Kunniakonsulijärjestelmästä hyötyvät myös rikolliset ja Putinin tapaiset autoritaariset johtajat, kirjoittavat Ylen MOT-toimituksen toimittajat Jyri Hänninen ja Johanna Mattinen.
Jyri Hänninen,
Johanna Mattinen
Kun venäläissuomalainen oligarkki Gennadi Timtšenko matkustaa maailmalla, voi hän käyttää arvokasta titteliä: kunniakonsuli.
Serbia nimitti Timtšenkon kunniakonsulikseen vuonna 2016 eli kaksi vuotta sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Timtšenko oli joutunut Yhdysvaltain pakotelistalle. Yhdysvaltain mielestä Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on todennäköisesti pääsy Timtšenkon miljardiomaisuuteen.
Yhdysvallat siis syytti Timtšenkoa ja Putinia korruptiosta. Ylen MOT-toimitus on tutkimuksissaan osoittanut, että Timtšenko saa kiittää rikkauksistaan pitkälti Putinia.
Syytökset eivät estäneet Serbiaa nimittämästä Timtšenkoa asemaan, josta on oligarkille hyötyä. Kunniakonsuleilla on samanlaisia etuja kuin oikeilla diplomaateilla. Esimerkiksi viranomaiset eivät voi tutkia heidän viestintäänsä, arkistojaan tai konsulilähetyksiä. Heitä ei voida myöskään syyttää rikoksista, mikäli tapahtumat liittyvät kunniakonsulitehtävän hoitamiseen.
Serbia on Venäjän tapaan ortodoksinen, ja kahdella maalla tiiviit poliittiset välit. Timtšenkon nimityksestä kertoi Serbian senaikainen Venäjä-myönteinen presidentti Tomislav Nikolic, joka oli vierailemassa Pietarissa.
Timtšenko tunnetaan Suomessa Jokereiden entisenä rahoittajana ja Helsinki-areenan suuromistajana. Hänellä on ollut Suomen kansalaisuus vuodesta 1999 lähtien.
Timtšenko on vain yksi Putinin lähipiiriin kuuluvista henkilöistä, jotka on nimitetty kunniakonsuliksi. Peräti yhdeksän venäläistä entistä tai nykyistä kunniakonsulia on nykyisin talouspakotteiden kohteena.
Kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n (siirryt toiseen palveluun) ja tutkivaan journalismiin erikoistuneen ProPublican (siirryt toiseen palveluun) mukaan Venäjä on alkanut käyttää Putinin valtakaudella kunniakonsuleita propagandan levittäjinä sekä Venäjän valtapolitiikan ja etujen ajajina.
Gennadi Timtšenko ei vastannut MOT-toimituksen kommenttipyyntöön.
”Putinin pankkiiri” ja muita oligarkkeja
Vladimir Putinin aikakaudella Venäjä on alkanut käyttää kunniakonsuleita omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Linja on täyskäännös, sillä Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto ei osallistunut kunniakonsulijärjestelmään.
Diplomatian historiaa tutkineen professori Geoff Berridgen mukaan neuvostojohtajat pitivät kunniakonsuleita ”porvallisina vakoojina”, joiden tehtävä oli hankkia tiedustelutietoja länsimaille.
Venäjän peli toimii kahdella tapaa. Ensinnäkin maa on itse nimittänyt Kremliä lähellä olevia vaikuttajia Venäjän kunniakonsuleiksi eri maihin. He myötäilevät kotimaassaan avoimesti Venäjän politiikkaa ja pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. ICIJ:n ja ProPublican (siirryt toiseen palveluun) mukaan monet heistä puolustavat avoimesti Venäjän sotatoimia Ukrainassa tai kritisoivat lännen asettamia talouspakotteita ja sotilasliitto Natoa.
Osalla kunniakonsuleista on kansainvälisen selvityksen mukaan yhteyksiä myös Venäjän tiedustelupalveluihin. Esimerkiksi Pohjois-Makedonian viranomaisten mukaan maassa toimineita kunniakonsulaatteja käytettiin jonkinlaisena tiedustelutoiminnan keskuksena.
Venäjä on myös vedonnut muihin maihin, että ne nimittäisivät Putinin lähipiiriin kuuluvia liikemiehiä kunniakonsuleiksi. Mediatietojen mukaan Putin oli henkilökohtaisesti esittänyt, että Thaimaa nimittäisi kunniakonsulikseen liikemies Juri Kovaltšukin.
