Suomen huippu­lupauksen ura NHL:ssä romahti karusti – kertoo nyt, mitä tapahtui

Olli Juolevi, 25, hakee uutta vauhtia uralleen uusista maisemista.

Ikäluokkansa puolustajahelmiin kuuluneen Olli Juolevin tähti oli kovassa nosteessa seitsemän vuotta sitten.

Juolevi oli junioritähti, joka voitti varauskautenaan 2015–16 kaiken mahdollisen.

Nuorten MM-kotikisoissa Juolevi loisti Nuorten Leijonien ykköspuolustajana, kun Patrik Laineen, Jesse Puljujärven ja Sebastian Ahon tähdittämä joukkue jyräsi maailmanmestaruuteen.

Seuratasolla Kanadan junioriliigassa London Knightsissa Juolevi voitti OHL:n mestaruuden ja Memorial Cupin.

Satumainen kausi nosti Juolevin osakkeita rakettimaisesti NHL:n kesän 2016 varaustilaisuuteen.

Suomalainen arvioitiin eri listauksissa varausluokkansa kärkipuolustajien joukkoon yhdessä Mihail Sergatshevin, Jakob Chychrunin, Charlie McAvoyn ja Jake Beanin kanssa.

Noihin aikoihin kuului myös epäilyjä Juolevin potentiaalista. Jotkut asiantuntijat olivat sitä mieltä, ettei Juolevi ole ykköskorin lupaus. Pikemminkin potentiaalinen NHL:n kolmos-nelosroolin puolustaja.

Vancouver Canucks oli eri mieltä. Seura varasi Juolevin koko varaustilaisuuden viidentenä pelaajana ja ensimmäisenä puolustajana.

Varaus ei kerännyt varauksettomia hurraa-huutoja Canucksin kannattajissa. Tarjolla olisi ollut muun muassa Juolevin joukkuekaveri Londonista, räiskyvä taitohyökkääjä Matthew Tkachuk, joka päätyi Calgary Flamesiin kuudennella vuorolla.

Tätä varausta Vancouverissa on jälkikäteen kirottu moneen kertaan.

Florida Panthersia nykyisin edustava Tkachuk, 25, oli viime kaudella Hart-palkinnon finalisti.

Juolevin NHL:n valloitus lähti vinoon heti alussa.

Varauksensa jälkeen hän pelasi vielä yhden kauden OHL:ssä, josta matka jatkui lainalle TPS:aan. Kauden jälkeen Juolevi joutui selkäleikkaukseen. Tästä alkoi turhauttava vammakierre, joka on varjostanut nuoren puolustajan uraa.

”

Korona tuli tavallaan hyvään aikaan itseni kannalta. Sain pidemmän jakson kuntoutua ja pääsin hoitamaan itseni täysin kuntoon.

– Loukkaantumisia on kasaantunut vuodesta toiseen. Se syö miestä, kun loukkaantuminen tapahtuu kesken kauden, eikä pääse pelaamaan kuin parinkymmenen pelin pätkiä väliin. Paljon on ollut huonoa tuuria mukana. Mutta ei vammoille voi mitään, ruotii Juolevi.

Avauskauden polvivammasta toivuttuaan kaudella 2019–20 Juolevi kärsi alavartalovammasta. Kevättalvella 2020 koronapandemia keskeytti kauden.

– Korona tuli tavallaan hyvään aikaan itseni kannalta. Sain pidemmän jakson kuntoutua ja pääsin hoitamaan itseni täysin kuntoon.

Juolevin kauan odotettu NHL-debyytti tapahtui elokuun 2020 kuplapudotuspeleissä, kun hän pelasi yhden pelin. Seuraavalla kaudella Juolevi sai vastuuta Canucksin puolustuksessa 23 runkosarjaottelussa (2+1).

Keväällä 2021 Juolevi sairastui koronaan. Hän yritti paluuta ”liian aikaisin”.

– Yritin vain kaikkeni, että pääsisin pelaamaan, mutta se jäikin sitten vaivaamaan vähän pidempään.

Koska Juolevi oli Canucksin kärkivaraus, häneen kohdistui normaalia suuremmat odotukset.

– Tiedostin sen, mutta paljon siinä oli sitä, että odotin itseltäni myös paljon. Halusin pärjätä ja näyttää.

Kun näyttöpaikkoja aukeni, peli meni helposti pakottamiseksi.

– Itselläni olisi pitänyt olla parempi maltti loukkaantumisten jälkeen, ja antaa vaikka kymmenen peliä AHL:ssä ensin ja luottaa vain prosessiin, Juolevi kokee.

Kun peli ei kulkenut, kritiikki kärkivarausta kohtaan oli kovaa.

– Odotukset ja media ympärillä kuuluvat tähän juttuun. Varsinkin Kanadassa. Vaikka kritiikkiä tulee, ulkopuoliset eivät välttämättä näe sitä päivittäistä työtä. Vaikka en seurannut, mitä somessa tai lehdissä kirjoitellaan, tiedostin mitä ne ajattelivat haastatteluiden kautta, sanoo Juolevi.

– Kun joukkueellakaan ei mene hyvin, Vancouver on aika tiukka mesta pelata.

Kolmen kauden jälkeen Canucksin seurajohdon usko loppui. Lokakuussa 2021 Canucks kauppasi Juolevin Floridaan vaihdossa Juho Lammikkoon ja Noah Juulseniin.

Floridassa pelejä kertyi kymmenen. Saman kauden aikana matka jatkui vielä waiver-listan kautta Detroit Red Wingsiin.

