Voivatko Kiinan protestit uhata maan hallintoa? Professori: Tämän vuoksi Xi ei reagoi

Kiinan tiukkoja koronarajoituksia vastustavat mielenosoitukset ovat kestäneet jo neljä päivää, ja levinneet viikonloppuna useisiin kaupunkeihin ympäri maata.

Maanantaihin mennessä mielenosoittajat ovat kerääntyneet kaduille ainakin Pekingin, Chengdun, Guangzhoun, Wuhanin, Shanghain sekä Urumqin kaupungeissa.

– Mikä näissä mielenosoituksissa on erityistä, on nimenomaan se, että niitä ilmenee nyt samanaikaisesti eri puolilla Kiinaa. Eli kyse on kollektiivisesta protestista, kertoo Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen professori Juha Vuori Iltalehdelle.

Vuori kertoo, että vaikka mielenosoitukset Kiinassa ovat varsin tavallisia, koskevat ne yleensä enemmänkin paikallisista kysymyksiä, ja myös pysyvät paikallisella tasolla.

Tällä kertaa protesteja nähdään kuitenkin samanaikaisesti laajemmalla tasolla, joskaan ei koordinoidusti. Ihmiset kaikkialla maassa ovat lähteneet osoittamaan mieltään presidentti Xi Jinpingin yhä jatkuvaa koronan nollatoleranssia kohtaan.

– Tämä osoittaa, että mitta on tullut täyteen, ja enää ei tulla toimeen, Vuori toteaa.

– Esimerkiksi Shanghain sulun aikanahan ihmisiä jopa nääntyi koteihinsa. Tätä ei enää haluta vaan näistä sulkutoimista pitää nyt löytää jokin reitti ulos.

Etusijalla arki

Kansainvälinen media on viime päivinä täyttynyt kuvista, jossa Kiinan mielenosoittajat pitävät käsissään tyhjiä valkoisia papereita. Näillä symboloidaan sananvapautta.

Vuori arvioi mielenosoitusten painopisteen kuitenkin yhä olevan koronarajoitusten vastustamisessa.

– Vaikka länsimaissa nyt uutisoidaankin näistä vaatimuksista esimerkiksi sananvapauden suhteen, niin todennäköisesti tässä on silti kysymys enemmänkin ihmisten arkielämän kysymyksistä. Kuten vaikkapa heidän henkilökohtaisesta taloudestaan, professori kertoo.

Ja ihmisten arkea Kiinan hallinto on jo pitkään vaikeuttanut. Koronarajoitukset ovat ajoittain estäneet esimerkiksi töissä ja ruokakaupassa käymisen, toisinaan pitkienkin jaksojen ajan.

Lisäksi, vaikka Kiinan koronatoimet ovat jo pitkään olleet maailman tiukimpia, ovat virustartunnat viime päivinä nousseet korkeammiksi kuin koskaan ennen. Sunnuntaina Kiinassa tilastoitiin jälleen uusi päiväkohtainen tartuntaennätys: 40 347 tartuntaa.

Tilastot ovat ajaneet hallinnon jälleen asettamaan uusia raskaita rajoituksia ihmisten liikkumiseen. Tämä näyttäytyy Vuoren mukaan monen kansalaisen näkökulmasta kestämättömänä.

Professorin mukaan taustavaikuttimena toimii myös se, että helpotusta tilanteeseen on odotettu jo pitkään ja tuloksetta.

– Helpotuksia ikään kuin toivottiin tämän lokakuussa järjestetyn puoluekokouksen myötä. Ja nyt kun päinvastoin vaikuttaa siltä, että taas tulee uusia koronasulkuja, niin ihmisten sietokyvyn raja on tullut vastaan.

Hallinnon linja

Tilanteen lopullisen poikkeavuuden määrittää professorin mukaan vasta se, miten protesteihin tullaan reagoimaan hallinnon puolelta.

– Tietysti tässä nyt odotetaan, että mikä se hallinnon virallinen linja tulee olemaan, sallitaanko tämän jatkua vai kenties tukahdutetaanko nämä mielenosoitukset.

Toistaiseksi kommunistinen puolue on ollut hyvin varovainen aihetta käsittelevissä ulostuloissaan.

– Tässä vaikuttanee se, että tämä niin sanottu jaettu vääryys koskettaa nyt ennätyksellisen suurta määrää ihmisiä – koska potentiaalisesti jokainen kiinalainenhan on altis koronalle. Täten niiden ihmisten määrä, jotka potentiaalisesti kokevat asian omakseen, on aivan poikkeuksellisessa mittakaavassa.

Lisäksi aihe on muillakin tavoin herkkä – nollakoronan politiikka kun vahvasti henkilöityy maan presidenttiin, jolloin virallisen linjan kritisoiminen nähtäisiin myös suoraan Jinpingin kritisoimisena.

Vuori huomauttaa, että vaikka Xin asema maassa on toistaiseksi vahva, on hän itse aiheuttanut itselleen tämän haasteen, olemalla tiukasti sitoutunut nollakoronaan ja viruksen tukahduttamiskeinoihin.

– Eli jos vaikka kohta miljoonat ihmiset sairastuvat koronaan tiukoista rajoitustoimista huolimatta, niin siinä voisi seuraavaksi olla edessä terveysjärjestelmän kriisi. Tällä voisi kyllä olla omat seurauksensa, professori arvioi.

Väkivaltaisuuksia?

Vuori kertoo, ettei kaikkiaan pidä todennäköisenä, että protestit voisivat lopulta johtaa koronatoimista luopumiseen.

– Jos nyt vaikuttaisi siltä, että alueet myötäilevät näitä mielenosoituksia, niin silloin se antaisi vaikutelman, että mielenosoituksilla saa muutettua puolueen linjaa. Eikä kommunistisella puolueella ole varaa tällaiseen.

Lisäksi, vaikka tähän asti nähdyt mielenosoitukset ovat toistaiseksi pysyneet hallinnassa, Vuori toteaa, että eskaloitumisen vaara on yhä olemassa.

Pahimmassa tapauksessa maan virkavalta voisi ryhtyä tukahduttamaan mielenosoituksia väkivaltaisin keinoin – joskin tähän pisteeseen päätyminen vaatisi vielä protestien huomattavaa laajenemista.

Myös Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen kommentoi asiaa Iltalehden haastattelussa. Hän huomauttaa autoritäärisissä valtiossa olevan tyypillistä, että kun kansalaiset ryhtyvät vaatimaan jotain, johtaa tilanne herkästi muidenkin epäkohtien pinnalle nousemiseen. Kiinassa tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi hallinnon kritisointi ja mahdollisesti jopa Xi Jinpingin syrjäyttäminen.

Nojonen kuitenkin huomauttaa, että tähän mennessä poliittisia vaatimuksia on kuultu vain muutamalla paikkakunnalla. Hän arvioikin, että toistaiseksi kommunistisen puolueen paras vaihtoehto on odottaa ja seurata tilanteen kehittymistä.

Toisaalta joitain merkkejä kasvavasta kontrollista on jo kantautunutkin.

– Jotkin lähteet kertovat, että Shanghaissa on liikkunut mellakan kontrolliin käytettyjä ajoneuvoja. Asialle ei kuitenkaan vielä ole täyttä varmuutta, Nojonen kertoo.

Hän arvioi, että jos protestit kuitenkin tulevat yhä jatkumaan, voisi edessä pian olla niin sanottu ”tapetaan kanat, jotta säikytetään apinat” -tilanne.

– Eli etsitään ne, jotka näitä mielenosoituksia koordinoivat, ja uhrataan joku muille pelotteeksi, professori avaa.