Politiikka|Eduskuntavaalit
Puoluerekisteriin hyväksytyn sinimustan liikkeen julkisesti levittämä ohjelma on perustuslain ja kansainvälisen oikeuden vastainen. Lain mukaan puolue voidaan lakkauttaa, jos sen takana oleva yhdistys rikkoo olennaisesti lakia ja hyviä tapoja.
Sinimustan liikkeen vaalitilaisuus Tammelan torilla Tampereella 25. helmikuuta. Kuva: Saara Peltola / Lehtikuva
Veli-Pekka Lehtonen HS
Oikeusministeriö hyväksyi sinimustan liikkeen puoluerekisteriin kesäkuussa 2022. Puolueen keskeisenä toimintaperiaatteena on rotuidentiteetti.
Ennen puoluerekisteriin pääsyä sinimustien piti poistaa ministeriön vaatimuksesta yleisohjelmastaan kohtia, jotka liittyivät sananvapauteen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintäkieltoon. Ilman poistoja puolueen ohjelma olisi rikkonut perustuslakia sekä kansainvälistä oikeutta.
Ohjelmasta poistettavaksi vaaditut kohdat ovat kuitenkin mukana puolueen ohjelmassa, joka on julki netissä. Asiasta uutisoi HS:n Vaaliraportti viime viikolla.
Lue lisää: Demarijohto kutsuu kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusta ”sinimustaksi” – ”Kovaa retoriikkaa”, sanoo tutkija
Oikeusasiantuntija Lauri Tarasti sanoo HS:lle, että ministeriön päätös sinimustan liikkeen ottamisesta puoluerekisteriin jää ohjelmamuutoksesta huolimatta voimaan, vaikka ohjelman muuttaminen rekisteriin pääsyn jälkeen ei olekaan lain hengen mukaista.
”Yleisten hallinto-oikeudellisten periaatteiden mukaisesti ohjelmamuutos ei riitä siihen, että päätös puoluerekisteriin ottamiseen peruttaisiin”, Tarasti sanoo. Hänet tunnetaan myös vaalilain isänä. Laki on alun perin vuodelta 1969.
”Puolueen ohjelmahan ei ole juridinen asiakirja sinällään toisin kuin puolueen säännöt”, Tarasti sanoo.
”Ohjelmahan on vain julistuksenomainen ilmoitus puolueen tulevasta toiminnasta.”
Avoimen rasistinen ja fasistinen sinimusta liike haluaa internetissä julki olevassa ohjelmassaan muun muassa ottaa uudelleenkäsittelyyn kaikki vuoden 1990 jälkeen myönnetyt oleskeluluvat ja kansalaisuudet, perustaa etnisen rekisterin Suomen väestörakenteen tarkkailuun ja rajoittaa sananvapautta puolueelle epämieluisissa teemoissa. Suomalaisuuden käsitettä ei saisi esimerkiksi arvostella eikä ihailla heteronormeista poikkeavaa elämäntyyliä.
”Me olemme rotuidentiteettiä ylläpitävä puolue. Eli meitä voi pitää siltä osin rasistisena oikeistoradikaalina liikkeenä, että kyllä me koemme, että suomalaiset ovat arvokkaampia kuin vieraat kansat”, puolueen puheenjohtaja Tuukka Kuru kertoi STT:lle joulukuussa.
Puolueen toimintatapaan kuuluu myös vastustaa Punaisen ristin rasisminvastaista viikkoa ja EU:n antisemitismin vastaista strategiaa.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä korostaa, että sinimustan liikkeen ohjelma on puoluelain mukaan se, mikä on ilmoitettu ministeriöön.
”Meille ei ole tullut ilmoitusta puolueen sääntöjen tai yleisohjelman muuttumisesta. Vasta ilmoituksen jälkeen muutokset ovat voimassa”, Jääskeläinen sanoo.
”Tässä valossa sinimustien verkossa ilmoittama ohjelma on nähtävä kampanjamateriaalina kuten myös puolueen jäsenten hyvin kyseenalaiset twiitit on nähtävä osana vaalikampanjaa.”
Arto Jääskeläinen Kuva: Rio Gandara / HS
Sinimustalla liikkeellä on eduskuntavaaleissa yhteensä yli 80 ehdokasta neljässä eri vaalipiirissä.
Useilla sinimustan liikkeen ehdokkailla on rikostaustaa, ja viime päivinä puolueen eduskuntavaaliehdokkaiden on arvioitu syyllistyneen rikolliseen toimintaan heidän uhkaillessaan ihmisiä sosiaalisessa mediassa tappamisella tai etnisten ryhmien maasta ulos heittämisellä.
HS on aiemmin kertonut, miten sinimustan liikkeen riveistä eduskuntaan pyrkivä Christian Kautto on saanut kolmen ja puolen vuoden ehdottoman tuomion tapon yrityksestä. Parhaillaan Krp epäilee terrorismirikoksista 28-vuotiasta miestä, jolla on jonkinlaiset yhteydet sinimustiin.
