Kulttuuri|Viestikoekeskus
Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan käräjäoikeuden antamalla tuomiolla on kansainvälisiä seurauksia. Dagens Nyheterin vastaava päätoimittaja kutsuu päätöstä huolestuttavaksi.
Kansainvälisen lehdistöinstituutin varajohtaja Scott Griffen. Kuva: Stephan Roehl
Vesa Sirén HS
Helsingin Sanomien journalistien saamat tuomiot Helsingin käräjäoikeudessa turvallisuussalaisuuksien paljastamisesta herättävät kansainvälistä huomiota. Uutista tuomioista levittävät esimerkiksi uutistoimistot Reuters ja AP. Tässä artikkelissa sitä kommentoivat HS:lle Toimittajat ilman rajoja -järjestö, Kansainvälinen lehdistöinstituutti ja Dagens Nyheterin vastaava päätoimittaja.
Juttu julkaistiin joulukuussa 2017. Käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kaksi jutun kirjoittanutta HS-toimittajaa. Toinen sai 50 päiväsakkoa ja vähäisemmässä roolissa kirjoitustyöhön osallistunut toimittaja jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Lähiesihenkilö ei saanut tuomiota. Toimituksen johtoa ei asiassa syytetty.
Päätös ei ole lainvoimainen ja siitä voi valittaa.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön EU:n ja Balkanin aluejohtaja Pavol Szalai seurasi päätöksen julkistamista Helsingissä.
”Toimittajat ilman rajoja pitää päätöstä valitettavana, mutta emme luovuta”, hän kertoo HS:lle.
Prosessin eteneminen on ratkaisevaa lehdistönvapaudelle Euroopassa ja laajemminkin, hän arvioi.
”Kutsumme niin Suomessa kuin kansainvälisesti kaikki journalistit osoittamaan tukensa Helsingin Sanomille.”
Toimittajat ilman rajoja -järjestön EU:n ja Balkanin alueen johtaja Pavol Szalai. Kuva: kari pullinen
Toimittajat ilman rajoja -järjestö pitää erittäin valitettavana, että toimittajat Tuomo Pietiläinen ja Laura Halminen saivat tuomion turvallisuussalaisuuksien paljastamisesta.
”Vaikka tuomiot ovat suhteellisen mietoja, ne asettavat suukapulan lehdistönvapaudelle. Pietiläisen sakkotuomio on erittäin huolestuttava”, Szalai sanoo.
Szalai pitää tervetulleena silloisen esihenkilön Kalle Silfverbergin vapauttavaa tuomiota ja sitä, että tuomioistuin otti huomioon viiden vuoden käsittelyajan.
”Myönteistä on myös, että kaikki vapautettiin käsittämättömistä syytteistä, jotka koskivat turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrittämistä.”
Tältä osin syyte perustui artikkeliluonnosten kirjoittamiseen.
Szalain mukaan tuomiot ovat Euroopan tasolla tärkeitä monella tavalla.
”Suomi on nyt viidentenä kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä 180 maasta. Miten tämä vaikuttaa indeksissä heikommin sijoittuneisiin maihin?” hän pohtii.
”Muut maat, kuten Unkari ja Turkki, seuraavat tätä prosessia tietääkseen, minkälainen painostus journalisteja kohtaan menee läpi.”
Jo syytteiden nostaminen vaikutti Szalain mukaan lehdistönvapauteen.
”Sillä oli jäädyttävä vaikutus kansallista turvallisuutta koskevaan journalismiin. On lähes varmaa, että tämä vaikutus nyt syvenee.”
Demokratioissa median tulee pystyä tarkistamaan kaikkien valtiollisten tahojen toimintaa, hän muistuttaa.
”Tämä koskee myös julkisen rahoituksen avulla toimivia asevoimia.”
Szalain mielestä lehdistönvapautta yritetään kansainvälisestikin tukahduttaa yhä useammin juuri kansalliseen turvallisuuteen vetoamalla.
”Kansallinen turvallisuus ei saa tarkoittaa journalistien turvattomuutta”, hän tähdentää.
”Olemme nähneet muitakin yrityksiä syyttää ja tuomita journalisteja vastaavista syistä. Tätä on tapahtunut Ruotsista ja Tanskasta Yhdysvaltoihin ja Kreikkaan. Suuri kysymys tulee olemaan, vahvistaako tuomio tätä trendiä demokratioissa.”
