Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Vakuutukset | Moni suomalainen on hankkinut oman auton pandemian aikana, mitä kaikkea autojen vakuutuksista pitää tietää? ”Se, joka kilpailuttaa, saa parhaan hinnan”

Vakuutusyhtiöiden autoilijoille tarjoamat samannimiset kaskovakuutukset ovat sekä hinnaltaan että sisällöltään erilaisia.

Millainen vakuutus ajoneuvolle pitäisi ottaa? Entä mistä yhtiöstä se kannattaisi hankkia, ja millaisia eri ehtoja vakuutuksiin liittyy?

Koronapandemia iski kovaa monen yrityksen liiketoimintaan, mutta käytettyjen autojen kauppaa se ei juuri hidastanut.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tunnistaa trendin. Hän katsoo hyvin käyneen autokaupan johtuneen ainakin osittain siitä, että ihmiset hankkivat omia autoja työmatkojaan varten.

”Se oli oikeastaan ainoa turvallinen tapa matkustaa jossakin kohdassa pandemian aikana. Oman auton merkitys korostui arjen pyörittämisessä”, Nieminen sanoo.

Se tarkoittaa, että monella suomalaisella on ollut edessään myös autovakuutuksen ottaminen.

Auton vakuuttaminen voi tuntua vaikealta ja monitahoiselta prosessilta. Millainen vakuutus ajoneuvolle pitäisi ottaa, mistä yhtiöstä se kannattaisi hankkia ja millaisia eri ehtoja vakuutuksiin liittyy?

Yksinkertaista ja kaikille sopivaa vastausta tähän kysymykseen ei ole. Nieminen sanoo, että vakuutusyhtiöiden välille on tullut viime vuosina lisää aitoa kilpailua autojen vakuutuksissa.

”Neljä viisi vuotta sitten tehtiin liikennevakuutuslain uudistusta, joka lisäsi näitä kilpailuelementtejä. Näyttäisi siltä, että sitä kilpailua on tullut lisää. Mutta kuluttajathan ovat aivan ratkaisevassa asemassa siinä, onko kilpailua vai ei.”

Tämä on Niemisen tärkein ja keskeisin viesti. Liikennevakuutusta kannattaa hänen mukaansa ehdottomasti kysyä muualtakin kuin omasta tutusta vakuutusyhtiöstä.

"Se kannattaa. Samassa yhteydessä voi kilpailuttaa kaikki muutkin vakuutukset. Se, joka kilpailuttaa, saa parhaan hinnan.”

Nuoren kuljettajan bonustaso on tyypillisesti 30–40 prosentin luokkaa.

Vakuutuksen kilpailutuksessa kannattaa toki olla tarkkana. Eri vakuutusyhtiöiden paketit voivat olla lähes samannimisiä mutta sisältää erilaisia ehtoja.

Suomessa käytössä oleville ajoneuvoille on otettava lakisääteinen liikennevakuutus. Sen korvausala on määritelty laissa, eli sen sisältö on lähtökohtaisesti jokaisella vakuutusyhtiöllä sama.

Liikennevakuutus korvaa liikenteessä sattuneessa onnettomuudessa aiheutuneet henkilövahingot ja ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusvahingot. Kolaritilanteissa se korvaa syyttömän osapuolen ajoneuvon vauriot mutta ei syyllisen osapuolen omalle ajoneuvolle tai omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja.

Merkittävin erottava tekijä eri vakuutusyhtiöiden liikennevakuutusten välillä on hinta, mutta muitakin eroja tarjouksista löytyy.

Ehkä merkittävin näistä eroista on vakuutusyhtiöiden autonomistajille tarjoama bonus. Yksinkertaistettuna bonukset alentavat vuosittaisia vakuutusmaksuja tietyn taulukon mukaan, jos vahinkoja ei satu.

”Jos vahinkoja taas sattuu, tehdään maksuun tietty korotus. Riskitön kuljettaja maksaa pienempää maksua”, Nieminen kertoo.

Vakuutusyhtiöt eroavat siinä, miten nopeasti bonus nousee vahingoitta ajavilla kuljettajilla, mutta myös siinä, miten nopeasti bonuksensa menettää vahingon jälkeen.

Tuoreet kuljettajat lähtevät tyypillisesti liikkeelle 30–40 prosentin bonustasosta, ja enimmäisbonukset ovat usein noin 70–80 prosenttia.

Enemmän kilpailutettavaa löytyy vapaaehtoisista ajoneuvovakuutuksista eli arkikielellä kaskovakuutuksista.

Kaskovakuutukset korvaavat vahinkoja lakisääteistä liikennevakuutusta laajemmin, mutta niiden sisältö vaihtelee suuresti sekä saman vakuutusyhtiön eri vaihtoehtojen että vakuutusyhtiöiden välillä.

”Perinteisesti on ollut sellainen kasko, jossa ei korvata kuljettajan omalle autolleen aiheuttamaa vahinkoa, vaan korvataan esimerkiksi tulipalon, varkauden tai hirvikolarin aiheuttamia vahinkoja. Tai jos auto jää tien päälle, korvataan auton korjaamolle kuskaamisesta aiheutuneita kuluja”, Nieminen kuvailee.

Seuraavalla kaskotasolla korvausten piiriin otetaan omistajan omalle autolleen aiheuttamat vahingot, eli käytännössä esimerkiksi kolarista autolle aiheutuneet vahingot.

”Sitten on premium-tuotteita, joissa tulee myös esimerkiksi sijaisautoa tai oikeusturvavakuutuksia, jos joutuu riitelemään liikennevakuutuksiin liittyvistä asioista”, Nieminen sanoo.

