Rasmus Paludan jatkoi Koraanien polttamista, tällä kertaa Kööpenhaminassa. Suojelupoliisin mukaan ei ole poissuljettua, että vastaavaa yritettäisiin Suomessa.
Rasmus Paludan poltti jälleen Koraanin perjantaina. Teko tapahtui moskeijan lähistöllä Kööpenhaminassa Kuva: RITZAU SCANPIX / Reuters
STT, Niilo Simojoki, Stina Alapirtti
Tanskan Turkin-suurlähettiläs kävi perjantaina puhuteltavana Turkin ulkoministeriössä ”Koraania vastaan tehtyjen hyökkäysten” takia. Tanskan ulkoministeriö vahvisti tiedon, kertoi uutistoimisto Ritzau.
Tanskalais-ruotsalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan puolestaan poltti jälleen perjantaina Koraanin, tällä kertaa moskeijan lähistöllä Kööpenhaminassa. Ritzaun mukaan paikalla oli runsaasti poliiseja.
Paludan oli etukäteen kertonut aikovansa polttaa Koraanin myöhemmin päivällä myös Turkin ja Venäjän Tanskan-suurlähetystöjen edustalla.
Viikko sitten hän toteutti samanlaisen tempauksen Turkin suurlähetystön luona Tukholmassa. Paludan on uhonnut polttavansa Koraaneja joka viikko niin kauan kunnes Turkki päästää Ruotsin Naton jäseneksi.
Lue lisää: Äärioikeistolainen Rasmus Paludan uhoaa polttavansa Koraanin viikossa, kunnes Ruotsi on Natossa
Helsingin poliisista kerrottiin STT:lle puoliltapäivin perjantaina, ettei Turkin Suomen-suurlähetystön luo ole tehty ennakkoilmoituksia mielenosoituksista.
Suojelupoliisin mukaan tapahtumat maailmalla saattavat inspiroida toimintaan myös Suomessa.
– Emme siis voi poissulkea, etteikö Koraanin polttamista tai jotain vastaavaa voitaisi yrittää mahdollisesti käyttää painostus- tai vaikuttamiskeinona myös Suomessa Turkkia tai Suomen Nato-jäsenyyttä vastustavissa piireissä, suojelupoliisista kommentoitiin sähköpostitse STT:lle.
Ruotsin tilanteesta supo on kiinnostunut ennen kaikkea siitä näkökulmasta, millaisia vaikutuksia sillä voi olla Suomen kansalliseen turvallisuuteen.
Polttaminen voisi rikkoa Suomessa lakia
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan Suomessa Koraanin polttaja saattaisi joutua teostaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomi erottuu hänen mukaansa muista Pohjoismaista ja monista Euroopan maista siinä, että täällä on säilytetty laissa pykälä uskonrauhan rikkomisesta.
– Raamattujen ja Koraanien polttaminen ei ole meillä sen tyyppistä sananvapauden ja mielenosoitusoikeuden käyttöä, joka automaattisesti saisi jotain suojaa, koska se on periaatteessa kriminalisoitua, Nuotio muotoilee.
Nuotion mukaan on lopulta tulkintakysymys, olisiko poliisilla velvollisuus puuttua tai estää pyhinä pidettyjen uskonnollisten kirjojen polttamista. Itse ”jumalanpilkkapykälää” Nuotio pitää vanhanaikaisena ja on jo pitkään kannattanut sen poistamista rikoslaista.
Lain mukaan uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita, jos julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä.
Tuomio voi tulla myös uskonnollisen tilaisuuden häiritsemisestä. Enimmäisrangaistus uskonrauhan rikkomisesta on kuusi kuukautta vankeutta. Useimmiten lain rikkomisesta tuomitaan sakkorangaistukseen.
Vuonna 2021 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Suomen kansa ensin -puolueen entisen puheenjohtajan Marco de Witin puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen yhteensä 19 rikoksesta.
Yksi oikeuden antamista tuomioista tuli uskonrauhan rikkomisesta de Witin heiteltyä Koraania ja muita uskonnollisia tekstejä kampanjointitilanteen yhteydessä. Oikeus katsoi, että de Witin oikeus sananvapauteen ei oikeuttanut toimintaa.