Lue lisää: Eduskuntavaalien ehdokas tuomittu käräjäoikeudessa synagogan töhrimisestä ja useista muista rikoksista
Lue lisää: Eduskuntavaaliehdokkaalle tapon yrityksestä 3,5 vuotta vankeutta – ”Ei ole merkitystä”
Lue lisää: Pienpuolueen ehdokkaista joka toisella tuore rikossyyte – Katso syytteet puolueittain
Puolueiden pitää lain mukaan sitoutua kansanvaltaisiin periaatteisiin, muistuttaa julkisoikeuden professori Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta. Lain mukaan puolueeksi voidaan rekisteröidä yhdistys, jonka säännöt turvaavat kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
”Uskon, että oikeusministeriössä on toimittu tämän puolueen kanssa kuten muidenkin puoluerekisteriin pyrkivien kanssa”, Viljanen sanoo.
Professorin mukaan oikeusministeriön pitäisi kuitenkin nyt jälkikäteen pohtia, onko ministeriölle annettu virheellistä tietoa puolueen ohjelmasta puoluerekisteriin haettaessa ja jos on, ryhtyä toimenpiteisiin.
”Jos virheellisiä tietoja on annettu ministeriölle, se on lain säädösten kiertämistä”, hän arvioi.
”Minusta ministeriön seurannan pitäisi olla tällaisissa tapauksissa nykyistä tarkempaa, etenkin kun näitä samoja asioita on jo selvitetty, kun sinimusta liike on hakenut rekisteriin. Ei ole lain hengen mukaista muuttaa sääntöjä puoluelain vastaisiksi rekisteriin pääsyn jälkeen”, Viljanen arvioi.
”
”Ministeriö ei ole tehnyt rekisteröintiasiassa väärää harkintaa.”
Viljanen muistuttaa, että yksittäisten puolueen kannattajien tai jäsenten julkisilla kommenteilla ei sinänsä ole vaikutusta puoluerekisteriasiassa.
”Ongelmallista sen sijaan on, jos puolue hyväksyy yksittäisten ehdokkaiden toimet”, Viljanen sanoo.
Vaalijohtaja Jääskeläinen puolustaa ministeriön päätöstä ottaa sinimusta liike puoluerekisteriin.
”Ministeriö ei ole tehnyt rekisteröintiasiassa väärää harkintaa”, Jääskeläinen sanoo. Hän oli itse mukana päätöksenteossa.
”Emme ole koskaan pohtineet yhdenkään puolueen kohdalla asiaa niin tarkasti kuin tässä. Asialla olivat talon parhaat asiantuntijat, ja itse seison edelleen tämän päätöksen takana.”
Sinimustan liikkeen vaalitilaisuus Tammelan torilla Tampereella 25. helmikuuta. Kuva: Saara Peltola / Lehtikuva
Puolue voi poistua tai se voidaan poistaa puoluerekisteristä lain mukaan kolmella tapaa: omasta hakemuksesta tai silloin, kun puolueen ehdokkaista ketään ei ole valittu edustajaksi kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa.
Puolue voidaan poistaa rekisteristä myös, jos se on lakannut olemasta rekisteröitynä yhdistyksenä.
Vaalijohtaja Jääskeläisen tulkinnan mukaan sinimustan liikkeen sittemmin julkaisema ihmisoikeussopimusten vastainen materiaali saattaa ylittää rajan, jonka perusteella yhdistyksen lakkauttaminen voisi tulla yhdistyslain mukaan kyseeseen.
”Oikeusministeriöllä ei ole toimivaltaa valvoa puolueiden kampanjoita eikä se olisi edes käytännössä mahdollista”, hän sanoo.
Yhdistyslain mukaan oikeus voi syyttäjän, Poliisihallituksen tai yhdistyksen jäsenen kanteesta julistaa yhdistyksen lakkautetuksi tilanteessa, jossa yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja.
”Sinimustan liikkeen kohdalla puolueen takana olevan yhdistyksen lakkauttaminen voisi tulla kyseeseen, jos yhdistyslain ehdot siihen täyttyisivät. Vähän aikaa sitten on lakkautettu United Brotherhood ja Cannonball -yhdistykset. Asia kuuluu ensisijaisesti Poliisihallitukselle”, sanoo oikeusasiantuntija Lauri Tarasti.
HS kysyi myös Poliisihallitukselta, miten siellä nähdään sinimustan liikkeen laillisuus ja onko Poliisihallituksella aikeita viedä sinimustien toiminta oikeuden arvioitavaksi. Vastaus tuli sähköpostilla.
Viestissä Poliisihallituksen asiantuntijat totesivat, että ”heillä ei ole tähän asiaan liittyen juuri nyt lausuttavaa”.