Ari Pusa HS
München
Münchenin illassa EM-kultaa voittaneesta Wilma Murrosta olisi voinut tulla hyvä seitsenottelija, mutta suomalaisen seiväshypyn kannalta oli hyvä, että lahjakas monen lajin taitaja valitsi toisin.
Ensimmäiset seiväskisansa Murto hyppäsi kymmenvuotiaana. Kaksi metriä ylittyi ensi kertaa yksitoistavuotiaana, kolme metriä kolmetoistavuotiaana ja neljä metriä kuusitoistavuotiaana.
Vielä ei tiedetä, ylittääkö Murto koskaan viittä metriä, mutta se on mahdollista. Keskiviikon EM-finaalissa hän paransi ennätystään 13 senttiä ja nyt SE-tulos on komeasti 485.
Kaikkien aikojen tilastossa Murron tulos on maailman 12. paras.
”Se tuli ulos, mikä on tuntunut jo pitkän aikaa. Tulos ei ollut yllätys ja uskoin, että pystyn sen tuossa painekattilassa toteuttamaan. Ylitys 465:stä oli yksi ratkaiseva hyppy, kun mitali varmistui. Se oli minimitavoite ja siitä lähti flow, että mennään ihan päätyyn asti. Hieno kokemus”, Murto sanoi.
Murto ei lähtenyt varmistamaan mitaliaan, vaan halusi voittaa. Hän ylitti entisen Suomen ennätyksensä kolme kertaa: ensin 475, sitten 480 ja kirsikkana kakun päälle 485.
”Sen jälkeen tuntui, että päivän työt olivat tässä. Viimeksi meni vain kaksi Suomen ennätystä (hallissa 2016).”
Edellisten EM-kisojen alla Murto sanoi HS:n haastattelussa otsikolla Haamurajan murtaja julkaistussa jutussa olevansa varma, että hän ylittää ensimmäisenä suomalaisnaisena viisi metriä.
”Kyllä sen joskus hyppään, menee vielä hetki”, Murto sanoi istuessaan haastattelun aikana Turun tuomiokirkon portailla. Katedraalin huippu nousee 86 metrin korkeuteen.
Toistaiseksi kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi venäläistä naista ovat ylittäneet viisi metriä.
Jelena Isinbajevan ME-tulos 506 senttiä on vuodelta 2009.
Wilma Murto rikkoi nuorena seiväshypyn ikäluokkaennätyksiä liukuhihnalta. Kuva: Kimmo Penttinen
EM-kisojen voittotuloksellaan 485 senttiä Murto voi pärjätä missä kisansa tahansa, aina olympialaisia ja MM-kisoja myöten.
”Tämän EM-kullan muistan aina, vaikka joskus voittaisin vaikka maailmanmestaruuden. Täällä Münchenissä oli paikalla koko Murron suku, seuraavissa kisoissa ehkä ei”, Murto sanoo.
On vaikea sanoa, koska urheilija on parhaimmillaan. Murto saattoi olla sitä jo nyt.
Jos hän ei olisi voittanut Münchenissä, hän ei olisi voittanut arvokisoissa ehkä koskaan enää. Nyt oli paikka iskeä, vaikka taso nousi EM-finaalissa yllättävän korkealle.
Murto voi olla parhaimmillaan kahden vuoden päästä olympiakisoissa Pariisissa, jossa hän on 26-vuotias.
Todennäköisesti Euroopan paras nais- ja mieshyppääjä ovat pohjoismaalaisia. Ruotsin Armand Duplantis ei saa vastusta miesten kisassa, jos ei loukkaannu.
Yleisurheilun aloittaminen tuli Murrolle kodin perintönä.
Äiti Sari Murto meni valmennuskurssille ja vei Wilman yleisurheilukouluun. Siellä hän tutustui Jarno Koivuseen, tunnettuun turkulaiseen seiväshypyn valmentajaan.
”Seiväshyppy oli heti oma lajini. Minulle sanottiin, että nopeus riittää seiväshyppyyn, en ole katunut”, Murto sanoo.
