Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Venäjän hyökkäys | The New York Times: Komentajat halusivat vetää joukkoja Hersonista, Putin torjui pyynnön

Ulkomaat|Venäjän hyökkäys

Putinin puuttuminen taistelutapahtumiin ja kenraalien kuolemat kertovat, kuinka huonosti Venäjän komentorakenteet sodassa toimivat.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi keskiviikkona tv-puheessaan ”osittaisesta liikekannallepanosta”, jolla pyritään saamaan satojatuhansia uusia sotilaita rintamalle. Kuva:  Adrien Fillon / ZUMA

Venäjän presidentti Vladimir Putin on viime viikkoina sekaantunut entistä enemmän Ukrainan hyökkäyssodan päätöksentekoon, kertoo amerikkalaisia virkamieslähteitä lainaava The New York Times -lehti.

Lehden mukaan Putin on kieltäytynyt venäläiskomentajien pyynnöstä vetää joukkoja strategisesti merkittävän Hersonin kaupungin alueelta Dneprjoen itäpuolelle, jotta Venäjä voisi säästää miehiä ja kalustoa Ukrainan vastahyökkäykseltä.

Komentajille kyse on sotilaiden hengistä ja armeijan kyvystä taistella menestyksekkäästi jatkossa, mutta Putinille Etelä-Ukrainassa sijaitsevaan Hersoniin liittyy paljon muutakin.

Hersonin alueella järjestetään parhaillaan kolmen muun alueen tavoin ”kansanäänestyksiä”, joissa alueet ”päättävät” halustaan liittyä Venäjään.

Lue lisää: Kansan­äänestysten lavastaminen vaatii Venäjältä luovuutta ja ripauksen todellisuus­vaikutelmaa

”Kansanäänestyksistä” Hersonissa, Donetskissa, Luhanskissa ja Zaporižžjassa ilmoitettiin tiistaina, kun taas keskiviikkona Venäjä käynnisti ”osittaisen liikekannallepanon” saadakseen puhtia huonosti sujuneeseen sotimiseensa ja lisää miehiä rintamalle aiemmin kuolleiden kymmenientuhansien tilalle.

Vetäytyminen Hersonista olisi valtava nöyryytys Putinille, sillä kyseessä on ensimmäinen kaupunki, jonka Venäjä onnistui viime helmikuussa käynnistämässään hyökkäyssodassa valtaamaan. Ukrainalle kaupungin takaisin valtaaminen taas olisi mahtava voitto.

Venäjän panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo Hersonin kaupungissa heinäkuussa. Kuva:  Aleksandr Jermotšenko / Reuters

The New York Timesin lähteiden mukaan Putinin kieltäytyminen joukkojen vetämisestä Hersonissa on syönyt venäläisjoukkojen moraalia, koska ukrainalaiset ovat onnistuneet katkaisemaan venäläisten huoltoketjuja ja sotilaiden pelkona on jäädä huonosti varustautuneena ukrainalaisten armoille.

Putinin ja sotilaskomentajien suhteet ovat The New York Timesin mukaan olleet vaikeat heti suurhyökkäyksen alkuajoista lähtien. Joidenkin komentajien on sanottu kyseenalaistaneen strategian, jolla Ukrainan pääkaupunki Kiova yritettiin epäonnisesti vallata viime helmikuussa: joukkoja ja sotakalustoa varattiin valtavaan ponnistukseen aivan liian vähän.

Lue lisää: Putinilla on vastassaan yhä vahvempi oppositio, ja se tulee äärioikealta

The Washington Post -lehti puolestaan kertoi elokuussa julkaisemassaan laajassa selvityksessä, että Putin sai Venäjän tiedustelupalvelulta FSB:ltä aivan liian ruusuisen kuvan siitä, millaisin ponnistuksin Kiova ja Ukrainan johtajat voitaisiin kaataa.

Lehden mukaan FSB:n agentit valmistautuivat nopeaan riemumarssiin Kiovaan ja katselivat jo itselleen asuntoja kaupungista, jossa Venäjä valmistautui pyörittämään Ukrainaa nukkehallinnon välityksellä. Paperille oli piirrelty jo ainakin kaksi eri kokoonpanoa nukkehallitukseksi.

CNN-kanava kertoi torstaina kahteen tiedustelulähteeseen viitaten, että Putin on ryhtynyt antamaan suoraan käskyjä rintamalla oleville komentajille.

