Suomi on tukenut Ukrainaa sotilaallisesti noin 910 miljoonan euron arvosta, mutta pääministeri Sanna Marinin mukaan apu ei ole ollut riittävää. Tutkija Matti Pesun mukaan Suomen avussa ”ei ole hävettävää”, mutta lisäapuun on syytä varautua, jopa omasta puolustuskyvystä tinkien.
Pääministeri Sanna Marin (sd), Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu ja Leopard-panssarivaunu. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP, Juhani Niiranen / HS ja Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Veli-Pekka Lehtonen HS, Teija Sutinen HS
Suomi on tukenut Ukrainaa useilla sotilaallisilla apupaketeilla, joiden yhteisarvo on nyt noin 910 miljoonaa euroa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan Suomi ei ole kuitenkaan auttanut Ukrainaa riittävästi.
"Suomi on todella myöntänyt neljätoista aseapupakettia Ukrainalle, ja paketit ovat olleet mittavia, mutta ei tämä apu ole riittävää”, Marin totesi perjantaina Brysselissä, kun HS kysyi asiasta.
”Enemmän tarvitaan, niin Suomelta kuin kaikilta muiltakin. Sen vuoksi olemme jo aiemmin sanoneet, että tulemme tarjoamaan apua niin kauan kuin on tarpeen”, Marin jatkoi.
Turvallisuuspolitiikkaan perehtyneen tutkija Matti Pesun mukaan Suomi ei olekaan ollut kansainvälisessä vertailussa Ukrainan-tukijana kärkipäässä. Tätä selittää kaksi tekijää.
”Ensinnäkin pitää ottaa huomioon Suomen asema Venäjän rajamaana. Suomella saattaa olla puolustustarvikkeille omaakin tarvetta, vaikka se epätodennäköistä onkin. Toinen vaikuttava tekijä on Nato-jäsenyyshanke, joka on ollut epävarma”, sanoo Pesu, joka toimii tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa.
Pesun mukaan pääministerin arviota pitää tarkastella siinä valossa, miten Marin on aiemmin kommentoinut Venäjän hyökkäystä.
”Marin on käyttänyt tässä suorinta ja aktiivisinta kieltä. Hän on puhunut Ukrainan voitosta viime keväästä alkaen, ja hän selvästi toivoo enemmän ja vahvempaa apua”, Pesu sanoo.
Ukrainan voiton voi määritellä kuitenkin monella tavalla, tutkija huomauttaa.
”Marin määrittelee Ukrainan voiton maksimaalisemmin kuin muu ulkopoliittinen johto Suomessa.”
Eri maiden antamaa aseapua on lopulta vaikea verrata keskenään, sillä apu on usein ei-julkista ja avun arvon jokainen maa määrittää itse.
”Avun hintalappu ei myöskään suoraan kerro lahjoitetun järjestelmän soveltuvuudesta, vaikka apu usein perustuukin ukrainalaisten toiveeseen”, tutkija Pesu sanoo.
”Yhdysvaltalaisten sotilaallinen apu on joka tapauksessa kaikkein ratkaisevinta”, Pesu sanoo.
HS:n perjantaina tavoittama Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja arvioi, että Yhdysvallat on antanut Ukrainalle aseapua viime vuoden helmikuun 24. päivän jälkeen noin 32,6 miljardia dollaria eli noin 30,3 miljardin euron edestä.
”Vuoden 2014 jälkeen Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa sotilaallisesti yhteensä 35,6 miljardilla dollarilla”, ministeriön edustaja kirjoitti sähköpostissa.
Tuorein kansainvälinen vertailu on tammikuulta. Suomi sijoittui tuolloin hädin tuskin 20:n eniten auttaneen EU-maan joukkoon.
Saksan Kielissä toimivan kansainvälistä taloutta seuraavan tutkimuslaitoksen vertailussa EU-maista Ukraina-avun kärjessä olivat Viro, Latvia ja Puola, kun apua verrattiin bruttokansantuotteeseen.
”Eri mailla on erilaisia tukilinjauksia, ja niitä määrittävät maantiede, maiden strateginen kulttuuri sekä maiden tämänhetkinen turvallisuuspoliittinen asema. Puolalle Ukrainan pysyminen itsenäisenä on suora turvallisuusintressi. Viro taas on ottanut linjan, jossa Ukrainaa tuetaan jopa omaa puolustuskykyä heikentäen”, Pesu arvioi.
Tammikuisen vertailun jälkeen sotilasapu on merkittävästi muuttunut. Suomi on sen jälkeen esimerkiksi moninkertaistanut oman apunsa ja länsi päättänyt lähettää Ukrainalle muun muassa Leopard-tankkeja.
Kun Suomi antoi viime vuonna puolustustukea noin 190 miljoonan euron arvosta, niin tänä vuonna jo ensimmäisen kolmen kuukauden aikana tukea on annettu noin 720 miljoonan arvosta.
Summat perustuvat puolustusministeriön ilmoitukseen. Avun arvon ministeriö määrittää sen mukaan, millä hinnalla luovutettu materiaali on korvattavissa. Käytännössä määrittely tarkoittaa sitä, että mahdollisesti käytettynä luovutettu kalusto määritellään avussa uudenhintaiseksi.
Tutkija Pesun mukaan Suomella ei ole avussa mitään hävettävää eikä Suomen roolia ole juuri arvosteltu.
”Siihen pitää tulevankin hallituksen varautua, että apua on jatkettava ja että sitä on myös lisättävä. Samalla Suomessa joudutaan todennäköisesti hyväksymään se, että apu heikentää rajatun ajan meidän omaa puolustuskykyämme. Se riski kuitenkin kannattaa ottaa, sillä se heikentää Venäjän kykyä hyökätä ja auttaa Ukrainaa saavuttamaan tavoitteensa”, Pesu arvioi.
Tutkija muistuttaa, että ukrainalaisten toivelistoilla ovat viime aikoina olleet apu ilmatorjuntaan sekä ammukset ja tykistö ylipäänsä.
”Jos pitää arvailla, mitä konkreettista Suomi voisi antaa lisää, niin mieleen tulevat Leopard-vaunut. Ukrainaan on luvattu Suomesta kuusi raivausvaunua, ja seuraavaksi eteen voi tulla varsinaisten taisteluvaunujen lahjoittaminen”, Pesu arvioi.
Oikaisu 25.3. klo 15.39. Artikkelissa väitettiin aiemmin virheellisesti Suomen lupaamien Leopard-vaunujen määräksi kolme.