Valtiovarainministeriön vero-osasto kirjoittaa parhaillaan verokartoitusta, jonka on tarkoitus tulla julki helmikuun lopulla. Julkistus voi lykkääntyä maaliskuulle, jos ministeriön budjettiosastolla valmisteltava menokartoitus halutaan ulos samaan aikaan.
Deloitten veroasiantuntija Virpi Pasanen ei odota virkamiehiltä esityksiä siitä, mitä veroja pitäisi kiristää. Pikemminkin tarkoitus on tarjota tulevalle hallitukselle sellaisia vaihtoehtoja, jotka haittaavat mahdollisimman vähän talouskasvua ja työllisyyttä.
”Yksi ilmiselvä maali on arvonlisävero”, Pasanen arvioi.
Hänen mukaansa arvonlisävero on aina ollut VM:n vero-osaston ja ekonomistien lempilapsi, koska sieltä on kerättävissä isoja summia ilman noita haittavaikutuksia.
Kaikkien alv-kantojen nosto 1 prosenttiyksiköllä tuottaisi jo yli miljardi eroa.
Alennettujen verokantojen poistaminen tuottaisi myös, mutta inflaatio-oloissa se tuskin saa poliittista suosiota.
Osinkoverotuksen kiristykselle niukasti tilaa
Liki varmana Pasanen pitää myös sitä, että VM nostaa esille listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen.
Sen kiristämistä on vuosien mittaan esittänyt useampikin VM-vetoinen työryhmä. Siinä maalitauluna on ollut kevyesti verotetun osingon laskennassa käytetty kahdeksan prosentin normaalituotto, jota on pidetty liian hövelinä.
Pasasen mukaan tältä on osin pudonnut pohja, koska inflaatio-oloissa kahdeksan prosentin tuotto yritykseen sijoitetuille varoille ei olekaan enää niin korkea.
”VM pohtinee normaalituoton sitomista johonkin valtionlainan korkoon”, Pasanen ennakoi.
Deloitten veroasiantuntijoiden mielestä sillä ei kuitenkaan saataisi suuria verotuottoja, koska yritykset muuttaisivat käyttäytymistään. Osinkoja vain jaettaisiin nykyisin vähemmän. Samaa on sanonut Suomen Yrittäjät.
Tämä kiristyskohde on myös poliittisesti arka. Oikean laidan puolueet ovat vaaliohjelmissaan sitoutuneet siihen, että yrittäjien verotusta ei kiristetä.
Miten käy yrittäjävähennyksen?
Pasanen odottaa myös, että VM yrittää perata nykyisiä verovähennyksiä. Vaarassa ovat silloin muun muassa yrittäjävähennys ja metsävähennys. Jonkin verran verotuloja niistäkin voisi kertyä.
Kulutusveroissa mahdollisia ovat esimerkiksi nykyisten haittaverojen korotukset. EU-lainsäädäntö sallii myös kansallisen muoviveron, mutta siitäkin saataisiin vain joitakin kymmeniä miljoonia.
”Tuleva hallitus joutuu etsimään uusia verotuloja pienistä puroista. Siinä vaarana on, verojärjestelmään tehdään taas lukemattomia pikkuviilauksia”, Pasanen pelkää.
Veroasiantuntijoiden mukaan verojärjestelmää pitäisi päin vastoin viilata nykyistä yksinkertaisemmaksi, selkeämmäksi ja ennustettavaksi.