Samat lähteet kertoivat, että signaalitiedustelu olisi saanut tietoonsa, kuinka venäläisupseerit riitelevät keskenään tai valittavat kotirintamalla oleville sukulaisilleen ja ystävilleen Moskovassa tehdyistä huonoista päätöksistä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Šoigu viime kesäkuussa. Kuva:  Mikhail Metzel / Kreml

Myös länsimaisten tiedustelulähteiden tietoihin on syytä suhtautua varauksella, sillä niiden intressissä on synnyttää mielikuvaa Venäjän kaoottisesta päätöksenteosta. Toisaalta kaoottiseen vaikutelman syntyminen ei nojaa vain agenttien levittämiin näkemyksiin, vaan kaikkialta tulvivaan tietoon.

Venäjän komentoketjun toimimattomuus on hätkähdyttänyt suurhyökkäyksen alusta asti. Ukraina on kertonut onnistuneensa tappamaan lukuisia kenraaleja viime helmikuun jälkeen.

Venäjä on myöntänyt neljän kenraalin kuolemat, mikä on sekin poikkeuksellisen korkea lukema. Kenraalin kuolema sotatantereella kertoo usein siitä, että heidän pitää mennä tavanomaista lähemmäksi rintamaa, mahdollisesti epäluottamuksena alemman tason komentajille.

Putinin sekaantuminen suoraan kenttätapahtumiin alleviivaisi entisestään, miten sekavassa tilassa komentoketjut olisivat ja kuinka presidentin ja komentajien keskinäinen luottamus olisi koetuksella.

Elokuun lopulla Britannian sotilastiedustelu kertoi, että Putin olisi syrjäyttänyt puolustusministeri Sergei Šoigun päätöksenteosta, mutta ainakin tällä viikolla Šoigu on ollut julkisuudessa kertomassa ”osittaisesta liikekannallepanosta”, sodan suurimpiin kuuluvasta käänteestä sitten helmikuun.

Brittitiedustelun mukaan venäläisupseerit ja sotilaat naureskelevat Šoigulle, jonka sotilaallista osaamista ei pidetä arvossa, koska hän on tehnyt suuren osan urastaan rakennussektorilla.

CNN-kanavan lähteiden mukaan Venäjän sotilasjohdossa on nyt suuria erimielisyyksiä siitä, minne joukkoja tulisi enimmäkseen keskittää Ukrainan vastahyökkäysten pysäyttämiseksi. Näyttää siltä, että suurimmat panokset on tällä hetkellä ladattu Hersonin alueelle.

Lue lisää: Venäjän liike­kannalle­pano ei vaikuta ”osittaiselta” – Tämä siitä tiedetään

Venäjän joukot tuhosivat viime viikolla ohjusiskulla Inhuletsjoessa olevan padon vaikeuttaakseen Ukrainan joukkojen vastahyökkäystä. Joki jakaa Venäjän valloittaman alueen Hersonin alueen kahteen osaan.

Ukrainalaiset puolestaan ovat onnistuneet räjäyttämään Venäjän ammusvarastoja ja venäläisten huollon kannalta tärkeitä siltoja. Ukraina on onnistunut valtaamaan joitakin kyliä Hersonin alueella, mutta elokuun lopulla käynnistynyt vastahyökkäys on edennyt mahdollisesti hitaammin kuin mitä oli suunniteltu.

Toisaalta Ukraina on viime viikkoina onnistunut valtaamaan merkittäviä alueita Harkovan alueella Koillis-Ukrainassa. Brittilehti The Guardianin haastattelemien lähteiden mukaan Hersonin suurella melulla käynnistetty hyökkäys oli disinformaatio-kampanja, jolla valmisteltiin Harkovan alueen takaisinvaltauksia.

Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) torstaisen katsauksen mukaan tilanne on joka tapauksessa se, että Hersonissa on juututtu kuluttaviin taisteluihin, joissa on nähty toistaiseksi paljon vähemmän aluevaltauksia kuin Harkovan suunnassa.

CSIS:n mukaan Ukrainan tiedustelu- ja erikoisjoukot ovat suorittaneet perinteisen sodankäynnin ohessa operaatioita, joissa on sabotoitu Venäjän asevoimille tärkeää infrastruktuuria ja salamurhattu venäläisten kanssa yhteistyötä tekeviä henkilöitä Hersonin alueella.