Finland

USA:ssa iskivät vasten kasvoja asiat, jotka saavat Riku Campon ylistämään Suomea

Tunnetut ulkomaille muuttaneet suomalaiset kertovat, mitä he ikävöivät Suomesta. Jotkut asiat ovat myös paremmin uudessa kotimaassa.

Riku Campo kertoo ylpeänä Suomesta ulkomailla.

Amerikassa ambulanssikyyti voi maksaa kymppitonneja

Meikkitaiteilija Riku Campo on asunut Yhdysvalloissa, New Yorkissa ja Los Angelesissa, 17 vuotta. Hän käy Suomessa noin joka toinen vuosi. Läheisten ja työkuvioiden vuoksi Campolla on edelleen tiiviit yhteydet Suomeen.

– Kaipaan Suomesta äitiäni, joka on läheisin ihminen minulle.

Campo kertoo kaipaavansa myös saunaa ja Suomen kesäöitä. Lisäksi ikävä on tullut suomalaisten ihmisten rehellisyyttä ja luotettavuutta.

Lisäksi ympäristön puhtaus on Campon mukaan ihanaa.

– Täällä on roskia ja rottia kaikkialla. Ja roskisten haju on Manhattanilla välillä karmea.

Campo kertoo olevansa erittäin ylpeä suomalaisuudestaan ja kertovansa Suomesta usein amerikkalaisille. Erityisen ylpeä Campo on suomalaisen koulutuksen korkeasta tasosta.

Campo ylistää myös suomalaista hyvinvointivaltiota. Campo kertoo esimerkkinä, että ilman kattavaa vakuutusta Yhdysvalloissa ambulanssikyyti voi tulla maksamaan 1 500–65 000 dollaria. Sairaalayöpymisiä vaativa leikkaus voi maksaa satatuhatta dollaria.

– Se mitä suomalaiset veronmaksajat saavat vastikkeeksi Suomessa on lottovoitto. Yhdysvalloissa joudumme maksamaan isot summat vakuutuksista, jotta voimme asua maassa turvallisesti.

Yhdysvalloista Campoon on tarttunut ihmisten positiivisuus. Campo asuu Los Angelesissa Santa Monican alueella. Siellä naapurit tervehtivät ja auttavat toisiaan.

– Suomalaiset usein ajattelevat, että amerikkalaiset ovat pinnallista kansaa, kun he hymyilevät koko ajan ja ovat niin positiivisia. Ehkä tietyllä tasolla kyllä, mutta olen saanut positiivisemman elämänkatsomuksen Yhdysvalloissa.

Meikkitaiteilijan ura urkeni Amerikassa suomalaisella sisukkuudella.

–En lannistu helposti. Olen ahkera, en koskaan myöhästy, sanaani voi luottaa. Nämä ovat suomalaisia peruspiirteitä.

Iiro Seppänen on ruvennut kaipaamaan Suomen neljää vuodenaikaa.

Suomalaiset osaavat nauttia aurinkoisista päivistä

Taikurina ja base-hyppääjänä tunnettu Iiro Seppänen on asettunut Kapkaupunkiin Etelä-Afrikkaan, joka on hänen vaimonsa Julian kotimaa. Jo tätä ennen Seppänen oli asunut parikymmentä vuotta eri puolilla maailmaa ja matkustanut 120 maassa.

Etelä-Afrikka on vielä pitkälti kehittyvä maa. Seppänen ylistää Suomen julkista hallintoa, turvallisuutta ja korruption vähäisyyttä.

– Matkoiltani olen oppinut, kuinka monia suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita on helppo pitää itsestäänselvyytenä, ja kuinka niitä ei kaipaa ennen kuin niitä ei enää ole, Seppänen kertoo.

Seppänen kuvailee, että Afrikan aurinko loistaa eri värisenä kuin Suomessa. Jo päivän ensimmäinen auringonsäde muistuttaa, että hän on kaukana kotoa.

Seppänen käy nykyään harvakseltaan Suomessa. Hän on alkanut vuosien kuluessa kaivata entistä enemmän ystäviään ja vanhempiaan. Lisäksi hän on alkanut kaivata neljää vuodenaikaa.

– Me suomalaiset olemme kesäkansaa, ja auringonpaiste tuo meidät yhteen. Me alamme arvuutella ja ennustaa kesähelteitä jo hiihtoloman tienoilla. Kun ilma lopulta lämpenee, kaikki tulevat ulos koloistaan. Niissä maissa, joissa valo ja auringonpaiste on säännöllisempää, ei osata heittäytyä samalla tavalla hyvistä päivistä nauttimiseen kuin Suomessa.

