Yleisö antaa eniten palautetta lukijoiden tyylistä, lukunopeudesta ja yksittäisten sanojen lausumisesta.
Hanna Brotherus (vas.) on yksi omat kirjansa äänikirjoiksi lukeneista suosikkiäänistä. Krista Putkönen-Örn on kestosuosikkiääni vuodesta toiseen, ja tubettaja Miklu ylsi Storytelin seuratuimpien lukijoiden listalle. Kuva: Vilma Rimpelä / HS, Kimmo Räisänen, Mikko Suutarinen / HS
Sini Kuvaja
Äänikirjapalveluissa kuunneltiin viime vuonna lukijoina eniten Jukka Pitkästä, Krista Putkonen-Örniä ja Vesa Vierikkoa. Kymmenen kuunnelluinta nimeä ovat kaikki ammattinäyttelijöitä ja kokeneita äänikirjojen lukijoita. Ääniltään ja lukutavaltaan he kuitenkin eroavat selvästi toisistaan.
Ykkössijaa pitää kestosuosikki Jukka Pitkänen vakaan ja luottamusta herättävän bassoäänensä kanssa. Hänen lukutyylinsä on hyvin rauhallinen. Pitkänen on lukenut yli 370 äänikirjaa Jo Nesbøn ja Ilkka Remeksen rikosromaaneista George R.R. Martinin Valtaistuinpeliin.
Krista Putkonen-Örn ja Sanna Majuri käyttävät äänessään enemmän väriä mutta eläytyvät hienovaraisesti. Pitkäseen verrattuna toista ääripäätä listalla edustavat ääniltään persoonalliset, tunnistettavat ja tekstiin paikoin vahvasti eläytyvät Vesa Vierikko ja Erja Manto.
Viime vuoden kirjoista Putkonen-Örn on lukenut muun muassa Tommi Kinnusen Pimeät kuut, Sanna Majuri puolestaan Satu Rämön Hildurin. Manto on lukenut muun muassa Laila Hirvisaaren ja Enni Mustosen romaaneja. Vierikko on lukenut vain vähän äänikirjoja mutta ne ovat kestosuosikkeja, kuten J.K. Rowlingin Harry Potter- sarja ja Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-sarjan kirjoja.
Äänikirjapalveluissa näkyy, että suosituimmilla äänikirjojen lukijoilla on omat fanikuntansa, jotka valitsevat kuunneltavat kirjat nimenomaan lukijan perusteella.
Bookbeatissa kuunnelluimpien näyttelijä-äänten lisäksi suosittuja ovat autofiktiiviset tai elämäkerralliset tekstinsä itse lukeneet Ismo Leikola, Hanna Brotherus, Maria Veitola ja Mikko Kuustonen.
Storytelillä kuuntelijat voivat valita seurattavaksi sekä kirjailijoita että äänikirjojen lukijoita. Seuratuimpien lukijoiden listan kärki on täynnä edellä mainittuja tuttuja nimiä, mutta sijoille 8–10 ylsi uusia nimiä: tubettaja Miklu sekä näyttelijät Lars Svedberg ja Antti L.J. Pääkkönen.
Äänikirjojen lukijoita arvostellaan äänikirjapalveluissa useimmiten lukunopeudesta, tyylistä tai yksittäisten vierasperäisten sanojen ääntämisestä. Storytelillä kommentoidaan erityisesti lukunopeutta. Vaikka sovelluksissa voi itse nopeuttaa kirjoja, käyttäjät myös antavat usein palautetta liian verkkaisesta luentatyylistä.
Myös Bookbeatilta kerrotaan, että kuuntelijat ovat viime aikoina esittäneet aiempaa useammin toiveita nopeammasta luennasta.
Otavan digikustantamisen liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani ei usko, että äänikirjojen luenta muuttuu nykyistä nopeammaksi.
”Silloin virheiden määrä kasvaisi ja artikulaatio kärsisi. Kirjat pitää lukea tietyllä rauhallisuudella, jotta kuulija voi halutessaan kuunnella niitä nopeutuksella.”
Omaleimaisia lukijoita rakastetaan ja vihataan.
Anglosaksisissa maissa äänikirjoja luetaan huomattavasti värikkäämmin kuin Suomessa. Bookbeatin liiketoiminnan kehityksestä Suomessa vastaava johtaja Sari Forsström kertoo, että palautteessa toivotaan toisinaan eläytyvämpää luentaa.
