Elinkeinoelämän järjestöt Elinkeinoelämän Keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto ovat ensimmäistä kertaa saaneet aikaan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet.
Niiden ytimessä ovat talouden kasvun vahvistaminen ja työllisyyden parantaminen, mitä kautta myös julkinen talous vahvistuisi. Järjestöt ilmaisevat huolensa julkisen talouden tilasta.
Seuraavan hallituksen pitää tehdä päätökset, joilla avoimelle sektorille voi syntyä henkilötyövuosina mitattuna 100 000 työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä, järjestöt linjaavat.
Toimenpiteinä järjestöt tarjoavat paikallisen sopimisen lisäämistä, yritysten verotuksen pitämistä ennallaan ja ansiotuloverotuksen keventämistä sekä työrauhalainsäädännön uudistamista muun muassa laittomia lakkoja vahvemmin sanktioimalla.
Järjestöt ottavat suoraan kantaa myös asiaan, jota poliitikot yleensä kiertävät: hyvinvointiyhteiskunnan rajaamiseen. Järjestöjen hallitusohjelmatavoitteissa todetaan, että ”kaikki julkiset menot eivät ole perusteltuja, ja siksi julkisen sektorin on keskityttävä perustehtäviinsä.”
Esimerkkeinä julkiselle sektorille kuulumattomista tehtävistä mainitaan muun muassa kuntien ateriapalvelut, rakentaminen ja kiinteistö- sekä jätehuolto.
Joutilaisuus vai työnteko?
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii hyvinvointiyhteiskuntaan nykyistä vahvemmin työnteon eetosta.
”Suomessa annetaan tukea liikaa, kun ei tehdä työtä, ja verotetaan liikaa, kun sitä tehdään. Näin ei voi jatkua”, Pentikäinen kiteytti ohjelman julkistustilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi huomautti, että niin ikään hyvinvointiyhteiskunnan nimeen vannova Ruotsi verottaa Suomea kevyemmin etenkin lisätuloja ja pitää yllä vahvempaa talouskasvua ja ylijäämäistä julkista taloutta toisin kuin Suomi.
Hän paalutti hyvinvointiyhteiskunnan ytimen seuraavasti:
”Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja osaaminen eli mahdollisuuksien tasa-arvo, turvallisuus: sisäinen ja ulkoinen sekä oikeuslaitos ja viimeisenä vielä minimitoimeentulo niille, jotka eivät voi enää itsestään huolta pitää. Eiköhän tuossa ole yhteiskunnan ydintehtävät, jotka hoidetaan kunnolla ja muut sen mukaan, miten varaa on.”
Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies nosti esiin erityisesti työrauhalainsäädännön uudistamisen. Suomen lainsäädäntö on vuodelta 1946 ja poikkeaa Ruotsin vastaavasta.
Häkämies laskeskeli, että Suomessa laittomia lakkoja on vuosittain 80—100, kun niitä Ruotsissa on muutamia.
”Keskimääräinen lakkosakko on varmaan muutaman tonnin. Niitä pitäisi aika reilustikin korottaa, jotta niillä olisi ennaltaehkäisevä vaikutus” Häkämies sanoo ja muistuttaa, että viimeaikaiset lakot, joita esimerkiksi teknologiateollisuudessa nähtiin, ovat olleet laillisia.
Lakko on laillinen, kun työehtosopimus ei ole enää voimassa ja on alkanut sopimukseton tila.