Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä ympäristöministeriön tulisi selvittää tarvetta ja mahdollisuuksia keskisuurten maakuntakeskusten vuokrataloyhtiöiden korkotukilainoihin.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuskertomuksen mukaan suurissa kaupungeissa kohtuuhintaisten, sosiaalisin perustein myönnettävien vuokraasuntojen kysyntä ylittää tarjonnan.
ARA-asuntojen kysyntää ylläpitävät väestönkasvu, edulliset vuokrat sekä asuntojen pieni vaihtuvuus.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämillä korkotuki- ja takauslainoilla, avustuksilla ja tuilla toteutettava asuntotuotanto täydentää vapaarahoitteista asuntotuotantoa.
Viime vuonna ARA-asuntojen markkinatilanne oli kireintä Helsingissä ja Espoossa. Melko kireä tilanne oli Vantaalla, Tamperereella ja Turussa.
Markkinatilanne oli varsin tasapainoinen viime vuonna Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa ja Oulussa.
– Keskeinen ongelma on, että suurissa kaupungeissa on pulaa tonttivarannosta. Tämä korostuu varsinkin Helsingissä, sanoo johtava lainsäädäntöasiantuntija Matti Vedenkannas Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Rakentamista voivat rajoittaa myös ARAn vaatimukset hankkeiden kustannus- ja laatutasolle.
– Esimerkiksi porraskäytävien tulee olla esteettömämpiä kuin markkinatuotannossa. Asuintalojen toteutuskelpoisuuden ensisijainen kriteeri on asuntojen tarve ja pitkäaikainen kysyntä, sanoo VTV:n ylitarkastaja Sanna Ollila.
ARAn valvottavia, käyttövaiheessa olevia ja rajoitusten alaisia ARA-asuntoja oli vuoden 2021 lopussa noin 400 000.
Maakuntakeskusten rahoitusvälineisiin puhtia
Tarkastuskertomuksen mukaan ARAn korkotukilainoja ei ole juurikaan myönnetty keskisuuriin, 50 000–100 000 asukkaan maakuntakeskuksiin, joiden väestö ei kasva.
Näiden kaupunkien vuokrataloyhtiöillä on siksi varsin rajatut mahdollisuudet rahoittaa uudisrakentamis- ja peruskorjausinvestointeja. VTV:n mukaan uusia mahdollisuuksia tulisi selvittää.
– Annoimme suosituksen, että ARAn ja ympäristöministeriön tulisi selvittää tarvetta ja mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten maakuntakeskusten vuokrataloyhtiöitä ARAn korkotukilainoilla, kertoo johtava lainsäädäntöasiantuntija Matti Vedenkannas.
VTV:n mukaan ARAn rahoitusvälineet eivät aina vastaa rakennuttajien ja rahoittajien tarpeita. Rakennushankkeiden toteuttajat saavat rahoituslaitoksilta vain vähän tarjouksia pitkiä eli 40 vuoden korkotukilainoja koskeviin tarjouspyyntöihin. Tulevaisuudessa ainoa ARA-lainoittaja saattaa olla Kuntarahoitus.
Hakijat entistä kokemattomampia
Rahoituksen hakijat ja sosiaalisin perustein myönnettävien asuntojen toteuttajat ovat myös muuttuneet.
– Hakijat ja toteuttajat ovat aiempaa kokemattomampia. Rahoitusprosessissa pitäisi huomioida tämä. Riippumatta siitä, onko rahoituspäätös myönteinen tai kielteinen, päätöksen perusteluissa pitäisi kokemattomankin hakijan saada tietää perustelut ja heidän hankkeensa kriittiset menestystekijät, sanoo ylitarkastaja Sanna Ollila Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
VTV toteaa lisäksi, että Valtiokonttorin tulisi olla mukana arvioimassa riskisimpien rahoituksen hakijoiden lainoituskelpoisuutta.
VTV julkisti tarkastuskertomuksensa tiistaina. Sen mukaan ARAlle on asetettu laaja-alaisia tulostavoitteita, jotka kokonaisuutena ovat toteutuneet hyvin.
