Kyselyn perusteella ongelmia on erityisesti viestintä-, media- ja markkinointitehtävissä.
Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Akseli Vanhala
Kauppatieteiden opiskelijat kohtaavat opintojen aikana tekemissään töissä suuria epäkohtia palkkauksessa. Suomen Ekonomit kysyi alkuvuonna opiskelijoilta, millaisia palkkaukseen liittyviä ongelmia nämä kohtaavat. Palveluun tulleiden vastausten perusteella ongelmia on erityisesti aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta.
Vastauksissa korostuivat viestintä-, media- ja mainostoimistot sekä markkinoinnin tehtävät yleisesti. Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel pitää tapauksia esimerkkeinä siitä, mitä tapahtuu, jos alalla ei ole työsopimusta.
– Jos yritykset eivät ole halukkaita sitä tekemään, pitäisikö lainsäädäntöön saada tarkempia kirjauksia palkoista?
Epäkohtia oli myös pankki- ja vakuutusalalla, koska siellä työehtosopimukset eivät koske kesätyöntekijöitä.
Suomen Ekonomit kertoo, että opiskelijoiden kokemuksia yhdisti, että yritykset perustelevat pientä palkkaa opiskelijastatuksella. Salokantele sanoo, että se on väärä lähtökohta palkan määrittämiselle.
– On selvää, että opiskelijan ei tarvitse saada samaa palkkaa kuin kokeneen konkarin, mutta on törkeää, että opiskelija-asemaa käytetään tällä tavalla hyväksi. Palkan tulee ensisijaisesti perustua tehtävän vaativuuteen eli siihen, mitä tekee.
Epäkohtien vuoksi Salokannel on ollut yhteydessä muutamaan yritykseen, jotka ovat negatiivista palautetta.
– Osa yrityksistä on suhtautunut palautteeseen ymmärtäväisesti ja halunnut lähteä etsimään ratkaisua, mutta kyllä muutaman yritysjohtajan käytös on ihmetyttänyt. Vaikka ongelma ei ole laaja, nämä yksittäisetkin tapaukset on kitkettävä pois.
Vastauksissa opiskelijat kertovat, että harjoittelu- ja työpaikoissa tehdään samaa asiakkailta laskutettavaa työtä, mutta siitä maksetaan huomattavasti vähemmän.
– Yritys maksaa 500 euroa kuukaudessa, vaikka työ on ihan normaalia vastuullista työtä. Ottavat aina uudet harjoittelijat harjoitusjakson päätyttyä. Tätä on jatkunut jo vuosia, yksi kyselyyn vastanneista kertoo.
Vastausten perusteella työnantajat hyödyntävät sitä, että harjoittelu kuuluu pakollisena opintoihin ja niiden mielestä työkokemus kompensoi huonoa palkkaa. Moni opiskelija ajattelee samoin, mutta ymmärtää, että elämisen kustannukset pitää huomioida.
– Hain yritykseen harjoittelijaksi ja minulle soitettiin, että haluaisinko tulla haastatteluun. Olin tosi riemuissani, koska kyseessä oli iso kansainvälinen firma ja ensimmäinen alan työkokemus olisi ihan superhyvää kokemusta tulevaisuutta varten. Palkka olisi ollut 800 euroa kuukaudessa. Tämä ei ollut ok, koska minun olisi pitänyt muuttaa Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulla 800 euroa ei välttämättä kattaisi edes vuokraa. Palkkaus oli siis mahdoton, yhdessä vastauksessa kerrottiin.
Opiskelijat kertovat, että joskus työnantajat eivät ole työntekijää etsiessään rehellisiä edes siitä, että työstä ei makseta lainkaan palkkaa.
– Työpaikkailmoituksessa ei kerrota rehdisti, että työnantaja ei aio maksaa palkkaa ollenkaan. Asia tuotiin esiin vasta kun minuun oltiin yhteydessä. Syynä kysyessäni oli se, että aina aiemminkin on saatu joku työhön ilman korvausta, yksi vastaaja kertoo.
– Meille junior-tason työntekijöille on sanottu suoraan tiimin johtajan toimesta, että tätä ei tehdä rahan takia. Jos ei halua olla täällä, niin tulijoita on, yhdessä vastauksessa sanotaan.
Suomen Ekonomistien syksyllä 2021 julkaiseman kyselyn perusteella opiskelun aikana tehdystä kokopäivätyöstä maksetaan vaihtelevasti, mutta yleisesti opiskelijat pitävät palkkaa kohtuullisena.
Palkkakyselyyn vastanneista suurin osa – 55,6 prosenttia – sai palkkaa 2 000–2 499 euroa kuukaudessa.
Vastanneista 17,8 prosenttia kertoi palkakseen 1 500–1 999 euroa kuukaudessa. Suunnilleen yhtä monelle maksettiin yli 2 500 euroa kuukaudessa.
Vastanneista 1,2 prosentille maksettiin alle 500 euroa kuukaudessa ja 3,9 prosentille 500–999 euroa. 4,2 prosenttia sai 1 000–1 499 euroa kuukaudessa.