Jo pelkkä syyte vaikutti osaltaan siihen, että Suomi putosi kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä kakkossijalta viidenneksi. Sakot voivat vaikuttaa yhä syvemmin Suomen kansainväliseen imagoon lehdistönvapauden ylläpitäjänä.
”Euroopan neuvostokin antoi jo syytteistä hälytyksen loppuvuodesta 2021”, Szalai muistuttaa.
Euroopan neuvosto on maanosan johtava ihmisoikeusjärjestö, jota ei pidä sekoittaa Euroopan unionin neuvostoon tai Eurooppa-neuvostoon.
Hälytyksen kohteena olevilla mailla on velvoite vastata hälytykseen. Vastauksessaan ulkoministeriö vakuutti, että kyse ei olisi journalistisen työn kriminalisoinnista.
Kansainvälisen lehdistöinstituutin varajohtaja Scott Griffen vastaa HS:n kysymyksiin sähköpostitse. Instituutti on perustettu vuonna 1950 puolustamaan sanan- ja ilmaisun vapautta.
”Olemme vakavasti huolestuneita päätöksestä tuomita kaksi Helsingin Sanomien journalistia. On hälyttävää, että käräjäoikeus määrää sanomalehden poistamaan artikkelin verkkosivuiltaan. Päätös on absurdi ottaen huomioon, että artikkeli on ollut verkosta saatavilla viiden vuoden ajan.”
Myös Kansainvälinen lehdistöinstituutti huomioi, että tuomiot olivat pelättyä vähäisempiä. Niillä ja viiden vuoden tutkinta-ajalla voi olla kuitenkin yhdessä olla kansainvälisestikin negatiivinen vaikutus lehdistönvapauteen.
”Suomella on ollut maine maailmanlaajuisen lehdistönvapauden johtajana, joten tällainen huolestuttava tapaus voi jäädyttää kansallisesta turvallisuudesta raportointia ei vain Suomessa, vaan maailmanlaajuisesti”, Griffen pelkää.
Hän kertoo, että Kansainvälinen lehdistöinstituutti valmistelee parhaillaan yksityiskohtaisempaa lausuntoa Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä.
Dagens Nyheterin vastaava päätoimittaja Peter Wolodarski kuvattuna Gotlannissa heinäkuussa 2018. Kuva: Rickard Kilström
Ruotsalaisen Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski kertoo puhelimitse HS:lle olevansa helpottunut, että vankilatuomioita ei jaettu.
”Päätös on kuitenkin erittäin huolestuttava.”
Hän pitää pohjoismaisittain perin poikkeuksellisena, että toimituksen johtoa ei syytetty ja artikkelin kirjoittaneet rivitoimittajat tuomittiin.
”Suomella ja muilla Pohjoismailla on ollut loistava maine lehdistönvapauden mallimaina, ja tämä lähettää aivan toisenlaisen signaalin.”
Wolodarski muistuttaa, että journalismi ei ole rikos.
”Se pitäisi kaikkien demokratioissa ymmärtää. Demokratian toimimiselle on erittäin huolestuttavaa, että Suomi rankaisee tästä.”
Yleisellä tasolla hän korostaa, että virheille ja niiden korjaamiselle pitää journalismissa olla tilaa ja se pitää voida tehdä turvallisesti.
”Demokratioissa siihen pitää pystyä ilman journalismin kriminalisointia.”
Wolodarski muisteli ennen tuomion julistamista Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että Ruotsissa ”samantyyppinen viranomaisten ylilyönti” tehtiin viisi vuosikymmentä sitten.
Hän viittasi tapaukseen, jossa toimittajat Jan Guillou ja Peter Bratt tuomittiin vankeuteen Ruotsin tiedustelupalvelua koskevista paljastuksista.
Lue lisää: Pohjoismaiset päätoimittajat varoittavat Hbl:ssä Viestikoekeskus-jutun voivan hiljentää keskustelun turvallisuudesta
”Silloinkin kyse oli turvallisuussalaisuuksista”, hän jatkaa nyt HS:lle.
”Ruotsin valtio teki suuren virheen, kun Guillou ja Bratt pantiin vankilaan. Siitä lähtien Ruotsin valtio on ollut varsin huolellinen siinä, että samaa virhettä ei toisteta.”
Hän pelkää Helsingin käräjäoikeuden tuomion vaikuttavan nyt myös Ruotsin lehdistönvapauteen.
”Jos tällainen on mahdollista Suomessa, se voi olla mahdollista myös Ruotsissa ja Tanskassa.”
