Iltapäiväkerhoon osallistunut 7-vuotias poika hukkui Porvoon uimahallissa 5. marraskuuta 2020. Syyttäjä vaatii kahdelle kerho-ohjaajalle rangaistusta kuolemantuottamuksesta.
Lapsi hukkui kello 15–16 välillä. Iltapäiväkerhon ohjaajat olivat syyttäjän mukaan tietoisina kyseisen lapsen uimataidottomuudesta syyllistynyt huolimattomuuteen, kun heidän valvonnassaan ollut lapsi oli mennyt kahluualtaasta syvempään aaltoaltaaseen ja hukkunut. Kerhoon kuului kymmenen lasta, jotka kävivät säännöllisesti uimahallissa.
Valvojat eivät olleet huomanneet lapsen siirtymistä isompaan altaaseen, vaikka hän oli kulkenut valvojien kopin ohi, eli muutaman metrin päästä heistä. Aaltoallas syvenee toiseen päätyyn mennessä. Lapsi oli pitänyt kiinni altaan laidassa olleesta köydestä, mutta hänen otteensa lipesi ja hän joutui veden varaan.
Valvojien huomio oli tapahtuma-aikaan muualla. Puolustuksen mukaan samaan kerhoon kuuluvan toisen lapsen isä oli tullut juttelemaan heidän kanssaan ja ympärillä pyöri myös muita kerhon lapsia, jotka vaativat huomiota.
Valvojat eivät olleet huomanneet lapsen siirtymistä altaasta toiseen.
Kun syytetty mies oli huomannut lapsen pohjassa, hän oli sukeltanut altaaseen ja noutanut tämän pintaan. Hän oli myös aloittanut elvytyksen.
Tapahtumakulku on syyttäjän mukaan hyvin riidaton. Tapahtumista on valvontakameratallenne. Syyttäjän arvion mukaan lapsi ehti olla altaassa 10 minuuttia.
Laiminlöivätkö ohjaajat?
Asian käsittely alkoi tänään Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Porvoossa. ATTE KAJOVA
Syyttäjä vaatii teosta syytetyille sakkorangaistusta, koska ohjaajat eivät aiheuttaneet lapsen kuolemaa tahallaan. Syyttäjän mukaan vain hyvin äkillinen onnettomuus voisi vapauttaa valvojat valvontavastuusta.
– Koska kyseessä oli heikolla uimataidolla varustettu lapsi, meidän käsityksemme mukaan sen valvonnan tulisi olla jatkuvaa. Se, että joku tulee uimahallissa keskustelemaan, ei meidän käsityksemme mukaan ole ennalta-arvaamatonta, vaan normaalia, perusteli syyttäjä.
Syytetyt esiintyivät oikeudessa rauhallisesti, mutta tunteet olivat pinnassa. Syytetty nainen oli ottanut mukaansa nipun paperia itkemistä varten.
Syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Lapsen uimataidot olivat heikot, mutta hän ei ollut enää tapahtuma-aikaan täysin uimataidoton. Lapsen kanssa oli sovittu, ettei hän saa mennä aaltoaltaaseen ilmoittamatta ohjaajille, eikä hän olisi saanut mennä syvään päätyyn. Lapsi oli kuitenkin toiminut arvaamattomasti.
– Kyse ei ole valvontavastuun laiminlyönnistä vaan sattumasta, johon päämieheni ei voinut vaikuttaa, kertoi syytetyn avustaja oikeudessa.
Puolustuksen mukaan lapsi kävi yleensä ilmoittamassa ohjaajille siirtyessään toiseen altaaseen, mutta hän toimi tilanteessa poikkeuksellisesti. Myös hallin kameravalvonta on ollut puutteellista, ja hallin valvojat olivat siitä samaisena päivänä valittaneet.
– Olen sitä mieltä, että kyse on tapaturmasta eikä rangaistavasta huolimattomuudesta, totesi miehen avustaja.
”Ei tämä helppoa ole”
Molemmat syytetyt ovat työssään kokeneita. Miehellä on liikunnan ohjaajan koulutus. Toinen ohjaaja istui yleensä altaan päädyssä ja toinen kiersi altaan reunoilla valvomassa. Tapahtuma-aikaan molemmat olivat päädyssä.
Syytetty mies kuvaili lasta tarkaksi. Miehen mukaan poika liikkui uimahallissa varovaisesti ja kysyi yleensä aina lupaa siirtyessään altaasta toiseen tai käydessään vessassa.
Lapsen kanssa oli miehen mukaan myös sovittu kahden kesken esimerkiksi siitä, minne asti hänen on turvallista aaltoaltaassa edetä.
Miehen käsityksen mukaan lapsi ei ollut täysin uimataidoton vaan pystyi uimaan 10-15 metriä. Syyttäjä huomautti, että tämä ei täytä uimataidon virallista pohjoismaista määritelmää.
Määritelmän mukaan uimataitoinen henkilö pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla, pystyy pinnalle päästyään uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Mies ei ollut tästä tietoinen.
Syytetty traumatisoitui
Syytetty nainen alkoi itkeä oman kuulemisensa aikana. Hän joutui pitämään taukoa muistellessaan traagisen päivän tapahtumia.
Hän näki kun poika meni yhdessä veljensä kanssa kahluualtaaseen. Seuraava havainto oli, kun toinen ohjaaja nosti lapsen ylös pohjasta. Hän ja toinen ohjaaja olivat tässä välissä juttelemassa erään lapsen vanhemman ja muiden lasten kanssa, jotka kysyivät lupaa mennä porealtaaseen.
Syytetyiltä kysyttiin myös, millainen vaikutus tapahtuneella on ollut heidän elämäänsä. Nainen kertoi joutuneensa jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän kertoi luottaneensa siihen, että myös hallin uimavalvojat olisivat tehneet enemmän yleistä valvontaa.
– Olen todella surullinen, että näin tapahtui ja omaisten puolesta todella pahoillani siitä, että näin tapahtui. Tapahtuma on aiheuttanut pysyvän trauman, kertoi nainen nyyhkien.
– Ei tämä helppoa ole, totesi mies lyhyesti.