Valtakunnansovittelija Sajavaara odottaa syksyn palkkaneuvotteluista vaikeita. Taustalla vaikuttavat muun muassa laukalle lähtenyt inflaatio ja Venäjän hyökkäyssota.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara aloitti noin viikko sitten uudessa tehtävässään.
Työmarkkinat ovat nyt myllerryksessä, mikä ei lupaa tehtävään helppoa alkua. Tuore valtakunnansovittelija ei itsekään odota syksyn työehtokierroksesta helppoa.
– Kyllähän tilanne on aika hankala. Meillä on monta asiaa, jotka pitää ottaa huomioon. Hintojen nousu ja maailmanpoliittinen tilanne ovat hyvinkin myllerryksessä. Joudumme miettimään, millaiseen maailmaan ratkaisuja tehdään, Sajavaara sanoo.
Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet erilaisia ennusteita tulevaisuudesta. Työntekijäpuolella Teollisuusliitto on korostanut hintojen nousua ja ostovoiman heikkenemistä, ja perustellut näillä korkeita palkankorotuksia. Työnantajapuolella Teknologiateollisuus on puolestaan ennustanut taantumaa Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, mikä puhuisi puolestaan palkkamaltin puolesta.
Sumeat näkymät eivät kuitenkaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa neuvotteluihin. Kunta-alan alkukesän palkkaratkaisu sidottiin vientialojen sopimukseen.
Kunta-alan neuvottelijat sopivat viisivuotisesta palkkaohjelmasta, jossa työntekijöiden vuosittainen palkankorotus on prosentin verran yli vientialojen korotuksen.
Tilanne on siinä mielessä uusi, että viime vuosina vientialojen sopimukset ovat käytännössä asettaneet katon muiden alojen palkankorotuksille. Tämä siitäkin huolimatta, että asiasta ei ole virallisesti sovittu.
Varsinkin Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on ollut kunta-alan sopimuksesta pahoillaan. Hänen liittonsa jäsenten pitäisi tyytyä nyt matalampiin korotuksiin.
Millaisen pohjan uusi ratkaisu luo sopimiselle syksyllä?
– Kyllähän se vaikeuttaa aika lailla neuvotteluita. Tämä on uudenlainen tilanne, että meillä on kuntasektori, joka tekee muut ylittävän palkkaratkaisun. Mutta se on neuvotteluosapuolten käsissä, Sajavaara sanoo.
Ensimmäisenä neuvotteluvuorossa ovat Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat, joiden työehtosopimus raukeaa marraskuun lopussa.
Pettymysten Bulevardi
Sajavaaran edeltäjät ovat aiheuttaneet porua varsinkin palkansaajien parissa, kun he ovat ottaneet kantaa maltillisten palkkaratkaisujen puolesta.
Edellinen valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala sanoi tammikuussa 2020 (siirryt toiseen palveluun), että hän puolustaa sovittelussa niin sanottua yleistä linjaa. Piekkala pyrki linjauksellaan siihen, että neuvottelukumppanit pääsisivät keskenään sopuun työehtosopimuksista.
Ilmoitus sai useat työntekijäjärjestöt takajaloilleen, koska liittokierroksilla neuvotteluosapuolet ovat perinteisesti määritelleet keskenään palkankorotukset työntekijöille.
Sajavaara varoo nyt vastaamasta suoraan kysymykseen, voiko valtakunnansovittelijan toimistolta saada yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.
– En lähde ennakoimaan yhtään mitään palkkaratkaisuista. Olennaisin asia on se, että osapuolet löytävät toisensa ja tason, jolla ratkaisu syntyy.
– Mutta sanon suoraan, että tämä paikka on pettymysten bulevardi. Jos tänne lähdetään testailemaan, kuinka paljon irtoaa, niin niukkaa linjaa tulee kyllä, Sajavaara sanoo.
Sajavaara viittaa siihen, että Helsingin Bulevardin varrella sijaitsevalla valtakunnansovittelijan toimistolla molemmat osapuolet ovat yleensä joutuneet joustamaan omista tavoitteistaan.
Hoitajien tilanne uhkaa kärjistyä
Sajavaaran tarkoituksena on tavata työmarkkinajohtajia loppukesän ja syksyn aikana, jotta hän pääsee paremmin jyvälle liittoja vaivaavista asioista mahdollisimman hyvissä ajoin.
Yksi vaikeimmista ellei vaikein neuvottelu koskee hoitajaliitto Tehyn ja Superin jäsenten työehtoja. Liitot ovat uhanneet joukkoirtisanoutumisella viimeistään ensi vuoden alkuun mennessä, ellei sopua saavuteta ennen sitä.
Sajavaara on varovainen kommenteissaan, koska hän ei ole vielä tavannut kaikkien osapuolien edustajia.
Taustakeskusteluissa työmarkkina-ammattilaiset ovat miettineet sitä, voiko kiista ratketa ilman valtion väliintuloa.
– Aika vahvaa viestiä tulee työmarkkinaosapuolilta laajasti, että valtiolla ei ole tässä asiassa roolia. Neuvottelukierros käydään omin voimin, kuten on käyty viime vuosina, Sajavaara tyytyy toteamaan.
Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat kuitenkin vaatineet rahaa palkankorotuksiin valtiolta. Liitot ovat vedonneet siihen, että lähes kaikki hoitajat siirtyvät vuodenvaihteessa uusien hyvinvointialueiden palkkalistoille. Alueiden rahoituksesta vastaa valtio.
Tähän saakka poliitikot ja ministerit ovat kuitenkin pysyneet kiistasta kaukana. Paine voi kuitenkin kasvaa ensi vuonna, seuraavat eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2023.
