Venäjän huhutaan valmistautuvan suur­hyökkäykseen – asiantuntijalta valoisa ennustus sodan kulusta

Putinilla on nyt kiire hyökätä uudelleen Ukrainassa, ennen kuin länsimaiden uusi aseapu ja koulutetut joukot saapuvat rintamalle, asiantuntija arvioi.

Pitkin alkuvuotta on tihkunut arvioita ja huhuja Venäjän suunnittelemasta suurhyökkäyksestä. Ukraina on varoitellut länttä Venäjän hyökkäysaikeista jo viikkojen ajan.

Nyt myös Kremliä lähellä olevat nimettömät lähteet ovat kertoneet uutistoimisto Bloombergille, että Venäjän presidentti Vladimir Putin suunnittelee uutta hyökkäystä helmi- tai maaliskuulle.

Lähteet raportoivat, että Putin uskoo Venäjän voivan voittaa sodan pitkällä aikavälillä huolimatta sen aiemmista epäonnistumisista. Putinin kerrotaan luottavan siihen, että Venäjän kyky sietää tappioita tuottaa lopulta hedelmää.

Myös yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) arvioi, että Venäjä suunnittelee laajamittaista hyökkäystä Ukrainan itäosiin.

Lue lisää: ISW: Venäjä valmistautuu laaja­mittaiseen hyökkäykseen Ukrainan itä­osassa lähi­kuukausina

ISW:n arvion mukaan Venäjän suurhyökkäys tai puolustusoperaatio Ukrainan vastahyökkäyksen kukistamiseksi suuntautuisi Luhanskin alueelle. Toinen mahdollinen suunta olisi Vuhledarissa Länsi-Donetskissa.

Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija John Helin arvioi, että Venäjän suurhyökkäys ajoittuu helmi–maaliskuulle. Siihen mennessä Venäjällä olisi hyvin aikaa keskittää joukkojaan ja valmistautua hyökkäykseen.

– Todennäköisesti Venäjä yrittää hyökätä ennen kevättä ja ennen kuin länsimaiden aseapu ja koulutetut joukot saapuvat rintamalle, Helin sanoo.

Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävä Helin uskoo, että Venäjän tuleva hyökkäys suuntautuu nykyisen rintamalinjan läheisyyteen: Luhanskin, Harkovan alueen, Kupjanskin tai Svatoven suuntaan, koska Venäjä pystyy hyödyntämään hyökkäyksessä omia alueitaan, kuten Belgorodia. Lisäksi Venäjällä on niiden alueiden läheisyydessä valmiiksi joukkoja.

– Myös etelässä Zaporizzjan suunnalla Venäjällä olisi intressejä puskea rintamalinjaa pohjoiseen, mutta jos Venäjä hyökkäisi sinne, joukot pitäisi kierrättää Krimin kautta. Se asettaisi melkoisia paineita logistiikalle.

Videolla näkyy Venäjän pommistusten aiheuttamia tuhoja Vuhledarissa.

Seuraavina kuukausina sää vaikuttaa vahvasti Ukrainan sodan kulkuun: leudolla säällä maaperä sulaa mutaiseksi, jolloin panssariajoneuvojen kulusta teiden ulkopuolella tulee hankalaa.

– Maan mutaisuus vaikuttaa hyökkäykseen, koska se rajoittaa joukkojen liikettä ja vaikeuttaa huoltoa. Se vaikuttaa erityisesti hyökkääjän toimintaa, koska silloin hyökkäys pitää keskittää tieurille. Leuto talvi pelaa enemmän puolustajan pussiin.

Helin arvioi, että länsimaiden Ukrainalle myöntämät mittavat aseapupaketit alkavat näkyä sodassa laajemmin huhtikuussa. Siihen mennessä Ukrainan joukot on saatu koulutettua käyttämään uutta kalustoa ja tuotu kalusto maahan.

– Venäjä tietää, että siihen mennessä sen kyky tehdä peliliikkeitä rajoittuu huomattavasti. On toki myös mahdollista, että Venäjä käyttää joukkojaan, joita ei ole vielä sijoitettu Ukrainaan hyökkäyksen sijaan siihen, että varaudutaan Ukrainan hyökkäyksen torjumiseen.

Helinin mukaan on todennäköistä, että Venäjä pyrkii omalla hyökkäyksellä ensisijaisesti parantamaan omia asemiaan ennen Ukrainan mahdollista myöhempää vastahyökkäystä. Venäjä mobilisoi syksyllä ainakin 300 000 miestä, joista 100–150 000 ei ole päätynyt Ukrainaan asti. Tänä aikana Venäjä on kouluttanut heitä sotaan.

– Venäjällä on siis merkittävä reservi miehiä, joita he pystyvät käyttämään hyökkäyksessä. Heidät varustetaan varastoista kaivetulla vanhemmalla kalustolla, jota Venäjällä on syksyn ja talven aikana kunnostettu.

Asiantuntijan mukaan Venäjä on modernisoinut panssarivaunujaan nyt uusilla tavoilla, sillä pakotteiden ja kaupparajoitusten vuoksi komponenteista on ollut pulaa.

