Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) ????. Henri Kärkkäinen

EU-maiden valtiovarainministerit ovat kokoustaneet videoyhteyden avulla eilen ja tänään aiheinaan muun muassa EU:n taloustilanne, hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla, pankkiunioni, pääomamarkkinaunioni sekä kansainväliset velkahelpotukset erityisesti Afrikan maiden osalta.

Maanantaina oli vuorossa euroryhmä ja tiistaina Ecofin.

Kokousten tärkein anti Suomen kannalta oli valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan pankkien vararahoitusjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta päättäminen.

Järjestely tulee voimaan kaksi vuotta sovittua aikaisemmin, eli jo vuonna 2022.

– Pankkien ja veronmaksajien välinen kohtalonyhteys kriisitilanteissa puretaan. Tämä vastaa Suomen tavoitteita, Vanhanen totesi kokouksen jälkeisessä puhelintiedotustilaisuudessa tiistai-iltana.

– Tulevaisuudessa pankkien omistajat kantavat vastuun. Veronmaksajien riski poistuu.

Nyt päätetyn mukaisesti pankit vastaavat jatkossa kriisirahoituksestaan. Vanhasen mukaan pankit ovat jo nyt koonneet yli 40 miljardin euron rahaston hätätilanteiden varalta. Rahaston on tarkoitus kasvaa jopa 70 miljardiin euroon.

Ja jos se ei riitä hoitamaan pankkien kriisitilannetta, pankit ottavat lainaa, jonka ne maksavat takaisin. Tarkoitus on, että pankkien talouden pelastamiseen ei enää käytetä veronmaksajien rahoja.

– Pankit luovat poolin, jolla ne hoitavat mahdolliset ongelmapankit, Vanhanen kuvaili.

Finanssiala huolissaan

Suomessa Finanssiala ry on ollut huolissaan pankkien yhteisvastuun laajentamisesta aikana, jolloin koronavirusepidemian aiheuttamat talouskriisit ja luottotappiot eivät ole vielä tiedossa.

– Pankkien yhteisvastuun laajentaminen keskellä pahenevaa talouskriisiä ei ole viisasta suomalaispankkien ja niiden asiakkaiden kannalta. Yhteisvastuun laajentamisen aika olisi ollut vasta sitten, kun pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskit ovat merkittävästi vähentyneet, Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi totesi tiedotteessa tiistaina.

Finanssiala on pelännyt, että suomalaispankit joutuvat vastaamaan heikommassa talouskunnossa olevista eteläisen Euroopan pankeista.

Vanhanen sanoi ymmärtävänsä Finanssialan huolen, mutta totesi samalla, että pankeilla ja veronmaksajilla on eri intressit.

– Finanssialalla on oikeus ajatella näin, mutta valtioilla on intressinä irrottaa veronmaksajien vastuu pankeista.

Vanhasen mukaan jatkossa ”markkinat rankaisevat herkemmin asiansa huonosti hoitavia pankkeja”.

– Terve moraali ja terveet periaatteet vahvistuvat eikä kriiseihin ajauduta niin helposti.

– Systeemiin tulee piirteitä, joka korostaa tervettä markkinakuria.

”Joku ajatus hänellä on”

Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi Politico-lehden mukaan maanantaina, että hän toivoo ”kaikilta osapuolilta” kompromissia EU:ssa hiertäneeseen oikeusvaltioperiaatevaatimukseen, jotta Puola ja Unkari saadaan EU:n budjetin ja koronaelvytyspaketin taakse.

Elvytyspakettiehtojen mukaan EU:n tukirahoja voidaan evätä oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta mailta, ja Puolaa ja Unkaria on syytetty periaatteiden rikkomisesta. Neuvottelut ovatkin olleet jumissa, sillä Puola ja Unkari eivät ole budjettia ja elvytyspakettia hyväksyneet.

Vanhasen mukaan Merkelin kompromissiesitys ei ollut esillä tiistain kokouksessa. Hän kuitenkin uskoi Merkelin löytävän sovun kiistassa.

– Hän on tavattoman taitava poliitikko ja hakee ratkaisua, jossa kaikki voivat säilyttää kasvonsa. Mutta hän ei silti anna periksi tavoitteista, Vanhanen vastasi Iltalehden kysymykseen aiheesta.

– Joku ajatus hänellä on.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on väläyttänyt kompromissia oikeusvaltioperiaatekiistassa, jotta Puola ja Unkari saadaan EU.n elvytyspaketin taakse. Tommi Parkkonen

Vanhanen korosti, että oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on edelleen Suomelle tärkeää.

Jos sopuun Merkelin johdolla päästään ennen kuin Saksan EU-puheenjohtajakausi loppuu vuodenvaihteessa, Suomi saa kaikkiaan 750 miljardin euron elvytyspaketista noin 3,2 miljardia euroa.

Asiasta keskusteltiin eduskunnassa tänään tiistaina. Myös Merkelin kompromissiehdotus nousi esiin salikeskustelussa.

Opposition perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja liike nyt ilmoittivat vastustavansa elvytyspakettia.

– Elpymisväline tulisi maksamaan Suomelle 6,6 miljardia euroa. Se on yli kaksi kertaa enemmän, kuin mitä saisimme omaan käyttöömme. Jos kuvittelemme velkaelvytyksen toimivan, meidän kannattaisi käyttää kaikki 6,6 miljardia itse suoraan Suomen hyväksi kuten parhaaksi näemme. Rahan käyttäminen EU:n pillin mukaan ja pääosin muiden maiden hyväksi ei perustu hyväksyttäviin syihin, perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne totesi.

Sen sijaan oppositiopuolue kokoomus ilmoitti kannattavansa elvytyspakettia, jos oikeusvaltioperiaatteesta pidetään kiinni.

– Emme aio rahoittaa EU-maita, joissa perusoikeuksia ja demokratiaa poljetaan. Neuvotelluista ratkaisuista oikeusvaltiosta ja budjettiraameista ei peräännytä, kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoi.

Kokoomus olisi myös kaivannut hallitukselta ”jämäkämpää neuvotteluotetta”.

– Olisimme vaatineet elpymisvälineeltä ehdollisuutta, joka pakottaa jäsenvaltiot talousuudistuksiin. Kokoomus olisi edellyttänyt mekanismeja, joilla parannetaan jäsenvaltioiden velkakestävyyttä kuten velkajärjestelymekanismin käyttöönottoa.