Sanoman digipomo iloitsee siitä, että uutismedian vaaran vuodet ovat ohi.
Vuoden digipomo Timo Rinne taustallaan Ilta-Sanomien uutisdeski. Suurin osa uutisista tehdään nykyään digitaalisiin kanaviin, ja sen mahdollistaminen on Rinteen työtehtävien ydin. Kuva: Toni Repo / IS
Henrik Kärkkäinen
– Yleensä lyhennän sen verkkojohtajaksi, naurahtaa Timo Rinne, 43.
Näin kuvailee titteliään Sanoman Uutis- ja featuremedian digikehityksestä ja asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Timo Rinne, jonka Tivi-lehti on juuri valinnut vuoden it- ja digijohtajaksi. Arkikielessä nimikkeen lyhentämiselle on erittäin hyvät perusteet.
Palkintoperusteissa painoivat johtaminen kriisioloissa sekä it- ja digikehittämisen osana yrityksen olemassa olevaa johtamisjärjestelmää. Kriisioloja on riittänyt, sillä media on joutunut mukautumaan niin pandemian aikaisiin etätöihin kuin Ukrainan sotaan ja siihen liittyviin turvallisuuskysymyksiin verkossa.
Seinäjoella syntynyt Rinne päätyi Sanomalle vähän alle 15 vuotta sitten liikkeenjohdon konsultoinnin tehtävistä, ja on ehtinyt istua usealla jakkaralla Sanomallakin. Rinne on muun muassa hahmotellut talon pelistrategiaa, vastannut digitaalisesta yritysmyynnistä sekä toiminut Ilta-Sanomien kaupallisena johtajana.
Lukijan on vaikea nähdä verkkojohtajan kädenjälkeä. Rinne ei halua sitä edes oikein eritellä, sillä kysymys on tiimityöstä. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä, että talon digitaaliset palvelut, kuten Ilta-Sanomien uutissovellus, Supersää, Helsingin Sanomien verkkosivut, Vauva.fi tai Liigapörssi toimivat ja kehittyvät.
– Iso osa työtä on varmistaa kyvykkyytemme tuottaa näitä palveluita – eli että meillä on ansainta kunnossa riippumatta siitä, onko se mainostaja- tai kuluttajarahoitteista. Asioita mietitään kokonaisuuden näkökulmasta.
Suurin osa Rinteen työajasta menee sen edistämiseen ja varmistamiseen, että kaikilla on ”asiat ja resurssit kunnossa, että pystyy tekemään työnsä hyvin”. Helpointa on laskea työpäivässä tunnit, jolloin ei ole jonkinlaista kokousta.
Vaikka Rinne puhuu paljon yhdessä tekemisestä, hän myöntää, että talossa tehdyn työn noteeraaminen tuntuu hyvältä.
”
Kun Ilta-Sanomat meni kännykkään, mobiilimainosmarkkinaa ei ollut. Se piti luoda.
– Esimerkiksi kun Ilta-Sanomat meni kännykkään, mobiilimainosmarkkinaa ei ollut. Se piti luoda.
Tärkeimpiä oppeja on ollut, että kiireessäkin on tärkeää löytää oikea etenemisvauhti. Digimurroksessa on kova aikapaine saada isoja muutoksia jatkuvasti aikaan nopeasti.
– Asiat vievät aikaa ja joskus on parempi edetä hieman hitaammin, jotta kaikki ehtivät muutokseen mukaan. Näin päästään itse asiassa maaliin nopeammin, Rinne sanoo.
Seinäjoelta lähtöisin oleva Timo Rinne on sittemmin espoolaistunut ja viettänyt Sanomalla kohta 15 vuotta. Kuva: Toni Repo / IS
Johtajan mukaan uutismedian vaaran vuosien ovat ohi. Ihmiset ovat valmiita maksamaan digitaalisista tilauksista ja mainostajat ovat löytäneet digikanavat. Nyt suurimmat kilpailijat ovat monikansalliset nettijätit, joiden kanssa kisataan niin kuluttajien huomiosta kuin mainostuloista.
Nyt tulevaisuus on selkeä ja kirkas, kun se oli vielä muutama vuosi sitten sumea ja epävarma. Uutismediaa kulutetaan enemmän kuin koskaan.
– Totuuteen pyrkivä journalismi, jota koko kansa kuluttaa, on arvokasta ja tärkeää. Näissä asioissa on viime kädessä kyse on demokratiasta ja yhteiskunnan toimivuudesta. Olen iloinen, että minulla on ollut oma pieni rooli siinä, että olemme siinä missä olemme.
Uutismedian muuttuminen digitaaliseksi on tuonut monia muutoksia: Lukijapalaute on välitöntä ja toimittajat saavat tietää heti juttujensa lukijamäärät. Kerronnan tavat ovat monipuolistuneet: palstatila ei lopu kesken, ja juttuja voi tehdä video- tai äänimuodossa. Kehitys jatkuu koko ajan.
Rinne toteaa Sanoman pärjänneen median murroksessa hyvin.
”
Ilta-Sanomilla ei ole varmaan koskaan mennyt niin hyvin kuin nyt.
– Ilta-Sanomilla ei ole varmaan koskaan mennyt niin hyvin kuin nyt. Samoin Helsingin Sanomien kokonaistilaajamäärä laski 25 vuotta putkeen, mutta nyt digin myötä se on ollut monta vuotta kasvussa. Toki digimurroksessa on vielä matkaa jäljellä ja toimintaympäristö muuttuu koko ajan – ollaan jatkuvalla matkalla, ei missään päätepisteessä.
Silti paperilehdellä ja erikoislehdillä on oma vakaa lukijakuntansa jatkossakin.
– Se pitää pintansa hyvin. Digi on kasvanut nopeammin kuin printin pienentynyt, eli kokonaiskattavuus on lisääntynyt. Se on hyvä yhtälö.
Suuri muutos tapahtuu digitaalisten palvelujen konepellin alla. Uutispalvelut käyttävät jatkossa yhä enemmän tekoälyä ja oppivat käyttäjiltään. Pidetäänkö lukijoiden yksityisyydestä silti huoli?
– Ehdottomasti. Esimerkiksi verkkosivun personointiin käytettävää tietoa ei käytetä muihin tarkoituksiin.
Rinteelle toinen tärkeä näkökulma on toiminnan eettisyys. Suurin osa internetin ongelmista johtuu yritysten käyttämistä algoritmeista eli tietokoneiden noudattamista toimintaohjeista. Tällainen ongelma voivat olla esimerkiksi vain uutiskuplat, eli miellyttävien ja omiin arvoihin istuvien uutisten tarjoaminen kullekin lukijalle.
– Haluamme olla mukana ratkomassa tätä ongelmaa, emme synnyttämässä uusia. Algoritmimme on suunniteltu niin, ettei niistä tule ei-toivottuja sivuvaikutuksia ja toimitukset päätoimittajia myöten ovat mukana prosessissa. Haluamme datan ja algoritmien avulla varmistaa, että kykenemme palvelemaan lukijoita mahdollisimman hyvin riippumatta siitä, käyvätkö he palvelussa kaksi vai kaksikymmentä kertaa päivässä.