”
”Jarnon osuus on aivan merkittävä. Ilman häntä en olisi tässä.”
Münchenissä Murtoa oli kannustamassa koko suku.
”Murron klaania oli kiitettävästi paikalla, ei haitannut yhtään. Kuului paljon kannustusta.”
Murto on saanut urallaan kehujen lisäksi kritiikkiä.
Vuonna 2019 hän vaihtoi kaksi kertaa valmentajaa. Se herätti närää lajiyhteisössä. Koivunen vaihtui entiseen seiväshyppääjään Mikko Latvalaan ja takaisin Koivuseen.
Latvala valmensi Kuortaneella, kun Murrolla oli valmis treenitiimi Turussa. Se ratkaisi paluun.
Euroopan mestaruudesta Suomen Urheiluliitto (SUL) maksaa Murrolle 10 000 euron bonuksen, josta kuuluu sovitun mallin mukaan 25 prosenttia valmentaja Koivuselle
”Jarnon osuus on aivan merkittävä. Ilman häntä en olisi tässä”, Murto sanoi torstain aamuyön tunteina Münchenin olympiastadionilla, kun muut urheilijat olivat jo menneet sateiseen Baijerin yöhön.
Wilma Murto karsiutui Rion olympialaisten finaalista hypättyään 430. Kuva: Rio Gandara / HS
Myös Murron ulkonäköön on puututtu, ehkä aiheetta. On totta, ettei Murto ollut jossain vaiheessa niin trimmatussa kunnossa kuin olisi pitänyt.
Murto otti vihjailuista opikseen: kroppa on tiukka kuin viulun kieli.
EM-vuosi 2022 on luku sinänsä. Murto loukkasi jalkateränsä Neversissä Ranskassa 29. tammikuuta.
Murron jalkaterä osui alas tullessa seiväskuopan reunaan sen verran napakasti, että jalka jouduttiin kipsaamaan.
”Kun ei vielä paluumatkalla lennolla tiedetty, mitä jalassa on, laskeskeltiin, että EM-kisoihin ehtii ainakin. Käydään MM-kisat, kun sinne päästään, ja huippukunto on EM-kisoissa, mutta ei ollut huono tämäkään”, Murto kertoi Eugenessa.
Seuraavan kerran hän kilpaili Espoossa 9. kesäkuuta.
”
Murto pelasti Suomen Urheiluliiton puheenjohtajan Sami Itanin paikan. Itani oli luvannut erota, jos Suomi ei saa mitalia MM- tai EM-kisoissa.
Vuosi sitten Murto oli olympiakisoissa Tokiossa paras suomalainen viides. Se ei tuonut hänelle Vuoden yleisurheilijan titteliä, kun ratakelaaja Toni Piispanen meni paralympiavoitollaan ohi.
Tänä vuonna Murtoa on vaikea ohittaa. Vuoden urheilijaksi hän tuskin nousee, kun vastassa hiihdon olympiavoittaja Iivo Niskanen ja jääkiekkoilijat, mutta yleisurheilussa Murto on lyömätön.
Sitä paitsi. Murto pelasti Suomen Urheiluliiton puheenjohtajan Sami Itanin paikan. Itani oli luvannut erota, jos Suomi ei saa mitalia MM- tai EM-kisoissa.
Ennen Suomessa tehtiin Kalevi Keihäsen johdolla seiväsmatkoja. Itani saisi sille reissulle Murron ansiosta eturivin paikan.
Lue Lisää: Kun ura alkoi polkea paikallaan, päätti Wilma Murto hakea apua kilpakumppanilta – Euroopan huippuhyppääjä pääsi myös saunaan ja jääkiekko-otteluun
Wilma Murto ja Elina Lampela olivat Suomen seiväshypyn kärkinimiä jo 17-vuotiaina vuonna 2015. Kuva: Petteri Kivimäki
Tuore Euroopan mestari Wilma Murto sai onnitteluhalauksen Elina Lampelalta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Oikaisu 18.8. kello 16.01: Korjattu Kalevi Keihäsen nimi. Artikkelissa puhuttiin aiemmin virheellisesti Kalevi Keinäsestä.
