Valtiovarainministeriön ylijohtajan Lauri Kajanojan mukaan lähtökohdat tuleville vuosille ovat heikot niin kansantalouden kasvueväiden kuin julkisen talouden näkymien suhteen.
Tänään torstaina julkaistussa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa arvioidaan, että riski julkisen talouden ajautumisesta umpikujaan on todellinen.
Talouspolitiikan koordinaattori Kajanojan mukaan toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi ja julkisen talouden vahvistamiseksi pitää tehdä.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen talouden vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen osaltaan mahdollistaa vihreän siirtymän edistämiseksi vaadittavat investoinnit ja tuleviin kriiseihin varautumisen, arvioi valtiovarainministeriö.
Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.
Virkamiespuheenvuorossa arvioidaan, että julkisen talouden vahvistaminen kuudella miljardilla eurolla tulevalla vaalikaudella ja kolmella miljardilla eurolla sitä seuraavalla vaalikaudella tasapainottaisi julkisen talouden, pysäyttäisi velkasuhteen nousun ja kuroisi lähes umpeen pitkän aikavälin kestävyysvajeen.
”Keskeinen rooli on suorilla sopeutustoimilla”
Kajanojan mukaan sopeutustarve on niin iso, että tarvitaan niin menosäästöjä, veronkorotuksia kuin rakennetoimiakin.
Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvun vauhdittaminen uudistusten avulla on välttämätöntä, mutta julkisen talouden nopeassa vahvistamisessa keskeinen rooli on suorilla sopeutustoimilla eli menosäästöillä ja veronkiristyksillä.
Eri toimilla on hyvin erilaisia ja eri tavalla ajoittuvia vaikutuksia. Olennainen kysymys on, missä suhteessa säästöjä, veronkorotuksia ja rakennetoimia pitäisi tehdä.
Kajanojan mukaan on välttämätöntä, että varsinkin ensi vaalikaudelle esitetyistä kuuden miljardin euron sopeutustoimista yli puolet tulee menosäästöistä ja veronkorotuksista.
Julkisen talouden vahvistamisen useilla miljardeilla euroilla rakenteellisilla toimilla on vaikea tehtävä nopealla aikataululla. Esimerkiksi monien rakenteellisten toimien vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan vasta vuosien päästä, ja vaikutusten arviointiin voi liittyä epävarmuutta.
”Voidaan saada ihan merkittäviä summia”
Julkisen talouden vahvistaminen yhdelläkin miljardilla eurolla vaatii tuntuvia rakenteellisia toimia.
Voiko veronkorotusten ja menoleikkausten tarve ensi vaalikaudella olla yhteensä jopa viisi miljardia euroa, koska julkisen talouden oikaiseminen useilla miljardeilla euroilla rakennetoimia tekemällä on vaikeaa ?
”En pitäisi yhtä miljardia euroa kattona rakennetoimissa. Jos tehdään todella kunnianhimoisia rakennetoimia, voidaan saada ihan merkittäviä summia”, Kajanoja sanoo.
Ensi vaalikaudella menosäästöjen ja veronkorotusten tarve on siis valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan yhteensä vähintään yli kolme miljardia euroa, mutta on mahdollista, että luku on selvästi tätä isompi, jos mittavia rakennetoimia ei pystytä tekemään.
Lukukausimaksut mahdollisiksi?
Valtiovarainministeriö nostaa raportissa esille hyvin monenlaisia mahdollisia toimia. Esille nostetaan muun muassa muutokset työttömyysturvaan, muutokset eläkejärjestelmään, joustojen lisääminen yleissitoviin työehtosopimuksiin ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.
Valtiovarainministeriön mukaan työttömyysturvan osalta voitaisiin esimerkiksi päivärahakauden enimmäiskesto sitoa työssäolon pituuteen sekä luopua erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista, kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista.
Yksi keino tukea korkeakoulujärjestelmän roolia osaamisen vahvistamisessa on valtiovarainministeriön mukaan tehdä mahdolliseksi lukukausimaksut ja uudistaa opintoetuusjärjestelmää tavalla, joka suojaisi maksujen mahdollisilta haittavaikutuksilta.
Säästökohteiden listaaminen jää vähiin
Merkittävä osa julkisen talouden vahvistamista ovat menosäästöt. Kiinnostavaa on, että virkamiespuheenvuorossa mahdollisten säästökohteiden listaaminen jää vähiin.