Kovaltšuk on miljardööri, jota nimitetään usein Putinin pankkiiriksi. Kovaltšuk on suurin osakkeenomistaja venäläisessä Bank Rossijassa. Sen muita omistajia ovat esimerkiksi Gennadi Timtšenko sekä Svetlana Krivonogikh, joka on venäläismedian mukaan Putinin entinen rakastajatar ja presidentin tyttären äiti. Entinen siivooja on kerännyt satojen miljoonien eurojen omaisuuden salaisissa operaatioissa, joista MOT kertoi syksyllä 2021.
Myös Kovaltšuk on Yhdysvaltain pakotelistalla. Kovaltšuk ei vastannut ICIJ:n ja ProPublican haastattelupyyntöihin.
Suomessa yksi Venäjän kunniakonsuli
Ainoa suomalainen Venäjän kunniakonsuli on entinen kansanedustaja Pauli Saapunki (kesk.). Venäjä pyysi Saapungin nimittämistä vuonna 2010.
Kuusamolainen Saapunki kertoo, että nimittämisen taustalla oli hänen pitkäaikainen työnsä Suomen ja Venäjän suhteiden edistämiseksi. Hän on toiminut eduskunnan Venäjä-ryhmän puheenjohtajana, Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana sekä Suomi–Venäjä-seuran valtuuston puheenjohtajana.
– Olen itse saksalaisen sotilaan poika ja ajattelin, että koska olen saanut sodalta elämäni, niin teen kaikkeni ja panen oman elämäni likoon siihen, että teen entisistä vihollisista ystäviä.
Saapungin mukaan hänellä ei ole henkilökohtaisia yhteyksiä Venäjän johtoon. Hän tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan.
– Kun sota syttyi, niin tuntui kuin koko elämäntyöni olisi mennyt hukkaan.
Järjestelmän valvonta ontuu
Suuri yleisö tuntee kunniakonsulijärjestelmän suhteellisen heikosti.
Järjestelmä syntyi, kun pienet maat halusivat laajentaa diplomaattisia verkostojaan. Mailla ei kuitenkaan ollut varaa perustaa virallisia suurlähetystöjä, joten ne alkoivat nimittää kunniakonsuleita.
Malli on halpa, sillä kunniakonsulille ei makseta palkkaa, hankita kallista residenssiä tai ylläpidetä suurlähetystöä työntekijöineen. Yleensä kunniakonsuleiksi on nimitetty esimerkiksi talouselämän vaikuttajia, entisiä poliitikkoja tai muuten yhteiskunnallisesti meritoituneita henkilöitä.
Kunniakonsuleilta edellytetään hyvää mainetta ja nuhteettomuutta. He eivät kuitenkaan ole virallisia diplomaatteja.
ICIJ, ProPublica sekä 160 toimittajaa eri puolilta maailmaa löysivät yli viisi sataa entistä tai nykyistä kunniakonsulia, joilla oli rikostuomioita tai muita epäselvyyksiä. Useat kunniakonsulit olivat myös käyttäneet asemaansa hyötyäkseen henkilökohtaisesti. MOT-toimitus oli ainoa suomalainen media, joka oli mukana tutkimushankkeessa.
Myös Suomessa toimivien tai maailmalla Suomea edustaneiden kunniakonsulien joukosta löytyy rikoksista tuomittuja. Kaksi kunniakonsulia on tällä hetkellä syytteessä talousrikoksista. Suomen ulkoministeriö sai tiedon rikosepäilyistä MOT-toimitukselta.
Ulkoministeriö on kertonut käyvänsä parhaillaan läpi Ylen esiinnostamia tapauksia sekä samalla tekevänsä laajempaa arviointia kunniakonsuleiden nimittämisestä ja seurannasta.
Perinteisesti kunniakonsulit ovat pyrkineet luomaan valtioiden välille taloudellisia, kulttuurisia ja akateemisia yhteyksiä, tai esimerkiksi auttamaan pulaan joutuneita lähettäjämaan kansalaisia.
Järjestelmästä on kuitenkin tullut irvikuva, jota kukaan ei näytä valvovan. Kunniakonsuleina toimii myös rikollisia, oman edun tavoittelijoita, terroristijärjestöjen tukijoita ja Kremlin myötäilijöitä.
Ylen MOT-toimituksen toimittaja Johanna Mattinen kertoi Uutispodcastissa, minkälaisia ongelmia kunniakonsulijärjestelmään liittyy.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 6. joulukuuta kello 23:een asti.