EU sopi maanantaina kahden miljardin asepaketista, jolla ostetaan Ukrainalle tykistöammuksia. HS kysyi, mitä se tarkoittaa alan teollisuudelle Suomessa.
Milla Kuusela valmisti ammuksen kuoria Nammon tehtaalla Sastamalassa syyskuussa. Kuva: Hanna Pihlajamäki
Anni Lassila HS
EU päätti maanantain kahden miljardin euron käyttämisestä raskaisiin tykistöammuksiin vuoden sisällä. Ukrainaan pitäisi päätöksen mukaan saada toimitettua miljoona tykistöammusta, joita sodassa kuluu Ukrainan puolella eri arvioiden mukaan 4 000–7 000 kappaletta päivässä.
Miljoonakaan ammusta ei siis riitä kuin noin 5–8 kuukauden sodankäyntiin. Tarvetta voisi olla myös suuremmalle kulutukselle, jos ammuksia olisi riittävästi saatavilla. Venäjän on arvioitu ampuvan jopa useita kymmeniä tuhansia laukauksia päivässä.
Ensin ammuksia luovutetaan EU-maiden asevarastoista toukokuun loppuun mennessä noin miljardin euron edestä. Syksyyn mennessä kilpailutetaan uusien ammusten hankinnat.
Myös muita aseita on tarkoitus hankkia yhteisostoilla.
Euroopan aseteollisuudelle on siis luvassa suuria tilauksia. HS kysyi, mitä se tarkoittaa alan teollisuudelle Suomessa? Vastaus on, että ei välttämättä kovin paljon, koska kysyntää ammuksille ja niiden osille on jo nyt niin paljon, että tuotantoa kasvatetaan minkä ehditään.
Asiantuntijoiden mukaan haaste on ylipäätään se, missä tykistöammuksia edes pystytään tuottamaan toivottuja määriä.
EU sopi hankkivansa 155 millimetrin tykistöammuksia. Se on läntinen niin sanottu Nato-yhteensopiva ammustyyppi. Mitta kertoo ammuksen halkaisijan.
Suomessa raskaita tykistöammuksia valmistavat norjalais-suomalaisessa omistuksessa oleva Nammo Lapua Oy ja puolustusvoimien oma Räjähdekeskus yhteistyössä.
Nammo tuottaa Sastamalassa ammusten metalliset kuoret, jotka myös maalataan. Vihtavuoren-tehtaalla Nammo valmistaa tykistöammusten panoksia, jotka on pakattu joko kangaspusseihin tai moduulikoteloihin.
Puolustusvoimat lataa osista valmiit ammukset Haapajärvellä Räjähdekeskuksen tehtaalla.
Nammon Suomen-toimintojen toimitusjohtaja Raimo Helasmäki sanoo, että tehtaiden tilaukset alkoivat kasvaa jo vuosi sitten. Tilauksia on paljon puolustusvoimilta.
”Myös Ruotsista on tullut viime aikoina paljon tilauksia”, hän sanoo.
Odotuksissa on, että ampumatarvikkeiden kysyntä jatkuu suurena ainakin vuosia, kun Euroopan maat täyttävät ammusvarastojaan. Nammo valmistaa Suomessa ruutia, patruunoita, kranaatinheittimien ammuksia, tykistöammuksien kuoria, tykistön ja kranaatinheittimistön panoksia, käsikranaatteja ja kokoaa esimerkiksi kertasinkoja.
Nammon liikevaihto Suomessa kasvoi Helasmäen mukaan viime vuonna noin 107 miljoonaan euroon edellisvuoden 84 miljoonasta eurosta. Tänä vuonna odotetaan noin 20 prosentin kasvua.
Yhtiön omistavat tasaosuuksin Patria ja Norjan valtio. Patrian enemmistöomistaja on Suomen valtio ja vähemmistöomistaja norjalainen puolustustarvikeyhtiö Kongsberg.
Sastamalan ammustehtaalla Nammo on tehnyt aiemmin ammusten kuoria yhdessä vuorossa. Nyt vuoroja ollaan lisäämässä kahteen.
”Henkilökunta tulee kaksinkertaistumaan nykyisestä noin 20:stä”, Helasmäki sanoo.
Ulkoministeri Pekka Haavisto totesi maanantaina, että ammustuotannon kasvattamista selvitetään myös Suomessa. Helasmäen mukaan sitä tehdään jo nyt niin nopeasti kuin pystytään.
Tuotantomäärät ovat hänen mukaansa salaisuus. Investointeja tuotannon kasvattamiseen tehdään myös lähes kaikissa muissa yhtiön tuotteissa.
”33 miljoonaa euroa investoimme pelkästään uuteen nallitehtaaseen. Myös muita vanhoja tuotantolinjoja uusitaan ja investoidaan kokonaan uusii linjoihin”, Helasmäki sanoo.
Ammusten perusainesosan eli ruudinkin tuotantoa kasvatetaan. Ruutitehtaita on Helasmäen mukaan Euroopassa ylipäätään vähän jäljellä, ja nyt niiden tuotantomääriä halutaan lisätä voimakkaasti.
HS kävi syyskuussa Nammon Lapuan-tehtaalla, jonne toimittajia harvoin päästetään. Tehtaan kansainvälisesti tunnetuin tuote ovat tarkka-ampujien patruunat, joita esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimien erikoisjoukot käyttävät.
Lue lisää: ”Hurjaa” – Suomalaiset sotatarvikkeet viedään nyt käsistä maailmalla
Suomen puolustusvoimissa on myös tykkimallistoa, joka käyttää 122 millimetrin ammuksia.
Erityisesti valmiusyksiköiden käyttämä K 98 kenttätykki käyttää 155 millimetrin ammusten perusversiota. Sen kantama on Helasmäen mukaan perävirtausyksiköllä lisättynä 25–30 kilometriä.
Uusien K9-panssarihaupitsien kantama on jopa 40 kilometriä.
”Niiden käyttämä kranaatti on muodoltaan vähän erilainen.”
Perusammukset maksavat HS:n tietojen mukaan noin 2 000–5 000 euroa kappaleelta. Tykistöammuksiin on myös mahdollista liittää kehittyneempää elektroniikkaa, joka esimerkiksi ohjaa ammuksen maaliin gps-koordinaattien mukaan tai räjäyttää kranaatin jo kohteen yläpuolella.
Helasmäen mukaan saman tyyppiset ammukset käyvät useisiin eri tykkeihin, koska niiden putket ovat melko samanlaisia. Ukrainassa on käytössä vanhoja Neuvostoliiton aikaisia tykkejä, jotka käyttävät yleensä muita kuin 155 millisiä ammuksia, mutta paljon myös läntisen standardin mukaista tykistöä.