logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Vieraskynä: Laaja sähkö- tai telekatko saisi Suomen polvilleen

Kun sähköt katkeavat, valot ja lämmitys sammuvat. Bensiiniä ei voi tankata. Hanasta ei tule vettä. Maksuliikenne pysähtyy.

Teleoperaattoreiden tukiasemilta loppuu muutamissa tunneissa varavirta, puheluja ei voi soittaa eikä viestejä lähettää. Miten ja mistä silloin pyydetään apua?



Mielikuvitus ei tahdo riittää, kun kuvittelee sähkökatkon seurauksia. Laaja häiriö sähköntuotannossa tai -jakelussa saisi koko yhteiskunnan halvaantumaan nopeasti.

Viime kesäkuussa Argentiinan ja Uruguayn sähkökatko koski 50:tä miljoonaa ihmistä. Heinäkuussa osa New Yorkin Manhattanista pimeni muuntajapalon vuoksi.



Suomalaiset ovat saaneet tuntumaa sähkökatkon vaikutuksiin viime vuosien myrskytuhojen seurauksena. Katkot ovat olleet meillä paikallisia, ja vikoja on yleensä päästy korjaamaan heti. Suurhäiriötilanteessa sähköverkon toiminnan palauttaminen on huomattavan vaikeaa – se ei tapahdu tunneissa eikä ehkä päivissäkään.

Laajaan sähkökatkoon voi olla monia syitä. Tyypillisiä laajojen häiriöiden aiheuttajia ovat poikkeukselliset sääilmiöt ja tekniset viat. Luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyminen kasvattaa sähköverkon ongelmien riskiä.

Myös kyberhyökkäykset ovat alituinen uhka. Yksittäisten hakkeri-iskujen ja valtiollisen vaikuttamisen riskit ovat olemassa Suomessakin.



Haavoittuvuudet kietoutuvat toisiinsa, sillä sähköntuotanto ja -jakelu ovat täysin riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä. Häiriötilanteissa viestinnän onnistuminen on poikkeuksellisen tärkeää.

Suomessa voimatalouspooli teki vuonna 2015 selvityksen energia-alan tiedonvaihto- ja viestintävalmiuksista. Johtopäätös oli, että meillä on tässä selvästi parantamisen paikka.

Myös Euroopan unionissa kannetaan huolta sähköverkon häiriöttömän toiminnan turvaamisesta. EU:n tuore lainsäädäntö asettaa vaatimukset sähköverkon hallinnassa ja sähkökatkoista palautumisessa käytettäville viestintä- ja automaatiojärjestelmille.



Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti Suomessakin on jo joulukuussa 2022 pystyttävä pitämään yllä sähkönpalauttamiseen tarvittavia kriittisiä tietoliikenneyhteyksiä 24 tuntia, vaikka sähkönjakelu ei toimisikaan. Tämä vaatimus on ehdottomasti myös Suomen edun mukainen.

Turvallisuuskriittisestä viestinnästä huolehtiva Suomen erillisverkot on laajentamassa merkittävästi toimintaansa energiasektorilla ja toimittaa energiayhtiöille korkean varautumisen verkkopalvelukokonaisuuden vuosien 2019–2022 aikana. Fingrid julkisti kokonaisuuden syyskuussa, lähes pari vuotta kestäneen valmistelun tuloksena.



Korkean varautumisen verkko on kehitetty kriittisen johtamisen ja tilannekuvan palvelualustaksi erityisesti sähköjärjestelmän suurhäiriötilanteisiin, kuten laajoihin sähkökatkoihin. Verkko toimii valvomoiden välillä yhdistäen kantaverkkoyhtiö Fingridin, merkittävät sähkön siirtoyritykset ja sähköenergian tuottajat.

Tätä nykyä tukiasemat toimivat tarvittaessa varavirran turvin vain muutamia tunteja, jotkin sitäkin lyhyemmän ajan. Huoltovarmuutta parannetaan myös vahvistamalla tukiasemien varavoimalähteitä.

Tukiasemat ja -mastot ovat yhteiskuntamme hermokeskuksia, sillä jos ne eivät toimi, ei mikään tieto kulje. Eivät edes hätäpuhelut.

Tilannekuvan välittäminen on kriisitilanteen hoitamisessa tärkeintä, mutta miten välitetään tietoa, jos normaalit viestintäkanavat eivät toimi? Suomessa on käytössä viranomaisten oma viestintäjärjestelmä Virve, jota käyttää 40 000 viranomaista eri toimialoilla.

Korkean varautumisen verkon rinnalla kehitämme tulevaisuuden toimintokriittisen langattoman laajakaistaverkon, Virve 2.0:n. Hankkeessa on vahvasti mukana myös Huoltovarmuuskeskus.

Emme tule toimeen ilman sähköä ja viestintää. Sähkön välttämättömyyttä nykyelämälle kuvaa hyvin viranomaisten määritelmä sähkökatkosta: sähkökatko on pitkä, jos se kestää yli kolme minuuttia. Entä jos sähkökatko kestää kolme tuntia, tai kolme päivää – tai viikkoja?

Timo Lehtimäki ja Jukka Ruusunen

Lehtimäki on Suomen erillisverkkojen toimitusjohtaja ja Ruusunen Fingridin toimitusjohtaja.


Themes
ICO