Kapkaupungissa on valtava kuilu rikkaiden sekä köyhien välillä.

– Epätoivo heijastuu kaikkien elämään. Ihailen kuitenkin eteläafrikkalaisten ikuista optimismia sekä heidän uskoa parempaan huomiseen.

Seppäsen mukaan suomalaiset voisivatkin ottaa oppia tästä optimismista.

– Me suomalaiset valitsemme liian usein nähdä asioiden negatiivisen puolen.

Milja Kaunisto hehkuttaa suomen kielen ilmaisuvoimaa.

Ranska muutti sosiaaliseksi

Etelä-Ranskan maaseudulla asuva kirjailija Milja Kaunisto rakastaa suomalaista luontoa. Kaunisto kertoo, että Suomessa hän vetää syvään henkeä ja nauttii puhtaudesta.

– Sääli, että Suomen hiljaista, kuulasta puhtautta pidetään itsestäänselvyytenä. Etelä-Ranskassa ihmisen vaikutus näkyy lähes joka puolella, ja koskematon luonto alkaa olla harvinaista.

Kirjailijalle suomen kieli on myös tietysti rakas.

– Suomen kieli on kaikkiin kieliin verrattuna ylivoimaisen ilmaisuvoimainen. Suomen kieli on salarakkaani.

Kaunisto kertoo ikävöivänsä rauhallisen luonnonläheistä hetkeä Suomen luonnossa.

– Seistä suuren järven rannalla, kuunnella hiljaisuutta, kävellä hitaasti alastomana tyyneen veteen ja antaa sen viedä murheet muualle. Sitten saunaan. Hiljaisuus ympäröi kaiken. Siinä on minun rakas, pyhä sielunmaisemani, kirjailija maalailee.

Kaunisto kertoo, että kulttuurierot tulevat näkyviin arkisisssa aamurutiineissa. Kun hän vie lapset kyläkouluun, hän tervehtii vastaantulijoita. Sitten hän kävelee kylänraittia aamukahville kahvilaan. Siellä tavataan ystäviä ja kylänmiehiä ja vaihdetaan juorut kiireettömästi.

– Yhteisöllisyys ja ihmisten kohtaaminen on maalaisranskalaisen elämänlaadun perusta. Kun siitä kerran pääsee osalliseksi, ei enää halua elää muulla tavalla. Olin ennen sulkeutunut ja vetäytyvä. Ranska on muuttanut minut sosiaaliseksi ja avoimeksi. Olen kiitollinen suomalaisesta luonteenlaadustani, mutta minusta ei enää saisi kyräilijää.

Mikko Rantanen on ihmetellyt buffet-ravintoloiden puutetta Denverissä.

Amerikassa ei pääse millään puusaunaan

Viidettä vuotta Yhdysvalloissa Denverissä asuva NHL-tähti Mikko Rantanen, 23, on ehtinyt sahata pelireissuillaan Pohjois-Amerikan ristiin rastiin jo lukuisia kertoja.

Vaikka mantereelta löytyy yhtä ja toista suurta ja mahtavaa, puusaunaan turkulainen ei ole törmännyt.

– Kaipaan ehdottomasti suomalaista puusaunaa. Sähkösauna meillä kyllä on hallilla, ja niitä on muutenkin monessa paikassa, mutta kyllähän kunnon puusauna on ihan eri asia, Rantanen sanoo.

Viime kesänä kuusivuotisen ja yli 50 miljoonan euron jatkosopimuksen Colorado Avalancheen tehneen Rantasen mielestä koti-Suomessa on parempaa muun muassa yksi yksinkertainen, mutta ammattiurheilijalle ensisijaisen tärkeä asia.

– Lounasravintolat. Täällä ei oikein ole sellaisia. En tiedä, onkohan se sen takia, että jos olisi buffet, niin amerikkalaiset söisivät sen niin nopeasti tyhjäksi, ettei se olisi kannattava bisnes, Rantanen naurahtaa.

– En tiedä, miksei sellaisia buffet-lounaspaikkoja ole täällä. Suomessa yleensä tykkään käydä sellaisissa lounaalla, mutta täältä Denveristä en ole löytänyt ensimmäistäkään.

Kalliovuorten kupeessa sijaitseva Denver on Yhdysvaltojen aurinkoisimpia kaupunkeja. Kaupungissa on talvisin lunta ja kylmää, mutta aurinko paistaa siellä noin 300 päivänä vuodessa.

– Keli on talvisin parempi kuin Suomessa. Aurinko paistaa melkein joka päivä. Se on todella mukavaa. Muistelisin, että Suomessa ei ihan hirveästi talven aikana aurinko porota.

