Miksi maailman muslimit raivostuvat juuri ärsyttämisen takia poltetusta Koraanista? Kaksi helsinkiläistä imaamia ja luterilainen piispa arvioivat, miksi uskonnollisten symbolien häpäisy loukkaa.
Äärioikeistolainen poliitikko Rasmus Paludan poltti taas yhden Koraanin Turkin suurlähetystön edustalla 21. tammikuuta Tukholmassa. Teko sai ihmiset polttamaan Ruotsin lipun Istanbulissa Kuva: TT / Reuters
Katja Kuokkanen HS
”Tällainen toiminta suututtaa muslimit ympäri maailman.” Mielenosoittaja Mesut Emre Balci esitti arvionsa Istanbulissa sen jälkeen, kun tanskalaispoliitikko Rasmus Paludan oli 21. tammikuuta polttanut Koraanin Tukholmassa Turkin suurlähetystön edustalla.
Paludan sai mielenilmaukseensa apua ruotsalaiselta toimittajalta Chang Frickiltä, joka on tehnyt yhteistyötä myös venäläisen propagandakanava RT:n tytäryhtiön kanssa.
Vaikuttaa selvältä, että toistuvasti Koraaneja polttanut Paludan pyrkii nimenomaan provosoimaan. Eikö hänen tahallinen riidankylvämisensä olisi hyvä jättää omaan arvoonsa?
Muslimimaissa Paludania ei välttämättä nähdä yksittäisenä provakaattorina. Häntä pidetään pikemminkin länsimaisen maailmankuvan edustajana, arvioi vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Koska länsimailla on historiallisesti ollut valtaa muslimimaissa, niissä ajatellaan Alarannan mukaan, että länsimaat ovat pakkosyöttäneet muslimeille maallistumista.
Koraanin tai profeetta Muhammedin loukkaaminen nähdään osoituksena siitä, että islamiin suhtaudutaan kielteisesti lännessä.
”On käsitys, että yksi tyyppi [Paludan] on laajemman maailmankuvan kärjistys”, Alaranta sanoo.
Alarannan erikoisalaa ovat Turkin sisä- ja ulkopolitiikka ja poliittinen islam. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on saanut tämänkertaisesta Koraanin polttamisesta uuden perusteen jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia.
Vanhempi tutkija Toni Alaranta on erikoistunut Turkin politiikkaan ja poliittiseen islamiin. Kuva: Seppo Samuli / Lehtikuva
Useat maat Lähi-idässä ovat nostaneet islamin yhteiskuntansa ja kansallisen identiteettinsä pohjaksi. Poliittista islamia ajavat johtajat pitävät uskontoa yhteisön kunnian kannalta oleellisena.
”Ja varsinkin, jos islamin mustamaalaaminen tulee ulkoa, se koetaan loukkaavana”, Alaranta sanoo.
Maailman muslimeja ei voi lokeroida yhteen. Vantaalaisen Myyrmäen moskeijan imaami ja islamin opettaja Sharmarke Aw-Musse korostaa, että arvomaailmoita on hyvin erilaisia. Muslimeja on noin 1,6 miljardia.
Muslimeille Koraani on pyhä kirja, ja Aw-Musse sanoo muslimeiden toimivan sen mukaan. Kun pyhään asiaan uskoo, sitä yrittää suojella.
Vantaalaisen Myyrmäen moskeijan imaami Sharmarke Aw-Musse Kuva: Sharmarke Aw-Mussen kuva-arkistot
”Jokaiselle ihmiselle on jokin asia pyhä ja koskematon. Kun ihmiselle, on hän muslimi tai ei, koskemattomalle asialla yritetään tehdä jotain pahaa, hän reagoi siihen”, Aw-Musse sanoo.
Koraani ei Suomen tataariyhteisön Suomen Islam-seurakunnan imaamin Ramil Belyaevin mukaan ole vain pyhä kirja vaan elämäntapa.
Suomen tataariyhteisön imaami Ramil Belyaev Kuva: Suomen Islam-seurakunta
”Se on sama kuin itsenäisyys tai koskemattomuus, ne ovat pyhiä asioita, joita ei saa rikkoa. Kun sitä pilkataan, se herättää vastareaktion ja on tunneasia. Siksi siitä tulee tällainen reaktio.”
