyksissä, Haavisto selittää.
Mahdollista on myös se, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on huolestunut omasta ja puolueensa asemasta vaaleissa, eikä hän pane painoa pienten pohjoisten maiden turvallisuushuolille. Tätä ulkoministeri Haavisto ei kommentoi.