– Floridalla oli kova joukkue, jonka tavoitteet olivat pudotuspeleissä. Ihan numeroidenkin takia pelaajia piti laittaa waivereihin.

– Detroitissa oli uutena jätkänä aikaa näyttää pari peliä, mutta en onnistunut riittävän hyvin. Paljon näissä on kyse myös itseluottamuksesta, sanoo Juolevi, joka pelasi kolmen kauden aikana NHL:ssä 42 ottelua.

Repaleisen kauden jälkeen ottajia ei riittänyt jonoksi asti.

Kesällä 2022 Juolevi solmi vuoden yksisuuntaisen sopimuksen Anaheim Ducksin kanssa. Pelipaikka löytyi kuitenkin AHL:n puolelta San Diego Gullsista.

– Oli hyvä fiilis pelata ja vastuuta tuli paljon, mutta käsi murtui joulukuussa ja se jouduttiin leikkaamaan. Siitä tuli uusi pitkä tauko, huokaa Juolevi.

– On henkisesti raskasta, kun joutuu olemaan pitkään sivussa ja kuntouttamaan itseään. Samalla muut kaverit pelaavat ja kehittyvät. Ei se helppoa ole.

Nyt takavuosien huippulupaus on palannut kaikessa hiljaisuudessa hakemaan uutta vauhtia uralleen Euroopasta.

Viisi edellistä kautta Pohjois-Amerikassa pelannut Juolevi siirtyi lokakuun alussa pätkäsopimuksella Ruotsin pääsarjaan SHL:ään Timrå IK:n riveihin.

”

En halunnut lähteä ihan mihin vain. Halusin löytää paikan, missä on hyvä olla ja pelata.

– Isoin syy oli se, että halusin päästä pelaamaan ja saada paljon pelejä alle, koska pelit ovat jääneet vähiin viime vuosina. Timrå on vastannut odotuksia, kertoo Juolevi.

Timrån lisäksi Juolevilla oli pöydällä ”muutamia tarjouksia”. Katse oli myös tiukasti Pohjois-Amerikan suuntaan, mutta paluu Eurooppaan oli tässä kohtaa houkuttelevin vaihtoehto.

– En halunnut lähteä ihan mihin vain. Halusin löytää paikan, missä on hyvä olla ja pelata.

Timrålla oli akuutti tarve kärkiosaston puolustajalle, kun Elmeri Eronen ja Tim Erixon loukkaantuivat. Juolevin, 25, sopimus ulottuu toistaiseksi vain marraskuun maajoukkuetaukoon asti.

– Timråsta on jäänyt hyvä fiilis. Haluaisin jatkaa täällä pidempään, mutta katsotaan, mitä tapahtuu. Pelaajabudjetit ovat tiukoilla monessa eri paikassa näinä aikoina. Se mitä olen keskustellut valmentajien kanssa, niin hekin haluaisivat, että jatkan täällä, sanoo Juolevi.

Timrå on tällä kaudella yksi SHL:n suomalaisjoukkueista, sillä joukkueen riveissä pelaa viisi suomalaispelaajaa. Ainoastaan HV71:ssä on enemmän suomalaisia (kuusi).

”

Tämä on tarjonnut juuri sitä, mitä lähdin hakemaan.

Juolevin ja Erosen lisäksi Timråssa pelaavat puolustajat Axel Rindell ja Joonas Lyytinen sekä hyökkääjä Panu Mieho.

– Se on kivaa vaihtelua. En ole pelannut urani aikani kovin monen suomalaisen kanssa. Nyt pystyy värittelemään suomeksi, mikä on auttanut paljon sopeutumisessa.

Timråssa suomalaisten lukumäärää selittää osaltaan organisaation urheilujohtaja Kimmo Kapanen, joka työskentelee seurassa toista kautta.

Pelaajatarkkailupuolelta löytyy myös suomalaisväriä, kun kokenut Jukka Holtari on seuran palkkalistoilla toista kautta.

Juolevi on pelannut nyt viisi ottelua (1+0) Timråssa. Peliaikakeskiarvo 21.52 on joukkueen suurin.

– En ihan tarkkaan tiennyt, millainen sarja SHL on. Toki kuulin vähän kavereilta, jotka ovat täällä aiemmin pelanneet. Paljon on saanut pelata ja itseluottamus on lisääntynyt. Tämä on tarjonnut juuri sitä, mitä lähdin hakemaan, Juolevi myhäilee.

Helsinkiläislähtöinen puolustaja on syttynyt ruotsalaiseen pelityyliin ja -kulttuuriin.

– Peleissä on kova vauhti. SHL:ää on vaikea verrata SM-liigaan, koska siitä on niin pitkä aika kun viimeksi pelasin TPS:ssa (2017–18).

– SHL:ssä saa paljon luistella ja mennään paljon päästä päähän. Joukkueissa on paljon luisteluvoimaa ja taitoa. Olen tykännyt pelityylistä. NHL:ssä ja AHL:ssä peleissä on enemmän kamppailemista ja kulmavääntöjä. SHL:ssä on enemmän tilaa ja luistelu korostuu.

Vaikka Juolevi palasi Eurooppaan, tähtäin on edelleen NHL:ssä.

– En missään nimessä sulje sitä ovea pois. Olen vasta 25-vuotias. Peliuraa on vielä paljon jäljellä, mutta nyt tärkeintä on saada paljon pelejä ja treenata hyvin, pysyä terveenä ja nauttia lätkästä.

– Toivottavasti saan jatkaa Timråssa koko kauden.