Koronakriisin vyöryessä päälle pääministeri Sanna Marinin (sd) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön välit tulehtuivat.
Iltalehti uutisoi lauantaina 28. maaliskuuta 2020, että Niinistö oli esittänyt Marinille niin sanotun koronanyrkin perustamista.
Nyrkki olisi johtanut koronan vastaisia toimia, joissa Niinistön arvion mukaan oli parantamisen varaa. IL kertoi uutisessaan, että pääministeri Marin oli torjunut esityksen ja pitänyt sitä valtiosäännön vastaisena.
Iltalehti kertoi samalla senkin, että Niinistö oli kaavaillut koronanyrkin johtoon pääministeri Antti Rinteen (sd) entistä valtiosihteeriä Raimo Luomaa.
Presidentti Niinistö oli myös ollut yhteydessä eduskunnan puhemieheen Matti Vanhaseen ja esittänyt tälle ajatuksensa koronanyrkistä.
Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jukka Siukosaari oli osallistunut aloitteen pohjustamiseen ja selvittänyt, oliko Luoma mahdollista nostaa perustettavan nyrkin johtoon.
”Vahvoja epäilyjä”
Uutisesta syntyi valtava kohu.
Suomessa oli juuri siirrytty valtiojohdon päätöksellä poikkeusoloihin, ja pian sen jälkeen paljastui, että ylimpien valtioelinten välisissä suhteissa oli kitkaa.
Tietokirjailija Risto Uimonen arvioi nyrkkiselkkauksen seurauksia kirjassaan Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti (WSOY).
– Marin ja muut sosiaalidemokraatit halusivat tiukasti pitää presidentin hallitukselle kuuluvan reviirin ulkopuolella. Sosiaalidemokraattien keskuuteen jäi tästä vahvoja epäilyjä Niinistöä kohtaan, Uimonen kirjoittaa.
Ajatus erillisestä johtoryhmästä sai tukea Presidentinlinnan ulkopuolella.
Kirjassa Vanhanen kritisoi poikkeuksellisen kovin sanoin Marinin valtiosihteerinä työskennellyttä Mikko Koskista.
– Merkille pantavinta niinä päivinä oli se, että elinkeinoelämän ihmiset, jotka eivät kovin syvällisesti tunne ylimmän ministeritason johtamisen ja työnjaon sisältöä, esiintyivät varmalla tavalla nyrkin perustamisen puolesta. Osa taustaa oli varmasti se, että silloinen Marinin valtiosihteeri oli hallinnollisesti kokematon eikä varmastikaan ollut luontevin johtamaan virkamieshallintoa, Vanhanen sanoo.
Uimonen tulkitsee, että Niinistö ei olisi pyrkinyt astumaan hallituksen reviirille.
– Niinistöä motivoivat huoli ja vilpitön auttamisen halu, Uimonen kirjoittaa.
Iltalehden uutisen jälkeen Marin ja Niinistö julkaisivat viestipalvelu Twitterissä yhteisen
– TP-utvassa ei ole sanallakaan käsitelty minkäänlaisen erityisryhmän perustamista koskien vallitsevaa kriisiä. Perjantain keskustelu oli tavanomaiseen tapaan hyvähenkinen, Marin ja Niinistö kirjoittivat pari tuntia uutisesta.
Osa yleisöstä tulkitsi valtiojohdon yhteistviitin virheellisesti nyrkkiuutisen kiistämiseksi.
Kirje Marinille
Seuraavina päivinä vahvistui, että myös TP-utva aikatauluineen oli liittynyt nyrkki-idean pohjustukseen.
Tasavallan presidentti oli lähettänyt pääministeri Marinille kirjeen torstaina 26. maaliskuuta.
– Toistan moneen kertaan esitetyn ajatuksen operatiivisen ’nyrkin’ käyttämisestä. Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn. Tämä ajattelu ei ole mitenkään hallitukselta pois, vaan lisää, Niinistö oli kirjoittanut ja pyytänyt hallitusta miettimään vastauksensa valmiiksi seuraavan päivän TP-utvan kokoukseen.
– Pahoittelen, että vaivaan teitä jälleen. Toivon, että aikaa riittäisi lukaista tämä ennen huomista tputvaa, Niinistö pyysi.
Marin oli luvannut näin tehdä.
– Otan hallituksen puolesta harkintaani tekemänne ehdotuksen kriisiryhmästä. Keskustelemme asiasta valtioneuvoston jäsenten kesken, Marin oli vastannut torstaina.
Lopulta pääministeri Marin oli IL:n tietojen mukaan kertonut suullisesti Niinistölle, että hän ei halunnut Suomeen erillistä koronanyrkkiä.
Kohun kiivaimpien laineiden tyynnyttyä Niinistö selitti MTV:n haastattelussa, miksi hän ja Marin olivat aluksi yrittäneet vähätellä asiaa.
Kyse oli Niinistön mukaan ollut TP-utvan arvovallan suojelemisesta.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan keskustelut ovat salaisia.
– Se oli välttämätöntä kiistää, siis TP-utvan tietynlaisen kehän ylläpitämiseksi. Se oli minusta välttämätöntä, Niinistö perusteli.
Kirjan arviot valtiojohdosta
Uimonen vertailee kirjassaan Niinistön ja Marinin valmiuksia johtaa koronapolitiikkaa. Niinistö oli Uimosen sanoin ”72-vuotias valtiomies, joka oli nähnyt ja kokenut melkein kaiken politiikassa”.
– Marin oli toisen kauden kansanedustaja Tampereelta, ja hänellä oli ikää vasta 34 vuotta. Hän olisi voinut olla ikäeron perusteella Niinistön tytär, Uimonen kirjoittaa.
Pääministeri Marin julkaisi nyrkkikohun silmässä Twitter-viestejä, joissa hän kritisoi Niinistöä mainitsematta tätä nimeltä.
– Jotta voimme onnistua työssämme mahdollisimman hyvin, tarvitsemme myös työrauhaa. Myöhemmin tulee aika, jolloin on käytävä tarkasti läpi, missä onnistuimme ja missä olisimme voineet toimia paremmin, Marin kirjoitti ja jatkoi:
– Kriisiaika ei ole se hetki, jolloin kyseenalaistetaan toimivaltaisten viranomaisten osaaminen ja kyky, tai uudistetaan johtamisen rakenne.