Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Veret seisauttava kuva: korkokäyrät tekivät nyt saman liikkeen kuin ennen vuoden 2008 romahdusta – tätä se tarkoittaa

Euroalueen koko korkokäyrä on kääntynyt laskevaksi tavalla, joka nähtiin viimeksi ennen vuoden 2008 rajua taantumaa. Miten korkokäyrä näkyy suomalaisten arjessa sekä velallisten kukkarossa? Iltalehti haastatteli Suomen hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistia Juhana Brotherusta.

– Markkinoilla on eri pituisia korkoja aina yhdestä vuodesta kolmeenkymmeneen. Laskeva korkokäyrä tarkoittaa siis sitä, että mitä pidempi laina-aika, sitä matalampi korko on, Brotherus kertoo.

Tavallisesti, tilanne on juuri toisin päin eli pidemmällä laina-ajalla maksettava korko on korkeampi. Tilanteessa, jossa pankille annetaan määräaikaistalletusta, mitä pidempi laina-aika on, niin sitä korkeampi on myös korko.

Brotherus kirjoitti asiasta Twitter-tilillään. Jos upotus ei näy, katso tviitti tästä.

Euroopan keskuspankki on ollut tähän saakka nostamassa ohjauskorkoja, mutta ensi vuoden jälkeen niiden odotetaan laskevan. Asuntovelallisille merkki on sinänsä huono, sillä ohjauskorkojen laskeminen on tyypillisesti merkki huonosta taloudesta. Keskuspankin tulee tukea velallisten taloutta, kun talous on taantumassa tai sen uhka on yllä.

– Tilanne voi aiheuttaa pankeille haasteita. Tyypillisesti pankit ottavat vastaan lyhytaikaista rahaa, lyhytaikaisempia talletuksia ja myöntävät pidempiaikaisia lainoja. Luotonsaatavuus voi heikentyä sekä marginaalit voivat kasvaa, Brotherus kertoo.

Kotitaloudet ovat energiakriisin sekä inflaation seurauksena alkaneet tarkastella tarkoin rahan käyttöä. Esko Jämsä

Tavalliselle kansalaiselle korot ovat korkeimmillaan ensi vuonna, jonka jälkeen ne kääntyvät laskuun. Edellisen kerran vastaava tilanne koettiin ennen vuoden 2008 taantumaa. Pääekonomistin mukaan tämänhetkinen tilanne on kuitenkin hieman erilainen, sillä nykyisessä inflaatiopiikissä on poikkeuksellisia tekijöitä etenkin liittyen energian hintoihin.

– Talousisku ei välttämättä ole yhtä suuri kuin vuoden 2008 taantumassa. Pankit ovat nyt laajasti paremmassa kunnossa kuin viimeksi. Inflaatio myös laskee ensi vuonna ilman uusia yllätyksiä, jolloin keskuspankin ei tarvitse nostaa korkoja niin paljon. Kuitenkin talouskehitys on menossa kohti haastavampia aikoja ja jonkinlaiseen taantumaan.

Saatamme olla jo keskellä taantumaa

Tieto taantumasta saadaan usein vasta jälkikäteen, kun bruttokansantuote saadaan selville. Ekonomisti kertookin, että voi jo hyvinkin olla, että olemme keskellä taantumaa.

– Konkreettisesti taantuma tuntuu silloin reaaliajassa, mikäli työllisyystilanne huononee. Ennakkomerkkejä on nähtävissä kuitenkin usein ennen taantumaa niin sanottujen pehmeiden mittareiden osalta, kuten piilotyöttömyys, ylitöiden väheneminen, rekrytointien loppuminen tai uusien työpaikkailmoitusten katoaminen.

Tällä hetkellä Suomessa on hyvä työllisyysaste, eikä merkkejä tilanteen heikentymiselle ole juuri nähtävissä. Laajamittaisia irtisanomisia tai lomautuksia ei ole havaittu. Asiantuntijan arvion mukaan loivaan taantumaan olemme varmasti menossa, mutta lamaan tilanne tuskin ajautuu.

Suomalaisten oma taloustilanne on myös tavanomaista paremmalla tolalla vastaanottamaan taloustilanteen heikentymisen. Vaikka kotitalouksissa eroavaisuuksia on nähtävillä, koronakriisin aikana tavallisille suomalaisille kertyi talletustileille ennätysmäärä rahaa. Palveluiden ollessa suljettuina, kuluttamatta jääneet varat ovat mahdollistaneet 17 miljardin euron lisäpuskurin, jollaista suomalaisilla ei aiemmin ole nähty.

Juhana Brotheruksen mukaan lama on epätodennäköinen. KIMMO HAAPALA/KL

Energiakriisi on tullut jopa suotuisaan aikaan. Tämänhetkinen tilanne on sellainen, jossa jokaiselle lisäeurolle on varmasti tarvetta nousseiden kustannusten myötä. Pakollisten menojen osuus on huomattavasti korkeampi energiakriisin myötä.

– Kotitalouksien puskurit ovat sinänsä hyvällä mallilla, mutta se jakautuu eri kotitalouksien kesken eri tavalla, Brotherus sanoo.

Inflaatiokehityksen stabilisointi ja tilanteen vakauttaminen kahteen prosenttiin Euroopan keskuspankin osalta on tärkeää. Mikäli inflaatiokehitys pääsee karkaamaan yli tuon annetun kahden prosentin, talouskehitystä olisi haastavampi ennakoida ja taloustilanne olisi epävakaampi.

Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti huomauttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan on tärkeää luoda tukitoimia niille kotitalouksille, joihin talouskriisi on voimakkaimmin vaikuttanut. Valtiontalouden vakaus sekä erityisryhmien huomioon ottaminen kriisitilanteessa on tärkeää.