– Venäjän sotilaat tullaan varustamaan kalustolla, joka on vanhempaa kuin millä Venäjä lähti sotaan viime vuonna. Heidän varastoissaan vanhaa kalustoa kyllä riittää, mutta sitä täytyy huoltaa.

Paljon huhuja ja ristiriitaista tietoa on viime aikoina liikkunut siitä, että Venäjä suunnittelisi uutta liikekannallepanoa. Esimerkiksi Telegramissa sotaa seuraavat nationalistiset venäläiset bloggaajat ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan Venäjällä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin ilmoittaa pian uudesta liikekannallepanosta.

Helin kertoo, että nyt leviää myös huhuja, joiden mukaan Kreml suunnittelisi kyselyä siitä, miten väestö suhtautuisi uuteen liikekannallepanoon.

– Kyllä uusi liikekannallepano on mahdollista, mutta siinä on omat poliittiset riskinsä. Siitä puhutaan paljon, mutta mitään konkreettista todistusaineistoa ei ole, että se olisi alkamassa.

Kaikesta huolimatta Venäjän hyökkäysvoima on nyt heikompi kuin vuosi sitten helmikuussa, asiantuntija summaa. Näin ollen Venäjällä ei kykene tekemään vastaavanlaista suurhyökkäystä kuin sodan alussa. Sillä ei ole rahkeita minkäänlaiseen koko Ukrainan romahduttavaan hyökkäykseen, Helin sanoo.

– Venäjä kykenee rajoitettuihin operaatioihin pienemmällä alueella, jolla on rajatummat tavoitteet. Mitään sodan voittavaa suurhyökkäystä Venäjä tuskin pystyy tekemään, mutta se pystyy ottamaan pienempiä alueita haltuunsa, jos se vaan keskittää voimaansa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että Putin pyrkii Donetskin ja Luhanskin hallinnollisten rajojen haltuunottoon.

– Se olisi mahdollinen yritys. Onko siihen rahkeita? Vaikealta näyttää. Venäjän poliittisten tavoitteiden kannalta tämä olisi järkevä ja rajattu tavoite.

Pikkuhiljaa alkaa asiantuntijan mukaan näyttää siltä, että ajan kuluminen ei enää pelaakaan sodassa Venäjän pussiin, sillä pian Ukraina saa länsimailta tuekseen entistä enemmän ja tehokkaampaa kalustoa.

– Paljon riippuu myös siitä, kuinka pitkäkestoista lännen aseapu on. Jatkuuko se pitkälle vuoden loppuun ja mitä Ukraina pystyy saamaan näillä aikaan? Kyllä tämä näyttää kääntyvän vahvasti Ukrainan eduksi.

Sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi tammikuun alussa Ilta-Sanomille Venäjän uskovan edelleen, että aika on sodassa sen puolella.

– He toivovat, että sekä ukrainalaiset että Ukrainaa tukevat maat kyllästyvät jollakin aikajänteellä Ukrainan tukemiseen, Käihkö kommentoi.

Käihkö totesi tuolloin, että Venäjä uskoo yhä, että päättäväisyys on sen puolella. Hän arvioi kuitenkin, että tulevaisuus ei näytä Venäjälle ruusuiselta, sillä Ukraina ei ole osoittanut taipumisen merkkejä, eikä länsimaiden tukikaan näytä päättyvän.

– Venäjä toivoo, että me lopettaisimme Ukrainan tukemisen, mutta miksi ihmeessä me niin tekisimme, jos kerta haluamme Ukrainan voittavan? Käihkö ihmetteli tammikuussa IS:lle.

Käihkön mukaan hyökkäyksiä on väistämättä edessä, sillä sekä Venäjän että Ukrainan on edettävä voittaakseen.

Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari on puolestaan aiemmin arvioinut Ilta-Sanomien haastattelussa, että Venäjä pyrkii tekemään suurhyökkäyksen kevään tai kesän aikana Donetskin ja Luhanskin suunnalta tai Kurskin suunnalta kohdistuen Harkovan alueelle.

– Tai yksi vaihtoehto, jota ukrainalaiset miettivät nyt tarkkaan, on Kiovan suuntaan Valko-Venäjältä tuleva hyökkäys, Kari kommentoi reilu kaksi viikkoa sitten.

Ajatushautomo ISW linjaa tuoreimmassa raportissaan, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että Venäjä pyrkisi hyökkäämään Ukrainaan Valko-Venäjän kautta.

ISW:n mukaan myös venäläiset sotabloggaajat ovat todenneet toisen hyökkäyksen Kiovaa kohtaan olevan informaatio-operaatio. Bloggaajien mukaan todennäköisin kohde Venäjän hyökkäykselle olisi Itä-Ukrainassa tai Harkovan alueella.

Myös brittilehti Guardian arvioi, että todennäköisin hyökkäyssuunta Putinin joukoille olisi Luhanskin ja Donetskin rintamilla. Lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan Venäjän sotajoukot eivät ole yhtä ammattitaitoisia eikä heidän kalustonsa ole yhtä hyvää kuin vuosi sitten, jolloin Kiovan valtauksen yritys päättyi fiaskoon.

– Uskon, että Venäjän kyky laajamittaiseen hyökkäykseen on todella kyseenalainen, sanoo lehdelle entinen Yhdysvaltain puolustusministeriön analyytikko Dara Massicot.