”Valtiovarainministeriö julkistaa helmikuussa menokartoituksen, jossa käydään systemaattisemmin läpi, mistä säästöjä on mahdollista tehdä”, Kajanoja sanoo.
Nykyiset kriisit ja muun muassa linjatut panostukset tki-toimintaan vaikuttavat säästötoimien lähtökohtiin tulevalla vaalikaudella.
Kajanoja toteaa esimerkkinä, että jokainen voi itse arvioida, kuinka helppoa turvallisuuteen liittyvien menojen puolelta on löytää säästöjä. Kajanojan mukaan on selvää, että kansalliseen turvallisuuteen pitää panostaa.
Kajanoja toteaa sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuksen olevan isoja menoluokkia.
”Kyllä niistä täytyy pystyä säästöjä tekemään”, Kajanoja sanoo.
Kajanojan mukaan kaikkia kolmea lohkoa säästöjen ei välttämättä ole pakko koskea, mutta hänen mukaansa ei ole mahdollista, että sosiaaliturva, sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus jäisivät kokonaan menoleikkausten ulkopuolelle.
Kajanojan mukaan säästötavoitteisiin ei ole mahdollista päästä, jos nämä kolme lohkoa jätetään kokonaan ennalleen. Kajanojan mukaan kovin suurta osaa julkisista menoista ei voi ajatella olevan säästötoimien ulkopuolella.
”Aika laajasti pitää menoista säästää, jotta tarvittava julkisen talouden vahvistaminen voidaan saavuttaa”, Kajanoja sanoo.
Hän toteaa poliitikkojen tehtävänä olevan päättää, mistä säästöjä tehdään.
VM: Osinkoverotusta tulisi uudistaa
Kajanojan mukaan julkisen talouden sopeutustarve on niin iso, että myös veronkorotuksia tarvitaan. Valtiovarainministeriön mukaan kokonaisveroasteen ei silti välttämättä tarvitse juurikaan nousta, koska ilman uusia toimia kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan tulevina vuosina. Kokonaisveroasteen laskun syynä on valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentyminen.
Valtiovarainministeriön mukaan työn verotuksen kiristyksiin tulee suhtautua pidättyväisesti, ja ensisijaisesti etsiä verotulojen lisäyksiä muista kohteista.
Alennettujen arvonlisäverokantojen kautta myönnetään merkittävä määrä verotukea, joka ei ministeriön mukaan kohdistu tehokkaasti. Niiden korottaminen tai niistä luopuminen voikin valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron mukaan olla perusteltua. Alennettuja arvonlisäverokantoja on muun muassa elintarvikkeille ja lääkkeille.
Virkamiespuheenvuorossa todetaan myös, että osinkoverotusta tulisi uudistaa järjestelmän neutraalisuuden lisäämiseksi. Tarkoittaisiko tämä listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä?
”Se on yksi asia, jossa voitaisiin toimia”, Kajanoja sanoo.
Valtiovarainministeriö on julkistanut perinteisesti eduskuntavaalien alla virkamiespuheenvuoron julkisen talouden näkymistä. Viime vaalien alla virkamiespuheenvuorossa puhuttiin yhteensä 7 miljardin julkisen talouden vahvistamisesta nopeavaikutteisin toimin ja rakenteellisin toimin.
Lähtötilanne on vaikeutunut
Nyt työllisyysasteen trendi on yli 74 prosenttia ja on tilastointimuutokset huomioiden käytännössä noussut silloin tavoiteltuun 75 prosenttiin. Miksi julkisen talouden sopeutustarve on kuitenkin kasvanut, vaikka työllisyys on vahvistunut?
Kajanojan mukaan on hieno asia, että työllisyys on vahvistunut. Kajanojan mukaan koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota ovat kuitenkin vaikuttaneet julkisen talouden tilanteeseen. Tällä vaalikaudella on tehty julkista taloutta vahvistavia rakennetoimia, mutta myös pysyviä menolisäyksiä.
”Nettona jää käteen se, että vaikka työllisyysaste on noussut, muut tekijät ovat liikkuneet siihen suuntaan, että tilanne on vaikea. Lähtötilanne on vaikeutunut, ja kun korkotasokin on noussut, näemme pidemmän aikavälin kestävyysongelman muuttuneen vain ajankohtaisemmaksi ”, Kajanoja sanoo.