Osa yhtiöistä sisällyttää tuulilasiturvan kaltaiset palvelut kaikista kalleimpiin premium-paketteihin. Osalla ne taas myydään erillisinä lisäyksinä valittuun vakuutukseen.

”Lähtökohtaisesti vakuutusmaksut korreloivat vahinkojen kanssa.” – Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen

Liikennevakuutuksen ja kaskovakuutuksen hintaa laskettaessa vakuutusyhtiöt haluavat tietää paitsi vakuutettavan auton tiedot myös vakuutuksen ottajan henkilöllisyyden.

Näin yhtiöt voivat tarkistaa vakuutuksen ottajan vakuutushistorian ja laskea tälle kuuluvan bonuksen vakuutuksen hinnasta. Samalla ne saavat tietoja muun muassa vakuutuksen ottajan iästä.

”Lähtökohtaisesti vakuutusmaksut korreloivat vahinkojen kanssa. Uusilla ja nuorilla kuljettajilla vahinkotiheys on korkeampi, minkä pitäisi näkyä vakuutusmaksuissa. Myös iäkkäämmässä päässä riskit kasvavat, joten voisi ajatella, että maksut kasvavat sielläkin”, Nieminen arvioi.

Hän kuitenkin muistuttaa, että vakuutuksen ottavan iän vaikutus vakuutusmaksuun riippuu myös siitä, miten vakuutusyhtiö haluaa itsensä asemoida ja millaisia asiakkaita se hakee.

Finanssialan vuosikatsauksen mukaan vahinkovakuutusten markkinaosuudella mitattuna Suomen neljä suurinta vakuuttajaa ovat OP-ryhmä, Lähi-Tapiola-ryhmä, If ja Fennia.

Esimerkkitapauksessa vakuutusta haettiin vuonna 2006 käyttöön otetulle Volvo S40 -autolle, jolla arvioitiin ajettavan noin 15 000 kilometriä vuodessa.

Vakuutusta haki alle 30-vuotias henkilö, jolla ei ole aiempaa vakuutushistoriaa.

Liikennevakuutukseen suurimman bonuksen kolmesta vertaillusta vakuutusyhtiöstä tarjosi Fennia, 52 prosenttia. OP-ryhmään kuuluva Pohjola Vakuutus antaisi ensikertalaiselle liikennevakuutukseen 40 prosentin bonuksen ja If 30 prosentin bonuksen.

Fennialta löytyy myös vertailun halvin liikennevakuutus, 547 euroa. Pohjola Vakuutukselta liikennevakuutuksen saisi 627 eurolla, Lähi-Tapiolalta 629 eurolla ja If:ltä 781 eurolla vuodessa.

Käytännössä autonomistajan on harkittava, ottaako hän itse riskin vai maksaako hän vakuutusyhtiölle riskin ottamisesta.

Yhtiöt antavat kaskovakuutuksiin tuntuvat bonukset jo uudelle autoilijalle, Pohjola ja Fennia 70 prosenttia ja If 80 prosenttia. Bonukset toki laskevat, mikäli kaskovakuutuksesta joudutaan korvaamaan vahinkoja.

Kaikki kolmesta yhtiöstä kutsuvat edullisimpia kaskovaihtoehtojaan osakaskoiksi. Niiden sisällöt kuitenkin eroavat toisistaan.

Kaikilla yhtiöillä osakasko oikeuttaa korvauksiin oikeudenkäyntikuluista, varkaudesta ja palovahingoista. Yksikään osakaskoista ei kuitenkaan korvaa kolarista omaan autoon koituneita kuluja.

If, Lähi-Tapiola ja Fennia sisällyttävät osakaskoon esimerkiksi ilkivaltakorvauksen ja ajoneuvon hinauksen onnettomuuspaikalta korjaamoon, Pohjola ei.

If:n, Lähi-Tapiolan ja Pohjolan osakaskoihin kuuluu taas ulkomailla sattuneen onnettomuuden vastuuvahinkojen korvaaminen, Fennian ei.

Myös eläinkolareiden korvauksissa on eroja. If, Lähi-Tapiola ja Pohjola korvaavat jo osakaskossa kaikenlaisista eläinkolareista aiheutuneet vahingot. Fennia sisällyttää osakaskoon hirvikolareista tulleet vahingot, mutta loput eläinkolarit korvataan vasta kalleimmassa kaskovakuutuksessa.

Esimerkkitapauksessa Pohjolan osakasko olisi maksanut vuodessa 686 euroa, Lähi-Tapiolan osakasko 777 euroa, Ifin osakasko 834 euroa ja Fennian osakasko 636 euroa vuodessa.

Pelkkien liikennevakuutusten hinnat ovat jossain määrin vertailtavissa, koska ne korvaavat lähtökohtaisesti samat lakisääteiset asiat.

Kuten jutun esimerkki näyttää, on kaskovakuutusten hintavertailu kuitenkin vaikeaa, koska vakuutussopimusten sisältö eroaa toisistaan. Jutussa käytetyssä esimerkissä ei edes vertailla eroja omavastuissa tai korvauskatoissa.

Nieminen korostaa, että jokainen joutuu lopulta miettimään itse, mikä on vakuutetun ajoneuvon todellinen arvo ja paljonko sen vakuuttamisesta on valmis maksamaan.

Käytännössä autonomistajan on harkittava, ottaako hän itse riskin vai maksaako hän vakuutusyhtiölle riskin ottamisesta.

Niemisen mukaan peruskysymyksiä on kaksi: mikä on oman auton arvo ja oman talouden kestokyky?

”Eli pystyykö kohtuullisen edullista autoa pitämään sillä riskillä, että jos jotain tapahtuu, kulut pitää kattaa omasta pussista?”