Kari Lumiketo arvostaa Suomessa toimivuutta ja ruokaa mutta ihailee unkarilaista perhekeskeisyyttä.

Ruisleipää aina mukaan

Budapestissa nykyään asuva toimittajakonkari Kari Lumikero kiittelee, että Suomi on nykyään tehokas, järjestäytynyt ja toimiva yhteiskunta.

– Esimerkiksi internetyhteydet ovat aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi Unkarissa tai jopa Saksassa, myös Berliinissä asunut Lumikero toteaa.

Suomalainen ruoka on Lumikeron mieleen, ja sitä tulee maailmalla ikävä.

– Ostamme aina Suomesta lähtiessämme mukaan ruisleipää, joka hakee maailmalla vertaistaan sekä maun että terveellisyyden puolesta.

Joulun aika on saanut Lumikeron ihmettelemään, miksi Suomessa ei ole kunnollista joulumarkkinaperinnettä.

– Voisimme saada hyviä ideoita jo niinkin läheltä kuin Tallinnasta – Berliinistä tai Budapestistä puhumattakaan.

Nykyisessä asuinmaassaan Unkarissa Lumikero arvostaa perhekeskeisyyttä.

– Isovanhempia käydään tapaamassa usein myös tavallisin viikonloppuisin. Heidän viisaudestaan ja elämänkokemuksestaan otetaan oppia.

Teuvo Teräväisen mielestä karkkivalikoima on jenkeissä laihanlainen.

Jenkeissä karkit eivät ole kuten Suomessa

Stanley Cup -voittaja Teuvo Teräväinen on asunut Yhdysvalloissa vuodesta 2014. Ensin pari vuotta Chicagossa ja sen jälkeen huomattavasti pienemmässä Raleighissa.

Carolina Hurricanesin 25-vuotias NHL-tähti on vuosien varrella huomannut kaipaavansa erityisesti perinteistä suomalaista herkkua.

– Täällä jenkeissä ei jotenkin minun mielestäni ole kovin hyvä karkki- ja suklaavalikoima. Aina kun kavereita tulee Suomesta käymään, pyydän tuomaan Fazerin sinistä, Teräväinen kertoo.

Helsingistä kotoisin oleva kiekkoilija on oppinut Amerikan-vuosiensa aikana arvostamaan kotimaassa itsestäänselvyyksiltä tuntuvia asioita.

– Koulu- ja terveydenhuoltosysteemit toimivat Suomessa aika hyvin. Tämä on varmaan aika perinteinen vastaus, mutta totta se on.

Teräväinen on viihtynyt mainiosti Pohjois-Carolinan osavaltiossa sijaitsevassa kotikaupungissaan. Iso kiitos siitä kuuluu säälle.

– Ilmasto on täällä ainakin Suomea parempi. Koko ajan on lämpimämpää, eikä talvea oikeastaan tule ollenkaan. Se on erittäin mukavaa.

– Nyt jouluna kävimme (Sebastian) Ahon kanssa golffaamassa. Oli melkein parikymmentä astetta lämmintä, Teräväinen kertoo.

Ikävä Hämeenlinnan ilmaa

Sirpa Pietikäinen (kok) on toiminut vuodesta 2008 Euroopan parlamentin jäsenenä. Yli kymmenessä vuodessa Bryssel on tullut tutuksi. Siellä Pietikäistä viehättää monikulttuurisuus ja ihmisten ystävällisyys.

– Pidän pienistä aukioista ja niiden ympärille muodostuneista paikallisyhteisöistä toreineen, lähikauppoineen ja kahviloineen, joissa ihmiset tuntevat toisensa. On mukavaa, kun pidemmänkin ajan kuluttua kalakauppias tervehtii kadulla ja vihanneskauppias huikkaa terveisensä ohikulkiessani, Pietikäinen kertoo.

Suomesta hän kaipaa ennen kaikkea raitista ilmaa ja suomalaista ruokaa.

– Hämeenlinnan ilmanlaatu on ehdottomasti parempi kuin Brysselin. Varsinkin kesällä rakastan tuoreita hyviä sesongin kasviksia, ja elän herneillä ja luomumansikoilla pitkän tovin, Pietikäinen kertoo.

– Yhä kymmenen vuoden jälkeenkin tapanani on tuoda Suomesta jälkiuunileipää ja kuivattua varrasruisleipä sekä viiden viljan puuroainessekoitusta.

Ville Niinistö nauttii Brysselin ravintola- ja kulttuuritarjonnasta mutta kaipaa vastaavasti Suomen metsiä ja puhdasta ilmaa.

