Oikeudessa kuultu kuljettaja oli ajanut bussia työkseen muutaman vuoden, kun onnettomuus tapahtui.
– Se oli aamuvuoro. En valitettavasti muista, mikä vuoro, mutta työt alkoivat keskimäärin 5:ltä aamulla, kertoi kuljettaja.
Reitti oli hänelle ennalta tuttu ja hän oli ajanut sitä useita kertoja aiemmin.
Kuljettajalta kysyttiin myös, oliko hän onnettomuuden sattuessa aikataulussa.
– Yleisesti ottaen aikataulut ovat suhteellisen tiukkoja, mutta eivät niin tiukkoja, etteikö niissä olisi pysynyt. Tuosta päivästä en muista, [olinko aikataulussa].
Onnettomuus tapahtui Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteyksessä 4. elokuuta 2021 ennen kello yhdeksää aamulla. Risteystä suoraan ylittänyt bussi törmäsi suojatietä pyörätienjatkeella ylittäneeseen sähköpotkulautailijaan.
23-vuotias nainen kuoli tapahtumapaikalle. Syyttäjän mukaan bussikuski ajoi päin punaisia valoja.
Kuljettaja myöntää toimineensa huolimattomasti, mutta kiistää rikokset.
Potkulautailija lähti paikaltaan
Asian käsittely alkoi tänään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Muun muassa törkeästä kuolemantuottamuksesta syytetty kuljettaja kertoi olevansa edelleen järkyttynyt onnettomuudesta.
Kirjallisten todisteiden aikana hän alkoi hiljaa itkeä. Mies vaikutti hermostuneelta, tärisi ja katseli poispäin syyttäjästä sekä muista salissa olijoista.
Oikeudessa kuullun kuljettajan mukaan suurin osa päivän tapahtumista on hänelle hämärän peitossa. Tarkemmista tapahtumakuvauksista luettiin poliisin esitutkintapöytäkirjasta.
Kuljettaja kertoi, ettei ollut ehtinyt kyseisenä päivänä pitää lainkaan taukoja ja pysyneensä koko ajan aikataulussa. Hän koki olonsa terveeksi ja vireäksi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Poliisin mukaan sähköpotkulautailija ei toiminut tilanteessa väärin. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kuolemaanjohtanut sähköpotkulautaonnettomuus Suomessa. Kuvituskuva. Roosa Bröijer
Risteystä ylittäessään kuljettaja oli katsonut suoraan viistosti kohti edessä olevaa bussipysäkkiä, jossa asiakas viittoi kyytiin. Sitten hän kertoi havainneensa sähköpotkulaudan, joka ”viiletti” hänen eteensä.
Puolustuksen mukaan ei voida poissulkea mahdollisuutta, että sähköpotkulautailija ajoi päin punaisia. Todistajana kuullun, tapahtumapaikalla uhria elvyttäneen lääkärin mukaan sähköpotkulaudalla ajanut nainen lähti liikkeelle paikaltaan, normaalivauhtia eikä ehtinyt ajaa kuin muutaman metrin ennen törmäystä.
– Vauhti siinä vaiheessa, kun paikaltaan lähtee, ei voi mitenkään kovin kova olla, totesi todistajana kuultu lääkäri oikeudessa.
Myös kuvamateriaalista näkyy, kuinka nainen vain hetkeä ennen onnettomuutta odottaa paikallaan ajoväylän vieressä valojen vaihtumista.
Syytetty huomautti olleensa kuulustelun aikaan edelleen sokissa, mutta sanoi asioiden todennäköisesti olleen tuolloin tuoreemmassa muistissa. Hän ei siis kiistänyt esitutkinnassa kertomaansa.
Toimivatko valot?
Kirjallinen todistusaineisto tapahtumapaikalta on kattavaa. Poliisi on kerännyt materiaalia risteyksen tieliikennekameroista ja toisella kaistalla ajaneen Onnibusin kojelautakamerasta. Poliisi on käyttänyt materiaalin yhdistelyssä apuna tiemerkintöjä ja muita maamerkkejä.
Syyttäjän mukaan esitutkintamateriaalista käy ilmi, että syytetyn kuljettama bussi oli vielä reilusti pysähtymisviivan takana, kun hänelle Onnibusin kojelautakameran kuvien perusteella paloi jo punainen valo.
Kirjallisessa todistelussa on selvitetty myös liikennevalojen vaihtumisaikoja. Esitutkintamateriaalin perusteella keltaiset valot olisivat palaneet tasan 3 sekuntia. Kun suoraan ajavien autojen punainen valo on palanut sekunnin ajan, jalankulkijoiden valo vaihtui vihreäksi. Tätä kutsutaan suoja-ajaksi.
Syytetyn puolustus tarttui tähän. Puolustuksen mukaan liikennevalot eivät toimineet oikein, eivätkä esitutkinnassa taulukoidut vaihtumisajat anna tilanteesta todellisuutta vastaavaa kuvaa. Puolustuksen mukaan keltaiset valot paloivat vain 1-2 sekuntia.
– On totta, että kuvassa on punainen valo ja kuljettaja on ajanut mahdollisesti punaisia päin. Mutta mikäli keltainen valo on palanut vain sekunnin ajan, se on ehkä myötävaikuttanut tähän, totesi linja-autonkuljettajan avustaja oikeudessa.
Puolustuksen mukaan kuljettaja ei ajanut siis punaisia vaan keltaisia päin. Syytetty kertoi näin myös esitutkinnassa. Vaikka lain mukaan keltaisten valojen palaessa ei saa ylittää, kuljettajan puolustus vetoaa siihen, että bussi oli valojen vaihtuessa jo niin pitkällä, ettei hän voinut enää tieliikennelain mukaisesti pysäyttää sitä. Syytetyn mukaan paikallisbussin matkustajilla ei ole turvavöitä ja lukkojarrutus olisi heille vaarallinen.
Esitutkinnassa kuljettaja oli sanonut, että hän on mahdollisesti saattanut ajaa päin punaisia, mutta hänen mielestään valo oli keltainen, kun hän lähti risteystä ylittämään.
Lisätutkinta?
Todistusaineistoa tallentaneet kamerat ottivat kuvia vain kolmen sekunnin välein, jolloin niistä ei saa suoraan muodostettua sekunnintarkkaa kuvaa tapahtuneesta. Puolustus piti poliisin tekemää videomateriaalien yhdistelemistä käytännössä katsottuna mahdottomana.
Väite viallisista liikennevaloista tuli syyttäjälle täysin uutena tietona. Asia oli toimitettu oikeudelle tiedoksi päivää ennen istuntoa eikä asiasta ollut puhetta esitutkinnassa. Syyttäjä kertoi joutuvansa harkitsemaan, joudutaanko asian suhteen suorittamaan lisätutkintaa.