Turun kaupungin Työllisyyspalvelukeskuksen toisen kerroksen ovissa olevat kyltit kertovat, että tilat ovat poissa käytössä toistaiseksi. Jo alkukesästä harmaita hiuksia aiheuttaneet perhossääsket ovat Iltalehden saaman vihjeen perusteella palanneet.
Kesällä jo yhteen vessasta löytyneeseen hyönteiseen reagoitiin, ja tuholaistorjuntayrityksen asiantuntija kävi tutkimassa tilanteen. Vuonna 2021 perhossääskiä löytyi myös Turun keskustan terveysaseman viemäreistä.
– Tuholaistorjuntayrityksestä kerrottiin, ettei hyönteinen ole vaarallinen, mutta tietenkin ihmiset saattavat säikähtää, jos löytyy jokin erikoinen ötökkä, Turun kaupungin työllisyysjohtaja Riitta Uitto toteaa.
Tilapalvelujohtaja Leevi Luoto lisää, että kaupungilla ei ole vielä tilannekuvaa viimeisimmistä havainnoista. Tuholaistorjuntayritys on pyydetty tarkastamaan tilanne, jotta asiasta saataisiin varmuus, eikä oltaisi vain huhujen varassa. Asia on kuitenkin vasta alkutekijöissään.
– Nyt olemme vain käyttäjien tiedon varassa. Meillä on kuitenkin olemassa hyvät palveluntuottajat, jotka voivat selvittää, miten laajasta asiasta on kyse. Kaupunki on tilassa vuokralla, joten tarvittaessa täytyy jakaa vastuuta myös siihen suuntaan. Eihän tällaisia tilanteita kovin usein vastaan tule, Luoto sanoo.
– Tilanne varmistetaan ja asiasta tiedotetaan henkilökunnalle lähiaikoina, Uitto lisää.
Kaupungin työllisyyspalvelukeskus sijaitsee Turun keskustassa, samassa rakennuksessa on muun muassa pitkän historian omaava erotiikkabaari Showtime. Mikko Perttunen
Lähinnä esteettinen haitta
Parina viime keväänä ja kesänä perhossääsket ovat aiheuttaneet pulinaa ympäri Etelä-Suomen. Suomessa on noin 60 luonnonvaraista perhossääskilajia, mutta kohua on herättänyt nimenomaan Clogmia albipunctata -laji, joka havaittiin Suomessa virallisesti ensimmäisen kerran vuonna 2018. Se on noussut otsikoihin lähinnä siitä syystä, että perhossääsken toukilla on tapa hakeutua onkaloiden sisään, mikä ihmisen kohdalla tarkoittaa ruumiinonkaloita, kuten silmiä, nenää, suolistoa tai genitaalialueita.
Se voi kuulostaa ällöttävältä, mutta yleistä se ei kuitenkaan ole. Lisäksi riski kasvaa lähinnä vain silloin, kun olot ovat erittäin epähygieeniset. Perhossääski ei ole varsinainen loinen, vaan toukkia pitää käytännössä itse viedä limakalvoille. Jos ihminen esimerkiksi huuhtelee kasvojaan tai alapäätään likaisessa vedessä, jossa on perhossääsken toukkia, voivat ne sitä kautta päätyä ihmiskehoon.
Hyönteistutkija Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta kertoo, että yksittäinen naaras voi munia satoja munia, joten lisääntymispotentiaalia lajilla on.
– Suomen kaltaisessa korkean hygienian maassa havaitut yksilömäärät lienevät yleensä maltillisia. Yhdellä kertaa voi havainnoida muutamia yksilöitä vessan seinällä tai lähellä lavuaaria, hän toteaa.
Näissä vessoissa perhossääskiä on havaittu. Ongelma on luultavasti palannut uudestaan kesän jälkeen. Mikko Perttunen
Helppo torjuntakeino on käyttää viemäreitä
Korona-aikana Turun Työllisyyspalveluidenkin toimitilat olivat olleet tavallista vähäisemmällä käytöllä. Tällöin viemäreiden vesilukot olivat päässeet kuivumaan, mikä on saattanut vaikuttaa tilanteeseen.
Salmelakin kertoo, että perhossääskien lisääntyminen tapahtuu viemäreiden vesilukoissa tai vastaavissa märissä paikoissa, joissa on hajoavaa orgaanista ainesta. Tosin esimerkiksi Slovakiassa laji elää ainakin satunnaisesti kesäisin puunonkaloissa ja muissa pieniessä vesikokoumissa luonnossa. Se voisi olla mahdollista meillä Suomessakin.
– Lajista on yksittäisiä havaintoja rakennusten ulkopuolelta kesäajalta Suomessa. Pitempiaikainen selviytyminen meidän olosuhteissamme on riippuvainen sisätiloista. Mitään massaesiintymiä ei ole kuitenkaan tullut tietooni viime kesältä, Salmela kertoo.
Turussa tuholaistorjuntayritys kävi kesällä läpi Työllisyyspalvelukeskuksen märkätiloja. Kyseisessä rakennuksessa on myös tyhjiä tiloja, joissa viemäreitä ei ole luultavasti käytetty hetkeen.
Tuolloin keskuksen vessat olivat jonkin aikaa poissa käytöstä, mutta muut palvelut toimivat normaalisti.
– Meille annettiin ohje, että wc-tiloja pitäisi käyttää aktiivisesti, jotta vesilukot eivät pääse kuivumaan. Mielellään pitäisi käyttää myös lämmintä vettä. Tämä tietysti auttaa myös siihen, etteivät viemärit rupea haisemaan, Uitto toteaa.
Toisen kerroksen vessojen ovissa on käyttökielto-laput. Mikko Perttunen
Tuholaistorjunnan palveluita tuottavan kansainvälisen Rentokilin Suomen tekninen johtaja Jouni Siltala kertoo, että perhossääskien kaltaisten lentävien hyönteisten torjunnassa lähdetään ensin siitä, että yritetään päästä niistä eroon tappamalla ja keräämällä näkyvät hyönteiset.
Mikäli niitä ilmestyy uudestaan, on se merkki siitä, että ne elävät viemäristössä. Tällöin paras keino taistella niitä vastaan on viemäristön painehuuhtelu tai höyrypuhdistus. Niitä tekevät muut kuin tuholaistorjujat.
– Yleensä halutaan kuitenkin ensin kokeilla, päästäisiinkö niistä eroon kevyemmällä torjunnalla, Siltala sanoo.
Viemäreiden käyttäminen on tärkeää siksi, että putkissa olisi mahdollisimman vähän seisovaa vettä, joka on hyönteisille lisääntymispaikka. Salmela kertoo, että vaikka perhossääskistä on ollut paljon puhetta, ei Rentokilillä ole huomattu poikkeuksellisen paljon niihin liittyviä toimeksiantoja.
– Ei se ole niitä yleisimpiä. Moni saattaa tietysti yksikseen painia näiden kanssa, ja hakea tietoa niiden torjumiseen esimerkiksi netistä, jolloin siitä ei tule tietoa mihinkään muualle.
