Eduskunta viemässä Nato-prosessin maaliin ennen vaaleja – odottelijat jäämässä vähemmistöön

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja ulkoasianvaliokunnan johto kokoontuvat puhemies Vanhasen johdolla perjantaina pohtimaan, käsitelläänkö Nato-laki eduskunnassa vielä tämän vaalikauden aikana vai ei.

Hyväksytäänkö Nato-laki tällä vaalikaudella – vai odotetaanko kaikkien Nato-maiden ratifiointeja ja jätetään lain hyväksyminen uudelle eduskunnalle?

Vaalikautta on jäljellä vajaat kaksi kuukautta, ja viimeinen istunto ennen vaalitaukoa pidetään neljän viikon päästä, 3. maaliskuuta.

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen Natoon liittymisestä, Unkari ja Turkki eivät ole vielä Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä Natossa ratifioineet, ja Nato-prosessin askelmerkeistä pitäisi päättää.

Lakiesitys on valiokuntakäsittelyssä ja ulkoasianvaliokunta (Uav) on alkanut kirjoittaa mietintöä valmiiksi.

Uav:llä on kaksi vaihtoehtoa: tehdä mietintö melkein valmiiksi laatikkoon odottamaan Unkarin ja Turkin ratifiointeja ja seuraavaa eduskuntaa – tai tehdä mietintö valmiiksi, nuijia se valiokunnassa pöytään, mietintö salikäsittelyyn tulisi keskusteltavaksi ja äänestettäväksi, ja tasavallan presidentti lain vahvistaisi.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps) mukaan mietinnön sisällöstä ei ole suurta erimielisyyttä, joitakin sanamuotoja hiotaan.

– Kun mietintö on sisällön puolesta saatu valmiiksi, valiokunnan pitää ratkaista se, että haluammeko kopauttaa sen kiinni ja hyväksyä mietinnön ennen vaalitaukoa. Jos teemme näin, puhemies ottaa sen täysistuntoon hyväksyttäväksi ja siitä tulee virallinen eduskunnan päätös, Halla-aho kertoi.

– Toinen vaihtoehto on se, että valiokunta jättää mietinnön auki, että puuttuvat ratifioinnit saadaan Suomen jäsenyydelle. Tällöin mietintö saattaisi mennä seuraavan eduskunnan ja seuraavan valiokunnan hyväksyttäväksi, Halla-aho jatkoi.

Halla-ahon mukaan valiokunta on saanut lisätietoa prosessista. Jos eduskunta Nato-lain hyväksyisi, hallituksen ja presidentin olisi Suomen liittymisasiakirja viipymättä Washingtoniin toimitettava, kun kaikki Nato-maat ovat Suomen jäsenyyden hyväksyneet.

Ruotsia olisi tällöin vaikea jäädä odottamaan, jos Turkki ei sitä jäseneksi samaan aikaan hyväksyisi.

Lue lisää: Halla-aho: Ulkoasiain­valiokunnassa kolmenlaista näkemystä siitä, pitäisikö Nato-jäsenyys kytkeä Ruotsiin

– Jos teemme sen mietinnön valmiiksi, sen jälkeen hallituksella ja tasavallan presidentillä ei ole todellisuudessa kovin paljon mandaattia jäädä istumaan sen paperin päälle. Perustuslain mukaan kansainvälisiin sopimuksiin liittyminen on eduskunnan yksinomainen oikeus, Halla-aho totesi.

– Jos eduskunta on tehnyt päätöksen, silloin hallituksen ja presidentin rooli on toimeenpaneva. Kaikkien tahojen tulkinta on se, että niillä ei ole poliittista mandaattia jäädä viivyttämään paperin viemistä Washingtoniin, odottamaan Ruotsia.

Kaikkien ratifiointien jälkeen liittymisasiakirja tallennetaan Washingtoniin ja Suomesta tulee Naton jäsen.

Lain odottamaan jättämiselle olisi myös syynsä. Suomen virallinen linja on ollut mennä Natoon käsi kädessä Ruotsin kanssa.

Turkki on väläyttänyt, että se voisi hyväksyä Suomen jäseneksi mutta ei Ruotsia.

Jos Suomi hyväksyy lain Natoon liittymisestä, valtiojohdon on siis vaikea jäädä odottamaan Ruotsia, jos kaikki Nato-maat olisivat hyväksyneet Suomen jäseneksi muttei Ruotsia.

– Jos prosessia halutaan joistakin syistä, vaikka Ruotsiin liittyen, hidastaa, ulkoasianvaliokunnan pitää se tehdä, koska kukaan muu ei voi sitä tehdä, Halla-aho muistutti.

– Siinä tilanteessa, kun Unkari ja Turkki ratifioivat Suomen jäsenyyden, ei myöskään voida jäädä pitkäksi aikaa vetkuttelemaan sitoutumisasiakirjan toimittamisessa Washingtoniin, Halla-aho kertasi.