Muslimimaissa kaduille lähtee laajoja kansanjoukkoja polttamaan länsimaisia lippuja. Turkissa Erdogan osaa käyttää tilannetta poliittisesti hyväkseen, mutta samalla hän todella on poliittisesta islamista vaikutteensa ottanut johtaja, jonka maailmankuvassa on Alarannan mukaan ”vankkaa ideologistakin tavaraa”.
”Saadaan nostatettua raivoa ja jos maassa on ongelmia, osa väestöstä saadaan unohtamaan se, että oma hallinto on vastuussa niistä”, Alaranta sanoo.
Suomessakin on poltettu Koraani, Aw-Musse huomauttaa. Eikä muslimiyhteisö täällä reagoinut siihen tai tämänkertaiseen Paludanin provokaatioon Tukholmassa.
”Olemme hyvin tietoisia siitä, että näiden ihmisten motivaatio on yrittää ärsyttää ja saada reaktioita. Kun muslimit sitten reagoivat ja tulee väkivaltaa, aletaan syyttää muslimeja siitä, miten radikalisoituneita he ovat ja miten he eivät salli sananvapautta”, Aw-Musse sanoo.
Muslimiyhteisöt kärsivät Aw-Mussen mukaan muutenkin monista asioista. Muslimit saavat hänen mukaansa negatiivista palautetta ja kohtaavat kiusaamista. Ei siis kaivata lisäharmeja.
”Emme me imaamit voi kontrolloida, mitä yksi ihminen tekee, mutta silti ei ole tapahtunut mitään. Asia on sammunut siihen”, Aw-Musse sanoo.
Olisiko mitään vastaavaa suomalaisia raivoon lietsovaa asiaa? Tuskin ainakaan Raamatun polttaminen. Suomessa tosin on rikoslaissa kielto uskonrauhan rikkomisesta.
Jumalaa ei pykälän mukaan saa pilkata tai herjata julkisesti. Eikä kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan muutoin pyhänä pitämää asiaa.
”Kristinusko on hankalasti pilkattavissa, koska Kristus on itsessään pilkattu. Kirkot ovat täynnä krusifikseja, joilla riippuu häväisty Jumala”, sanoo Helsingin luterilainen piispa Teemu Laajasalo.
Raamatun ja Koraanin polttamisella on ratkaiseva ero. Vaikka Koraanin polttamista voi Laajasalon mukaan selittää poliittisesti, että jotkut ohjaavat muslimeja kaduille, on hänen mukaansa myös tärkeää ymmärtää, että Koraani on islamissa itsessään pyhä.
Raamatun hurskainkin kristitty ymmärtää Laajasalon mukaan kirjakokoelmaksi, joka on Jumalan ilmoitusta mutta ihmisen kirjoittama.
Helsingin luterilainen piispa Teemu Laajasalo Kuva: IS/Seppo Kärki
”Jollemme länsimaissa ymmärrä tätä erilaisuutta, annamme välineitä propagandistien käsiin”, Laajasalo sanoo.
Vaikka sananvapauden tai uskonnonvapauden perusteella islamia voisi loukata, kunniallinen ihminen ei Laajasalon mukaan sitä tee.
Suomalaisessakin muslimiyhteisössä on mietityttänyt, miksi Ruotsin viranomaiset sallivat Paludanin mielenilmauksen. On kysytty, miksi Ruotsissa valtio suojelee toimintaa, joka on omiaan loukkaamaan 1,6 miljardia ihmistä.
Alaranta sanoo pallotelleensa tilannetta ruotsalaisten kollegoidensa kanssa. Hänestä olisi hyvä, että lainsäädäntö voisi reagoida vastaavissa tilanteissa. Jos on selvää, että mielenilmaus voi aiheuttaa yhteiskuntarauhan rikkomisen, eikö mielenilmausta voisi siirtää toiseen paikkaan, hän miettii.
”Ei tämä hyödytä kuin tätä performanssin tekijää”, Alaranta sanoo.