”Aina kun joku sitä ehdottaa, valtaenemmistö vastustaa, ettei missään nimessä halua sellaista. Lukijoiden kärkikymmenikössä kaikki ovat sopivan eläytymisen mestareita. He osaavat mennä sisälle kulloisenkin kirjan tunnelmaan, mutta eivät rupea tekemään siitä kuunnelmaa”, Forsström sanoo.
Kirjakustantamot eivät valitse lukijaksi ketä tahansa. Jos romaanissa tarinaa kertoo esimerkiksi keski-ikäinen nainen, lukijaksi ei palkata nuorta miesnäyttelijää.
Noora Al-Ani kertoo genren vaikuttavan lukijan valintaan merkittävästi.
”Sarjamurhaajatrilleriä ei pysty lukemaan uskottavasti sellainen ääni, joka on todella heleä, pehmeä, kevyt ja kaunis ja sopii erinomaisesti lastenkirjaan”, Al-Ani sanoo.
Valtaosa äänikirjojen lukijoista on ammattinäyttelijöitä. He ovat paneutuneet jo koulutuksessaan äänenkäyttöön ja tekstien lukemiseen. Myös improvisointitaidosta on hyötyä äänikirjaa lukiessa, sillä näyttelijät saavat usein tekstin eteensä ensi kertaa vasta sitä lukiessaan.
Kustantajista ainakin Otavalla ja WSOY:llä on apunaan digituottajien laatimat ohjeet. Niissä kuvaillaan muun muassa kirjan sisältöä, tunnelmaa ja henkilöitä sekä annetaan ohjeet vieraskielisten nimien ja sanojen lausumiseen.
Näyttelijänkoulutus antaa vahvan pohjan äänikirjan luennalle muttei yksin takaa, että henkilö on hyvä äänikirjan lukija, arvioi WSOY:n digituotantotiimin vetäjä Liisa Riste. Äänikirjan lukeminen on taito, jossa lukija kehittyy vähitellen. Kaikki tämän hetken suosituimmat äänet ovat lukeneet jo suuren määrän äänikirjoja.
”Hyvä äänikirjan lukija tavoittaa teoksen hengen ja osaa rytmittää lukemisen. Hän ei kuulosta monotoniselta ja sieluttomalta”, Riste toteaa.
Nykyään yhä useammalla kirjalla on kaksi tai useampia lukijoita. Esimerkiksi romaanin eri kertojaäänillä saattaa olla omat lukijansa, ja kirjoihin liittyy toisinaan nykyään myös muuta äänisuunnittelua. Esimerkkejä uudenlaisista äänikirjoista ovat Emmi-Liia Sjöholmin Virtahevot, dialogiromaani, jossa repliikit lukee kaksi eri henkilöä sekä Riku Rantalan ja Riku Siivosen audiodokumentti Myyrmanni – kun maailmat räjähtivät, johon on luotu tekstin lisäksi myös muuta audiomaailmaa efekteineen.
Otavalla on viime vuosina etsitty äänikirjojen lukijoiksi myös muita ääniä kuin näyttelijöitä, kuten eri vähemmistöjen edustajia muun muassa Ruskeat Tytöt ry:n kanssa tehdyssä casting-tilaisuudessa.
”Jos kirjoittaja kuuluu johonkin vähemmistöön, haluamme, että äänikirjan lukija edustaisi samaa vähemmistöä. Aina se ei ole mahdollista, mutta tämä on tavoite”, Al-Ani kertoo.
Hän lisää, että vähemmistöön kuuluvien äänikirjalukijoiden ei ole tarkoitus lukea vain vähemmistöön kuuluvien kirjailijoiden teoksia vaan kaikkia kirjoja.
Äärimmillään kustantamot päätyvät julkaisemaan äänikirjan uudelleen, jos tulos ei ole onnistunut. Joulukuussa Bazar Kustannus päätyi tähän ratkaisuun Christian Rönnbackan dekkarisarjan avausosassa. Tällaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia. WSOY:llä niitä on ollut pari, Otavalla seitsemän vuoden sisällä yksi.
Äänikirjojen lukijoita kommentoidaan paljon äänikirjapalveluiden sanallisissa arvioissa ja sosiaalisessa mediassa. Osalle kuuntelijoista lukija on niin tärkeä, että he lopettavat kirjan kuuntelemisen, mikäli eivät pidä lukijan äänestä.
Storytelin kustannuspäällikkö Essi Hellén näkee lukijan roolin äänikirjassa äärimmäisen tärkeänä.
”Hän tuo tähän kirjallisuuden muotoon oman erityisosaamisalueensa, yhden taiteellisen kerroksen lisää: näyttelijän ja lukijan ammattitaidon.”