Nyt poliitikot käyvät siis keskustelua siitä, että pitääkö hyväksyä laki ja Suomella on mahdollisuus liittyä Natoon ennen Ruotsia, vai jäädänkö odottamaan seuraavaa eduskuntaa sekä niin Suomen kuin Ruotsin jäsenyyksien ratifiointia.

– Joidenkin mielestä Suomen ei pidä liittyä Natoon, jos Ruotsi ei liity mukaan. Toiset taas näkevät, että Suomen ja Ruotsin tilanne ei ole symmetrinen, ja Suomi on tehnyt itsenäisen päätöksen Natoon pyrkimisestä, Halla-aho sanoi.

– Riski, joka sisältyy vaalien yli jättämiseen, on se, että alettaisiin tietoisesti hidastamaan Suomen jäsenyysprosessia, jos kävisi niin, että Unkari ja Turkki ratifioisivat vain Suomen jäsenyyden. Toinen riski liittyy siihen, jos tämä asia on eduskunnassa vielä auki – pystyvätkö kaikki poliitikot ja puolueet vastustamaan kiusausta tehdä tästä vaaliteeman itselleen, Halla-aho kyseli.

Puhemies Matti Vanhanen (kesk) on kutsunut koolle eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja ulkoasianvaliokunnan johdon Nato-prosessista.

Puhemies Vanhasen mukaan perjantain kokous ei tee päätöksiä, päätöksenteko kuuluu ulkoasianvaliokunnalle.

Puolueet kertovat kokouksessa omia kantojaan ja evästyksiään valiokunnalle.

– Kyseessä on informaatiotilaisuus, jossa ryhmät ja puolueet voivat kertoa toisilleen kantansa ratifiointiprosessista. Tässä tilaisuudessa ei neuvotella, päätöksenteko ja neuvottelut tapahtuvat valiokunnassa.

– Ulkoasiainvaliokunta ratkaisee myös sen, viedäänkö ratifiointi loppuun tässä eduskunnassa odottamatta Unkarin ja Turkin päätöksiä, Vanhanen viestitti IS:lle Pariisista puhemiesvaltuuskunnan matkalta.

Torstaina eduskuntaryhmät pitävät omat viikkokokouksensa, ja puolueiden kantoja odotellaan kokousten jälkeen. Vanhasen mukaan voi olla mahdollista, että perjantain yhteispalaverissa kaikilla puolueilla ei ole vielä kantaa Nato-prosessin askelmerkeistä.

Eduskunta on kallistumassa sille kannalle, että Nato-prosessi viedään maaliin vielä tämän vaalikauden aikana.

Unkari on luvannut ratifioinnit helmi-maaliskuulle, Turkilta odotetaan ratifiointeja aikaisintaan toukokuun vaaliensa jälkeen.

Perussuomalaiset ja kokoomus väläyttävät vihreää valoa sille, että tämä eduskunta hyväksyisi Nato-lain.

– Olemme yhteistyöhaluisia muita puolueita kohtaan, koska asia on koko maamme yhteinen. Uskoakseni mietintö on saatettavissa maaliin tällä vaalikaudella, mutta keskustelemme asiasta lisää perjantaina, ryhmäjohtaja Ville Tavio (ps) totesi.

– Oleellinen kysymys on se, että tämä ei saa jäädä eduskuntavaalien tauoista kiinni päiväksikään. Olisi järkevämpi, että eduskunta käsittelisi loppuun hallituksen esityksen, joka talossa olisi. Meille käy kaikki sellaiset tavat, jotka varmistavat, että Suomen Nato-jäsenyys ei viivästy, ryhmäjohtaja Kai Mykkänen (kok) sanoi.

Puolueet eivät siis ole päätöksiään Nato-askelmerkeistä tehneet, niitä odotellaan torstain ryhmäkokouksista tai perjantain puolueiden yhteisestä palaverista.

– Päämäärä sanelee. Ideaali on, että Suomi ja Ruotsi ovat molemmat mahdollisimman nopeasti jäseniä. Miten askellus etenee, siinä kannattaa olla avoimin mielin, ryhmäjohtaja Atte Harjanne (vihr) sanoi.

– On tärkeää, että pidetään ohjat omissa käsissämme, että ei olla tilanteessa, jossa Erdogan pystyy lyömään kiilaa Suomen ja Ruotsin väliin. On tärkeää varmistaa, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon, mutta tähän prosessiin ei ole vielä ryhmän kantaa. Se on tärkeä asia, että Suomi ja Ruotsi menevät yhteisesti Natoon, ryhmäjohtaja Anders Adlercreutz (r) kertoi.

– Käsittelemme tätä vielä ryhmän kesken. Asiaa ei ole ryhmän sisällä käsitelty. Haluan myös keskustan omalle ulkoasiainvaliokuntaryhmälle antaa työrauhaa, ryhmäjohtaja Eeva Kalli (kesk) kertoi.

Eduskuntavaalit pidetään 2. huhtikuuta. Istuntokautta on jäljellä nelisen viikkoa, mutta eduskunta voi tarvittaessa kokoontua myös vaalitauolla.