Venäjä on ottanut käyttöönsä kylmäävän sota­strategian Ukrainassa – asian­tuntija: ”Ei tippaakaan inhimillisyyttä”

Venäjän häikäilemätön sotastrategia lisää muun muassa humanitaarisen avun tarvetta Ukrainassa, arvioivat asiantuntijat.

Venäjän nykyinen sotastrategia on iskeä Ukrainan kriittiseen siviili-infrastruktuuriin ja tehdä kansalaisten elinoloista sietämättömät, arvioi Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.

– Tämä on tietoinen, hyvin julma ja kylmäävä strategia. Näyttää siltä, ettei Kremlin päätöksenteossa ole tippaakaan inhimillisyyttä, Limnéll tiivistää.

Alkutalvi on ollut Ukrainassa sananmukaisesti synkkä. Keskiviikkona Venäjä ampui Ukrainaan liki 70 risteilyohjusta, kertoo Ukrainan asevoimat. Ilmatorjunta onnistui pudottamaan yli 50 ohjusta, mutta kohteisiinsa osuneet ohjukset aiheuttivat suurta vahinkoa.

Iskun seurauksena sähkön- ja vedenjakelu katkesi Kiovassa täysin. Ainakin kymmenen ihmistä sai surmansa.

Myös Zaporizzjan alue joutui hiljattain tulituksen kohteeksi. Raketti osui Vilnianskin kaupungissa sijaitsevan sairaalan alueelle tuhoten sen synnytysosaston kaksikerroksisen rakennuksen.

Iskussa kuoli vastasyntynyt vauva, jonka äiti ja lääkäri onnistuttiin pelastamaan raunioista.

Limnéllin mukaan Venäjä ei toimillaan pyri enää saavuttamaan menestystä taistelurintamalla, vaan saattamaan miljoonat siviilit hengenvaaraan talven saapuessa. Kyse on sotarikoksesta.

– Venäjä ei muuhun enää pysty. Menestystä taistelussa ei tule, liikekannallepano ei onnistunut ja kansainväliset liittolaiset ovat kääntäneet selkänsä. Tämä on yksi Venäjän viimeisistä vaihtoehdoista, Limnéll sanoo.

Limnéll jakaa Venäjän julman strategian vaikutukset kahteen osaan. Ensinnäkin toiminta aiheuttaa miljoonille ukrainalaisille silmitöntä kärsimystä.

– Jokainen voi mennä toteamaan internetin luotettavista lähteistä, että ukrainalaisilla on tukalat oltavat. Kaunopuheet pois, Venäjän tarkoituksena on tuhota ukrainalainen yhteiskunta ja ihmisten elinolosuhteet maan tasalle, hän toteaa.

Toiseksi Venäjä kaivaa toimillaan Limnéllin sanojen mukaan myös omaa hautaansa. Jokainen Ukrainaan putoava raketti ja pommi vahvistaa Venäjän asemaa hylkiönä kansainvälisessä politiikassa.

Epäluottamus Venäjään lisääntyy maailmalla maan raa’an taktiikan vuoksi. Limnéllin mukaan sodan aiheuttamat arvet näkyvät useassa tulevassa sukupolvessa, vaikka sota päättyisikin. Vaikutukset ulottuvat niin Venäjän talouteen, yhteiskunnan kehitykseen kuin kansalaisten arkipäiväänkin.

Mitä länsimaiden tulisi tehdä Ukrainan auttamiseksi tukalassa tilanteessa?

Limnéllin vastaus on yksinkertainen: kaikki mahdollinen.

– Viimeisetkin energiariippuvuudet Venäjästä tulee katkaista ja pakotteet täytyy vetää tappiinsa. Nyt vaaditaan poliittista rohkeutta ja päättäväisyyttä. Ukrainassa tarvitaan sotakalustoa, materiaaleja jo tuhoutuneen siviili-infrastruktuurin jälleenrakentamiseksi, generaattoreita ja ruoka-apua, Limnéll listaa.

Sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö kuvaa Venäjän strategiaa siinä mielessä loogiseksi, ettei tilanne rintamalla ole edullinen. Jotakin on kuitenkin tehtävä.

– Sota on laajennettu koskemaan siviiliyhteiskuntaa, ja nyt ukrainalaiset siviilitkin pyritään pakottamaan polvilleen, Käihkö sanoo.

Strategian käyttöönotto ei välttämättä ole presidentti Vladimir Putinin viimeinen oljenkorsi, Käihkö arvioi. Pakasta saattaa löytyä vielä muitakin keinoja, mutta selvää on, että tämä strategia vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi Ukrainan humanitaariseen tilanteeseen.

Käihkön mukaan lisääntynyt humanitaarisen tuen tarve jakaa länsimaiden Ukrainalle tarjoamaa tukea. Aiemmin on keskitytty taloudelliseen ja sotilaalliseen tukeen, mutta nyt, talven kynnyksellä humanitaarisen avun merkitys korostuu, mikä syö resursseja.

Lisäksi Euroopan pakolaistilanne on vaarassa pahentua, mikäli elinolot Ukrainassa käyvät täysin sietämättömiksi ja kansalaisten on pakko lähteä maasta. Kaukana tästä pisteestä ei enää pian olla, sillä esimerkiksi lämmityksen toimimattomuus ja sähkökatkot voivat tehdä elämän maassa mahdottomaksi.

– Historiassa tällaisen terrorin käyttö aseena ei ole ollut erityisen toimiva strategia. Ukraina on saanut tilanteen vuoksi paljon tukea ulkopuolisilta mailta. Tilanne on siinä mielessä uusi, kyseessä on kehittynyt yhteiskunta, joka on riippuvainen omasta kriittisestä infrastruktuuristaan, johon Venäjällä on kykyä iskeä. En usko, että vastaavaa on nähty maailman historiassa, Käihkö sanoo.

Suomessakin on keskusteltu kalliista ilmatorjuntajärjestelmistä, joita voisi lahjoittaa Ukrainalle. Vastaavat lahjoitukset eivät kuitenkaan Käihkön mukaan ratkaise konfliktia.

– Niin pitkään, kun Venäjällä on kykyä tehdä hyökkäyksiä, sota jatkuu. Ainoa asia, joka saa Venäjän lopettamaan on se, että sota loppuu. Siihen Ukraina ei pelkällä ilmatorjunnalla pysty, Käihkö päättää.