Ratikkatutkija Silja Laineen mukaan turkulaiset havahtuivat liian myöhään siihen, kuinka tärkeä osa Turkua raitiovaunut olivat. Päätökset ratikkaliikenteen lopettamisesta oli jo tehty.
50 vuotta sitten, lokakuun 1. päivänä 1972, Turun raitiovaunuliikenne päättyi. Tuolloin kolmosen ratikka ajoi viimeisen matkansa.
Turun raitiovaunuliikennettä tutkinut Turun yliopiston dosentti Silja Laine sanoo, että Turussa on edelleen näkyvillä pieniä fragmentteja entisestä raideliikenteestä.
– Esimerkiksi Nummenmäellä on vanhoja ratikkapysäkin paikkoja, ja keskustassa joidenkin talojen seinillä on pieniä koukkuja.
Parhaiten raitiovaunuliikenteen menneisyys näkyy kuitenkin nykyisissä bussilinjoissa.
– Monet linja-autoreitit pohjautuvat ratikkareitteihin. Esimerkiksi linja 2 kulkee ison osan matkaa vanhaa ratikkareittiä pitkin.
Silja Laineen mielestä raitiovaunujen merkitys turkulaisille on käynyt hyvin selväksi hänen tehdessään tutkimusta. Esimerkiksi valokuvia ja postikortteja ratikoista on löytynyt todella paljon.
Ratikkaliikenne alkoi kaupungissa jo 1890. Aluksi raitiovaunuja liikuttivat hevoset, sähkökäyttöisiin ratikoihin siirryttiin 1908.
– Kyllä se oli keskeinen osa turkulaista kaupunkikulttuuria. Liikkuminen kaupungissa muuttui aika tavalla, kun ratikat lähtivät.
Ajan henki suosi autoja
Silja Laine sanoo, että Turun ratikan lakkautus osui samaan aikaan, kun muuallakin Euroopassa oltiin lakkauttamassa raitiotieliikennettä.
– 1970-luvun henki liittyi autokaupunkiin. Samaan aikaan Turussa vallitsi myös Turun tauti eli vanhojen rakennusten purkaminen.
Turussa ratikkaa käyttivät ennen kaikkea koululaiset, työläiset ja ikäihmiset. Turkulaisia haastatellut Silja Laine sanoo, että varsinkin iäkkäämmille ihmisille ratikat olivat tärkeitä.
– He kokivat ratikan lakkauttamisen niin, että heidät jätettiin heitteille. Heiltä vietiin liikkumisen mahdollisuus pois.
Laineen mielestä ratikalla liikkuminen oli ollut monin tavoin helpompaa kuin linja-autolla. Se selitti sen, miksi monet kokivat raitiovaunun niin tärkeäksi.
– Ratikkaan oli helppo nousta ja hypätä pois. Pystyi hoitamaan monia asioita samalla reissulla.
Silja Laine sanoo, että raitiotieliikenteen merkitykseen havahduttiin Turussa oikeastaan vasta sitten, kun ratikat lakkautettiin.
– Ratikan alasajon jälkeen ihmiset huomasivat, kuinka tärkeä se oli ollut, mutta siinä vaiheessa se oli myöhäistä. Päätökset oli jo tehty.
Ratikkaseminaari lauantaina Turussa
Tällä hetkellä raitiotieliikenne elää uutta renessanssia. Tampere sai jo oman ratikkansa, ja moniin eurooppalaisiin kaupunkeihin, joista ratikat aikanaan lakkautettiin, ollaan puuhaamassa uutta raideliikennettä.
Myös Turku suunnittelee ratikan paluuta. Silja Laineella ei ole epäilystäkään, etteikö ratikkaliikenne toimisi myös Turussa.
– Jos Turkuun ei saada raitiotietä, se on merkki tietynlaisesta takapajuisuudesta. Se tarkoittaisi, ettei pysytä nykyaikaisessa kaupunkikehityksessä mukana.
Åbo Akademissa järjestetään lauantaina iltapäivällä avoin seminaari raitiotiekulttuurin historiasta Turussa (siirryt toiseen palveluun) ja muualla Euroopassa. Yksi 50 vuotta raitsikasta -seminaarin puhujista on Silja Laine.
Turun kaupungilla on jäljellä joitakin raitiovaunuja ratikkahallissa (siirryt toiseen palveluun) Amiraalistonkadulla. Silja Laine toivoo, että osa niistä päätyisi yleisön nähtäville.
– Jos Turkuun joskus valmistuu Historian museo, olisi hienoa, jos sinne saataisiin tätä vanhaa jäämistöä esille.
Lue lisää:
Tampereen ratikka täyttää vuoden ja matkoja on kertynyt jo 10 miljoonaa – hyppäsimme kyytiin, näin matkustajat ja kuljettaja kertovat vaikutuksia
Raitiotiestä odotettavissa raju vääntö Turussa – valtuusto otti vauhtia kevään koitokseen
Suomeen uusi ratikkakaupunki? – Kuopio selvittää raitioliikennettä Pohjois-Savoon
Tältä näyttää lähes 400 miljoonaa maksava Vantaan ratikka – sen odotetaan tuovan vetoa itäisiin lähiöihin ja nostavan asuntojen hintoja