Uutistoimisto Bloombergin mukaan Turkki saattaa ratifioida Suomen Nato-hakemuksen maaliskuussa.
Suomi on saattanut tehdä riittävästi täyttääkseen Turkin turvallisuushuolet, nimettömät lähteet arvioivat Bloombergille. Kuvassa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan. Kuva: Turkish presidency / ZUMA
Olli Waris
TURKKI saattaa hyväksyä uutistoimisto Bloombergin mukaan Suomen Nato-hakemuksen maaliskuussa ennen maan parlamentin vaalitaukoa.
Bloombergin nimettömien lähteiden mukaan Turkissa katsotaan, että Suomi olisi täyttämässä Turkin turvallisuusvaatimukset, toisin kuin Ruotsi.
IS ei tavoittanut ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr) perjantaina. Ulkoministeriön osastopäällikkö Piritta Asunmaa viestitti, ettei tässä vaiheessa ole tarvetta kommentoida Bloombergin uutista.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson painottivat Tukholmassa torstaina, että maat menevät Natoon yhtä matkaa.
Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet kuitenkin Nato-jäsenyyttä erikseen.
Tarkoittaako tämä siis sitä, ettei ole mitään syytä, miksei Turkki voisi halutessaan käsitellä Suomen hakemusta erikseen ja ratifioida Suomen jäsenyyden?
– Natossa ei ole yhteistä jäsenyyttä, vaan Suomi ja Ruotsi ovat molemmat hakeneet jäsenyyttä yhtä aikaa mutta ei yhteisesti, Asunmaa vastaa.
Turkki-asiantuntija, Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen arvioi, että hyväksymällä Suomen Turkki saattaa viestittää, ettei Turkki ole kohtuuton vaatimuksissaan. Samalla Turkki lisää painetta Ruotsia kohtaan.
Leinosen mukaan Turkin mediassa on nostettu esiin myönteisenä seikkana esimerkiksi se, ettei Koraanin polttamista sallita Suomessa. Taustalla on uskonrauhaa koskeva lakipykälä.
– Turkissa pännii se, että tällaiset mielenosoitukset ovat (Ruotsissa) luvallisia ja poliisit ovat suojelemassa Koraanin polttajia ja kurdimielenosoittajia. Turkin presidentti Erdogan on tehnyt kansainvälisen mediashow’n siitä, että äärioikeistolainen polttaa Koraanin sadan hengen edessä Tukholmassa, hän on nyt suuri muslimien puolustaja.
Leinonen pitää mahdollisena, että ”soveliaan ajan” päästä Turkissa kuohuttaneet mielenilmaukset unohdetaan, kunhan Turkki saa Ruotsilta vähintäänkin symbolisia myönnytyksiä.
– Sitten voidaan sanoa, että saatiin mitä haluttiin. Välillä Erdogan on pitkävihainen, mutta hän on pragmaattinen poliitikko. Jos hän laskee saavansa riittävästi etua, hän muuttaa mielensä. Erdogan on mennyt maan johdossa pisimmälle yrittäessään saada rauhan kurdien kanssa, kunnes käänsi takkinsa vuonna 2015. Nyt hän näkee terroristeja kaikkialla, ja kaikki kurdeja puolustava puhe on terrorismia.
