Yhtiövastikkeiden nostot ajavat taloyhtiöiden asukkaita ahdinkoon Helsingin seudulla. Vastikkeiden kasvu tuntuu monen kukkarossa nyt erityisen pahalta, koska myös lainojen korot ovat nousseet nopeasti.
Otso Alaskon vastike on noussut useilla sadoilla euroilla, ja taloyhtiön julkisivuremontti nostaa asumisen kustannuksia entisestään. Kuva: Kalle Koponen / HS
Sami Takala HS
Taloyhtiöiden nousevat vastikkeet huolettavat monia pääkaupunkiseudulla asuvia.
HS kysyi aiheesta lukijoilta. Vastausten perusteella piirtyy ankea kuva uudenlaisesta arjesta, jossa rahankäyttöä on pakko tarkkailla aiempaa huolellisemmin. Suurin osa vastaajista oli Helsingistä.
Vastaajat kertovat muun muassa joutuvansa todennäköisesti tinkimään ostoksista, ravintolakäynneistä, harrastuksista ja joukkoliikenteen lipuista.
Taloyhtiöillä on paineita nostaa vastikkeitaan kevään yhtiökokouksissa inflaation ja erityisesti energian ja remonttien kallistumisen takia.
Samaan aikaan vastikkeiden kanssa kallistuu ruoka ja kaikki muukin, ja esimerkiksi korot nousevat. Jotkin taloyhtiöt korottavat myös autopaikka-, sauna- ja pesutupamaksuja.
HS:n kyselyn mukaan elämisen kallistuminen on johtanut siihen, että jotkut työssä käyvät joutuvat elämään kädestä suuhun ja turvautumaan jopa läheistensä apuun.
Eräs korkeasti koulutettu hitas-asunnon omistaja kokee tilanteen niin toivottamaksi ja ahdistavaksi, että toivoo, ettei olisi koskaan tehnyt asuntokauppoja.
Toisaalta osa vastaajista mainitsee, että omistusasunnossa kulut ovat vielä vastikkeiden korotusten jälkeenkin kohtuullisemmalla tasolla kuin vuokralla asuessa.
Kalliossa 65 neliön asunnossa asuvan Meri Mikkolan ja hänen puolisonsa huoleton elämä päättyy, kun taloyhtiön vastikkeet nousevat. Mikkola pähkäilee parhaillaan, miten arki muuttuu.
Heidän nykyinen kuukausittainen noin 660 euron suuruinen yhtiövastikkeensa on nousemassa noin 850 euroon eli lähes 200 eurolla kuukaudessa, minkä lisäksi taloyhtiö on perimässä osakkailta kahta ylimääräistä rahoitusvastiketta.
Yhtiövastike sisältää hoito- ja rahoitusvastikkeen.
Vuositasolla pelkästään vastikekulut nousevat siis lähes 2 300 eurolla. Asuntolainan lyhennystä pariskunta maksaa nyt noin 1 300 euroa kuussa, mutta sekin uhkaa kasvaa tulevaisuudessa tuntuvasti.
”Kyllähän se on aika paljon rahaa. On vaikea etukäteen tietää, mihin se vaikuttaa, koska minulla ei ole vielä kertaakaan ollut tätä tilannetta, että joka kuukausi lähtee pari sataa euroa ekstraa”, Mikkola sanoo.
Hän arvelee, että tilanne alkaa tuntua viimeistään kesällä, jolloin asuntolainan korot nousevat luultavimmin usealla sadalla eurolla.
”
”Enää ei voi niin hövelisti syödä ulkona, tilata ruokaa tai tehdä reissuja.”
Markkinoinnin alalla työskentelevä Mikkola sanoo ensi kertaa havahtuneensa siihen, että omaa taloutta pitää jatkossa suunnitella entistä tarkemmin.
”Olen enemmän sellainen hetkessä eläjä enkä ole oikein koskaan seurannut rahankäyttöäni. Olen luottanut siihen, että minulla on tarpeeksi rahaa, ja olen pystynyt aina aika vapaasti tekemään kaikkea”, hän sanoo.
”Enää ei voi niin hövelisti syödä ulkona, tilata ruokaa tai tehdä reissuja. Mukavuuksia on karsittava.”
Pientä lohtua Mikkolan mukaan tuo työehtosopimuksen mukainen palkankorotus.
”Se onneksi vähän tasapainottaa tätä, mutta ei tietenkään korvaa nousevia kuluja.”
Muuttoa halvemmalle asuinalueelle Mikkola ei ole harkinnut. Mieluummin hän tinkii menoistaan. Muutto kauemmas myös lisäisi muita kustannuksia. Esimerkiksi autottomana ja paljon pyöräilevänä pariskunta säästää nyt huomattavan summan.
”Meille on tosi tärkeää, että on hyvät julkiset yhteydet ja että paikkoihin pääsee helposti.”
Vallilassa runsaan 50 neliön kaksiossa asuva Otso Alasko kertoo hänen kuukausittaisen yhtiövastikkeensa nousseen lähes 360 eurolla. Sen lisäksi asuntolainan korot ovat nousseet 280 euroa kuussa.
Häntä harmittaa, että siirtyminen työelämään opiskelujen ja lyhyen työttömyysjakson jälkeen ei ole juuri nostanut elintasoa, vaikka palkka on parempi kuin suomalaisilla keskimäärin. Alasko työskentelee palvelumuotoilijana ja leipätyönsä ohessa valokuvaajana.
”Kustannukset ovat kasvaneet niin merkittävästi.”
Tilannetta hieman helpottaa se, että Alasko on tottunut elämään säästeliäästi, koska aiemminkaan rahaa ei ole ollut liiemmin käytettävissä. Ruokittavana hänellä on itsensä lisäksi kaksi lasta.
Alasko sanoo säästäneensä esimerkiksi vaateostoista. Lomamatkojen vähentyminen häntä ei juuri kosketa, sillä hän ei muutenkaan lennä ilmastosyistä.
”Tukholman-risteilyllä käydään lasten kanssa, mutta millään fine dining -illallisilla ei todellakaan tule käytyä. Kaikki on vähän pienempää.”
Asuntolainaan Alasko tiedusteli pankista pientä säätöä helpottamaan tiukkaa taloustilannetta, mutta 12 kuukauden euriborin vaihtaminen lyhyemmäksi viitekoroksi ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa: marginaalit olisivat kasvaneet niin paljon.
Lisää kustannuspainetta tuo taloyhtiön julkisivuremontti, jonka hinta-arvio lähentelee Alaskon mukaan tuhatta euroa neliöltä.
Suunnitelmissa oli rahoittaa osa remontista lisärakentamisella, mikä olisi keventänyt rahoitusvastiketta, mutta sijoittaja on ottanut hankkeeseen aikalisän haastavan markkinatilanteen takia, Alasko sanoo.
Muutto muuallekaan ei tule kyseeseen, sillä Alaskon lapsilla on kantakaupungissa kaverit, koulu ja päiväkoti.
”Täällä asuu niin tyttöystävä perheineen kuin lasten äitikin, mikä on superkätevää. Myös yhtiö on ihana.”