Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Valko-Venäjän ja Venäjän oppositiot vahvoilla veikkauksissa rauhan­nobelin saajasta

Sota Euroopassa voisi perustella palkinnon jättämistä kokonaan jakamatta, mutta sitä pidetään epätodennäköisenä. Sään tuhoisien ääri-ilmiöiden vuoksi myös ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun palkitseminen olisi ajankohtaista.

Vangittu venäläinen oppositiohahmo Aleksei Navalnyi on vahvoilla veikkauksissa rauhannobelin saajaksi. Kuva:  AFP / LEHTIKUVA

Nobelin rauhanpalkinnon saaja julkistetaan perjantaina puoliltapäivin Suomen aikaa Norjan pääkaupungissa Oslossa. Asiantuntijoiden ja vedonlyöjien kärkiveikkauksia palkinnon saajaksi ovat Valko-Venäjän maanpaossa elävä oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja sekä vangittu venäläinen oppositiohahmo Aleksei Navalnyi.

Kumman tahansa palkitseminen olisi lisäksi kannanotto Ukrainan sotaan. Sekä Tsihanouskaja että Navalnyi ovat tuominneet Venäjän aloittaman hyökkäyssodan.

Myös Valko-Venäjän maanpaossa elävää oppositiojohtajaa Svjatlana Tsihanouskajaa veikkaillaan mahdolliseksi rauhannobelistiksi. Kuva:  Vesa Moilanen / Lehtikuva

Eräiden arvioiden mukaan palkinto voisi mennä myös koko Ukrainan kansalle tai sen presidentille Volodymyr Zelenskyille. Norjan Nobel-komitean uskotaan kuitenkin varovan sotaa käyvän maan johtajan palkitsemista, vaikka kyseessä nkin oikeutettu puolustussota.

– Sodassa tapahtuu aina julmuuksia, molemmilla puolilla, perustelee norjalaisen rauhantutkimusinstituutti Prion johtaja Henrik Urdal.

Sodan osapuolen palkitseminen sopisi myös huonosti yhteen Alfred Nobelin testamentissa olevien rauhapalkinnon palkitsemisperusteiden kanssa. Niissä puhutaan muun ohessa työstä "asevoimien supistamiseksi tai kokonaan lakkauttamiseksi".

Zelenskyin mahdollisuuksia saattaa heikentää myös se, että aika tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi päättyi reilut kolme viikkoa ennen Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alkamista 24. helmikuuta. Norjan parlamentin viisihenkisen Nobel-komitean oli tosin mahdollista nostaa pöydälle myös omia ehdokkaita ennen ensimmäistä kokoustaan, joka pidettiin maaliskuun alussa.

Olisiko sittenkin Greta Thunbergin vuoro?

Eräänlainen kannanotto Ukrainan sotaan olisi myös päätös jättää rauhanpalkinto tänä vuonna kokonaan jakamatta. Näin on toimittu muun muassa molempien maailmasotien aikana, mutta myös muulloin: viimeksi vuonna 1972, jolloin Vietnamissa raivosi sota, Pohjois-Irlannissa oli verisiä yhteenottoja ja palestiinalaisterroristit iskivät Münchenin kesäolympialaisiin.

Urdal ei kuitenkaan usko Nobel-komitean tekevän näin poikkeuksellista päätöstä.

– Maailmalla tehdään tärkeitä tekoja rauhan puolesta. Tässä nykyisessä tilanteessa on entistä tärkeämpää nostaa esiin sitä työtä, jota tehdään rauhan, sovinnon ja perustavien ihmisoikeuksien puolesta, Urdal sanoo.

Ukrainan sodan sekä Venäjän ja Valko-Venäjän tilanteiden lisäksi ajankohtaisuudella voisi perustella myös ilmastonmuutoksen vastaisen työn palkitsemista. Esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltain ennätyshelteet, kuivuus Euroopassa ja Kiinassa sekä Pakistanin katastrofaaliset tulvat ovat olleet varoituksia siitä, mitä tuleman pitää, jos lämpenemistä ei saada kuriin.

Jos valinta osuu ilmastotyöhön, palkinnon saajia voisivat olla ruotsalainen nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg tai legendaarinen brittiläinen luontotoimittaja David Attenborough – tai vaikka YK:n ilmastosopimus (UNFCC).

Rauhanpalkinnon saajaksi oli ehdotettu tammikuun loppuun mennessä 343:a henkilöä tai järjestöä.

Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto nosti esiin taistelua sanavapauden puolesta: palkinnon saivat journalistit Maria Ressa Filippiineiltä ja Dmitri Muratov Venäjältä.

Aiheeseen liittyvää