Brysselissä ei pääse metsään

Ville Niinistö (vihr) on ehtinyt tutustua noin puolen vuoden ajan elämään Brysselissä. Niinistön kausi Euroopan parlamentin jäsenenä alkoi heinäkuun alussa. Suomen uutisia ja asioita on helppo seurata netin välityksellä, mutta yhtä asiaa ei voi netin välityksellä saavuttaa: suomalaista luontoa.

– Suomessa isoissakin kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa, luonto on lähellä. Bryssel on tiiviisti rakennettu suurkaupunki, ja vaikka siellä on puistoja, ne eivät ole mitään luonnon metsiä. Suomessa metsään pääsee nopeasti: on kansallispuistoja ja lähimetsiä. Se on iso rikkaus.

Toinen asia on ilmanlaatu. Niinistön mukaan ilmanlaatu on Suomessa paljon parempi kuin Brysselissä, minkä huomaa aivan konkreettisesti.

– Heti kun tulen Suomeen, vedän syvään henkeen raitista ilmaa. Siitä tulee kotoisa olo.

Niinistöä viehättää Brysselissä suurkaupungin ravintola- ja kulttuuritarjonta. Myös keskeinen sijainti Euroopassa mahdollistaa viikonloppureissut junalla, vaikkapa Lontooseen tai Pariisiin.

Kesälomansa Niinistö haluaa viettää Suomessa luonnosta nauttien.

– Rauhallinen aamuhetki mökillä lehden ja kahvikupin kanssa linnunlaulua kuunnellen on jotakin sellaista, mitä suurkaupungissa eläessä kaipaa.

Hannu Jortikan kokemuksen mukaan suomalainen täsmällisyys joutuu Espanjassa romukoppaan.

Työmies ei ilmesty silloin, kun on sovittu

Suomalaisen jääkiekon suurmies Hannu Jortikka asuu osan vuotta Espanjan Aurinkorannikolla. Parasta Espanjassa on ilmasto ja rennompi elämisen mieninki.

Suomesta Jortikka kaipaa eniten ystäviä. Onneksi nykyaikana yhteydenpito on helpompaa. Silloin tällöin mieli alkaa tehdä ruisleipää, mutta onneksi sitäkin löytyy Fuengirolasta suomalaisesta kaupasta.

Jortikka kertoo, että vaikka hän itse elää turvallisella ja rauhallisella alueella, Suomessa yleinen turvallisuus on paremmalla tasolla.

– Täällä lapset viedään ja haetaan koulusta suoraan portilta. Ei täällä voi antaa lasten tai nuorten mennä samalla tavalla kuin Suomessa.

Myös kaikenlaisten arkisten asioiden hoitaminen, kuten pankki- tai postiasiat, on mutkikkaampaa Espanjassa. Ja jos putket pitää huoltaa, työmies saattaa ilmaantua vaikka seuraavana päivänä kuin oli sovittu.

– On täällä sellainen mañana -meininki, Jortikka kuvailee.

Ulkomaille muuttaminen vaatii Jortikan mukaan sopeutumiskykyä.

– Venäjälläkin asuin aikoinaan kolme vuotta, ja ei siellä yhtään niin kauheaa ollut kuin jotkut sanovat. On rikkaus, että on olemassa erilaisia maita.

Jyrki Sukula kiittelee yrittämisen helpppoutta Suomessa Italiaan verrattuna.

Ikävä uusia perunoita

Keittömestari Jyrki Sukula on omistanut jo vuosia vaimonsa Riikan kanssa viinitilan Serralunga d’Albassa Italiassa.

Pariskunta on asettunut saapasmaahan pysyvästi.

Työt vievät ympäri maailmaa. Tällä kertaa Jyrki Sukula vastaa puhelimeen Afrikasta.

On perspektiiviä miettiä synnyinmaata Suomea.

– En kaipaa Suomesta oikein mitään muuta kuin toimivaa yhteiskuntaa, miten virastot ja verottaja ja infrastruktuuri toimivat, Jyrki Sukula kertoo.

– Italia on byrokraattinen. Suomessa on mahtavaa olla yrittäjänä, koska kaikki toimii hyvin.

Piemontessa viinitilaa isännöivä Sukula myöntää kaipaavansa Suomesta ainakin yhtä raaka-ainetta.

– Mun kohdalla se on uudet perunat. Ne ovat maailman parhaita. Mistään muualta ei saa yhtä hyvää perunaa kuin Suomesta.

Myös Suomen luonto saa Sukulalta kehuja.

– Suomessa on poikkeuksellinen ilmasto ja ilmanala. Vesi on puhdasta. Mitä enempää voisi vaatia, hän sanoo.