EU:n maatalouspolitiikka muuttuu vuoden 2023 alussa. Kukaan ei vielä tiedä varmasti, millaisia ovat maataloustukien ehdot.
Kylmä viima nipistelee poskia ja peltoja peittää kevyt ensilumi. Korpilahtelaisen Aholanraitin tilan isäntä Jarkko Nurminen on yhden päivän vapaalla työstään traktoritehtaalta. Nyt on aikaa tehdä tilan töitä.
– Maanviljely on niin kannattavaa, että laskut maksaakseen pitää käydä muualla töissä, hän sanoo.
Lisäeuroja tulee myös kollegoiden auttamisesta. Nurminen on perehtynyt maataloutta koskevaan EU-byrokratiaan ja opastaa muita viljelijöitä tukiasioissa.
Tällä hetkellä vastaus useimpiin kysymyksiin on ”en tiedä vielä”.
Tietämättömyyden taustalla on EU:n maatalouspolitiikan uusi ohjelmakausi, joka tulee voimaan vuoden vaihteessa. Siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö ei ole vielä valmis.
Se tarkoittaa, että tilallisilla ei ole vielä tietoa siitä, millä ehdoilla he ensi vuoden töitään tekevät, ja mistä toimenpiteistä saa tuloa, mistä ei.
Korvauksiin oikeuttavissa toimenpiteissä on paljon valinnanvaraa. Ne voivat liittyä esimerkiksi ympäristön tilan tai eläinten hyvinvoinnin parantamiseen taikka luonnon monimuotoisuuden tukemiseen.
Tavoitteina ruokaturva ja ilmastoviisaus
Maanviljely ei miksikään muutu: vilja on kylvettävä, rehut paalattava ja eläimet ruokittava ohjelmakausista riippumatta.
Politiikalla ja tukieuroilla ohjataan viljelyä EU:ssa yhteisesti sovittuun suuntaan. Tavoitteita uudelle kaudelle ovat ruokaturva sekä ympäristö- ja ilmastoviisaus.
– Ympäristö ja maatalous pannaan keskusteluissa usein vastakkain, mutta ympäristöstä huolehtiminen on varmasti viljelijöiden ja koko yhteiskunnan etujen mukaista, sanoo ylijohtaja Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tukien saamiseksi käytössä on samoja viljelijöille tuttuja toimenpiteitä ja tukimuotoja mitä aikaisemminkin, mutta nyt mukana ovat vahvasti myös ympäristöasiat.
– Taustalla ovat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat uhat, eli pyritään toimimaan kestävällä tavalla, sanoo Kaila.
Nurmiselle on itsestään selvää, että viljelytoimissa huomioidaan ilmasto- ja ympäristöasiat.
– Tietysti luonnosta pidetään huolta, mutta se pitää tehdä niin, että se tuottaa kestävästi hyödykkeitä, hän sanoo.
Vasta uudistukseen liittyvien lakien vahvistamisen jälkeen voidaan antaa asetukset, joissa määritellään muun muassa tukiehtojen yksityiskohdat.
– Tätä tietoa varmasti kaivataan kovasti. Tiloilla joudutaan miettimään mihin toimenpiteisiin pystytään sitoutumaan ja mitkä ovat tilalla edes mahdollisia, sanoo Kaila.
Lainsäädäntö olisi tarkoitus saada vahvistettavaksi joulukuussa.
Viljelytuet vaikuttavat kaikkien kukkaroon
Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Luonnonvarakeskuksen (siirryt toiseen palveluun) arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.
Maataloustuet ovat osa maamme huoltovarmuutta, sillä niillä on tarkoitus varmistaa kotimainen ruoantuotanto.
– Meidän maataloustuotanto ei riittäisi koko maan ruokkimiseen ilman tukia, sanoo Nurminen.
Lisäksi maatiloille maksetut tukieurot näkyvät käytännössä jokaisen ruokalaskussa.
– Sen takiahan ne ovat tukia, että ihmisillä on varaa leipään. Sen takia viljelijöille maksetaan kulukorvausta, ettei meille tarvitse maksaa tuotteen oikeaa hintaa, sanoo Nurminen.
Nurminen puhuu mieluummin tukien sijaan kulukorvauksista.
– Me emme saa viljasta, emmekä myymistämme tuotteista sitä hintaa, mitä itse maksamme sen kasvattamisesta. Se on silloin kulukorvaus, eikä mikään tyhjästä saatava tuki.
Koska kulukorvausten tarkat ehdot eivät ole nyt tiedossa, ovat ensi vuoden tulot arpapeliä.
– Se on siitä kiinni, mitä tilallinen on valmis tekemään ja mitä pystyy tekemään. Toiset voittaa, toiset häviää, sanoo Nurminen.