EU:n tuontikielto venäläiselle öljylle saattaa lisätä suuren öljyonnettomuuden riskiä Suomenlahdella.
Venäjä etsii nyt kuumeisesti lisää markkinoita öljylleen Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta. Tähän se tarvitsee lisää tankkereita, koska länsimaisten varustamoiden tankkerit eivät luultavasti kohta enää rahtaa venäläistä öljyä.
Samalla suuren öljyonnettomuuden riski Suomenlahdella voi nousta.
– Se voi johtaa siihen, että Suomenlahdella kulkee yli 20 vuotta vanhoja tankkereita, joilla ei ole kunnollista vakuutussuojaa, Gard (Baltic) -merivakuutushtiön toimitusjohtaja Roberto Lencioni kertoo.
Yli puolet Venäjän raakaöljyn viennistä kulkee Suomenlahden kautta. Kysymys on miljoonista tonneista ja sadoista tankkereista vuosittain.
Itäisen Suomenlahden rannikon öljyntorjunnasta vastaava Kymenlaakson pelastuslaitos on huolissaan.
– Kaikki liikenne Suomenlahdella, jos se tehdään huonokuntoisilla aluksilla, nostaa vahinkoriskiä, toteaa Kymenlaakson pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen.
Venäjä kuljettaa raakaöljyä Suomenlahden öljysatamistaan Primorskista ja Ust-Lugasta.
Hintakatto sulkee pois länsimaiset tankkerit
EU:n tuontikielto Venäjän raakaöljylle astuu voimaan 5. joulukuuta. Tämän jälkeen Venäjä ei voi enää viedä meriteitse raakaöljyä EU-maihin tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta.
Tuontikiellon lisäksi länsimaat sitovat Venäjän öljykuljetukset hintakattoon. Se merkitsee sitä, että hintakaton ylittävät öljykuljetukset eivät saa enää kansainvälisiä merivakuutuksia.
Tämän vuoksi länsimaiset varustamot nähtävästi luopuvat Venäjän öljykuljetuksista. Paljon riippuu kuitenkin hintakaton suuruudesta. Siitä käydään vielä keskustelua esimerkiksi EU:ssa.
Kolmasosa tankkereista puuttuu
Venäjä on jo ilmoittanut, että se ei aio taipua raakaöljynsä hintakattoon. Tämä voi johtaa siihen, että Venäjä menettää suuren osan kansainvälisten varustamoiden tankkereista, jotka ovat tähän mennessä kuljettaneet venäläistä öljyä.
– Arvioidaan, että Venäjältä puuttuu edelleen noin kolmasosa aluskannasta, jota kuljettamiseen tarvittaisiin, kertoo Alandia-vakuutusyhtiön merivakuutuksista vastaava johtaja Risto Räty.
Kysymys on suuresta määrästä öljyä, vaikka EU-maat ovat jo nyt vähentäneet huomattavasti raakaöljyostojaan Venäjältä.
– Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Venäjä vei noin 2,5 miljoonaa barrelia päivässä raaka-öljyä Eurooppaan. Nyt määrä on noin 1,5 miljoonaa barrelia, belgialaisen Bruegel-taloustutkimuslaitoksen asiantuntija Ben McWilliams kertoo.
Samaisen tutkimuslaitoksen Russian crude oil tracker -sivuston (siirryt toiseen palveluun) mukaan EU-maat toivat lokakuussa lähes viisi miljoonaa tonnia raakaöljyä Venäjältä. Tämä vastaa noin 35 prosenttia Venäjän koko raakaöljyn viennistä.
Venäjä haalii varjotankkereita
Venäjän vastaus tankkeripulaan saattaa olla, että se pyrkii hankimaan maailmalta tankkereita, joiden omistajat eivät välitä länsimaiden asettamasta venäläisen öljyn hintakatosta.
Tällaiset hämäräperäisten tahojen omistamat tankkerit kuljettavat pakotteiden alaisten maiden, kuten Iranin ja Venezuelan öljyä maailmanmarkkinoille.
Ne saattavat olla elinkaarensa loppuvaiheessa olevia aluksia, jotka ovat vanhoja ja huonokuntoisia.
Myös niille myönnetyt vakuutukset voivat olla riskialttiimpia kuin johtavien kansainvälisten merivakuutusyhtiöiden myöntämät vakuutukset.
Venäjä voi myöntää aluksille omia vakuutuksiaan, jotka kuitenkin herättävät kysymyksiä.
– Isoin asia on se, mikä on vakuutusyhtiön maksukyky ja maksuhalu. Venäjän nykytulkinnan mukaan kaikki Itämeren rantavaltiot ovat vihamielisiä maita. Silloin voi kysyä, että mikä on halu maksaa, Alandia-vakuutusyhtiön merivakuutusjohtaja Risto Räty huomauttaa.
Venäläisten maksukyky pienempi
Merivakuutusjohtaja Risto Rädyn mukaan kansainvälisten vakuutusyhtiöiden myöntämien vastuuvakuutusten enimmäiskorvaus on 3,1 miljardia dollaria. Venäläisillä summa on paljon pienempi.
– Minun tietojeni mukaan Venäjältä on saatavissa korkeintaan miljardi dollaria korvauksia. Jos tulee suuri öljykatastrofi tässä meidän lähivesillä, niin se ei välttämättä riitä likikään siihen, mitkä ne kulut siitä vahingosta ovat, Räty sanoo.
Myös Gard (Baltic) -merivakuutushtiön toimitusjohtaja Roberto Lencioni epäilee venäläisten vakuutusyhtiöiden maksukykyä suuren vahingon tapahtuessa.
– Kukaan ei tiedä, mitkä ovat venäläisen Ingosstrakhin, jonkun kiinalaisen vakuutusyhtiön tai dubailaisen vakuutusyhtiön vakuutusehdot, minkälaisia rajoituksia vakuutuksiin liittyy ja mikä on vakuutusten limiitti, Lencioni huomauttaa.
