Yhä useampi englantilainen sanoo olevansa uskonnoton ja kokevansa itsensä ensisijaisesti britiksi. Vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli hyvin toisenlainen.
Englannissa ja Walesissa suurin osa ihmisistä ei ole enää kristittyjä, ensi kertaa väestönlaskennan historiassa. Tuore tieto on lisännyt vaatimuksia vähentää Englannin kirkon valtiollista roolia.
Kristityiksi itsensä määritteleviä on maissa 46 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin heitä oli 59 prosenttia. Uskonnottomien määrä on sen sijaan kasvanut selvästi: heitä on nyt väestöstä 37 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin määrä oli 25 prosenttia.
Jo pidemmän aikaa erilaisissa tutkimuksissa näkyvillä ollut trendi vahvistettiin eilen tiistaina julkaistuissa väestönlaskennan tuloksissa. Aineisto kerättiin vuonna 2021, sitä edellinen vuonna 2011.
Väestönlaskenta suoritetaan Yhdistyneen kuningaskunnan maissa kymmenen vuoden välein. Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa laskenta tehdään eri aikaan kuin Englannissa ja Walesissa.
– Olemme jättäneet taaksemme aikakauden, jolloin monet ihmiset määrittelivät itsensä lähes automaattisesti kristityiksi, Yorkin arkkipiispa Stephen Cottrell kommentoi (siirryt toiseen palveluun) väestönlaskennan tuloksia tuoreeltaan.
Hänen mukaansa luvut eivä olet yllättäviä, mutta asettavat kirkolle haasteen kirkastaa sanomaansa.
Tuoreessa väestönlaskennassa eniten huomiota on saanut nimenomaan ihmisten uskonnollisen identiteetin (siirryt toiseen palveluun) murros. Uskonnottomiksi itsensä määritteleviin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä, sanoo King’s College Londonin teologian professori Linda Woodhead BBC:lle (siirryt toiseen palveluun).
Joukossa on ateisteja, agnostikkoja ja maallistuneita. Professorin mukaan uskonnoton ei myöskään välttämättä tarkoita, ettei uskoisi mihinkään.
– Jotkut ovat hengellisiä ja harjoittavat hengellisyyttä, vaikka eivät näe itseään minkään tietyn uskonnon, varsinkaan järjestäytyneen uskontokunnan, edustajina, Woodhead sanoo.
Muslimien osuus väestöstä kasvanut
Vaikka kristittyjä on nyt ensi kertaa alle puolet Englannin ja Walesin väestöstä, heitä on kuitenkin yhä enemmän kuin uskonnottomia tai muiden uskontokuntien edustajia.
Muutokseen ihmisten uskonnollisuudessa on suurelta osin vaikuttanut yhteiskunnan monimuotoistuminen. Myös islaminuskoisten määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut, tosin paljon vähemmän kuin uskonnottomien.
Muslimien osuus Englannin ja Walesin väestöstä on kymmenessä vuodessa kasvanut 4,9 prosentista 6,5 prosenttiin. Muiden uskontokuntien määrän kasvu on ollut erittäin pientä.
Erot eri väestöryhmien sosioekonomisessa tasossa näkyvät myös uskontokunnissa. Väestönlaskennasta selviää, että suurin osa muslimeista elää Englannin ja Walesin köyhimmillä alueilla.
Eri etniset ryhmät kärsivät mahdollisuuksien eriarvoisuudesta, sanoo Britannian muslimineuvoston pääsihteeri Zara Mohammed Guardian-lehdelle (siirryt toiseen palveluun).
– Täällä elää nyt toisen ja kolmannen sukupolven muslimeita. Meitä on entistä enemmän, mutta elämme edelleenkin köyhyyden ja puutteen kierteessä, Mohammed sanoo.
Tutkija: Kuningas kirkon johtajana ei ole järkevää
Väestönlaskennan tulokset ihmisten uskonnollisista identiteeteistä ovat johtaneet Englannin kirkon valtiollisen roolin entistä vahvempaan kritisoimiseen, kertoo Guardian (siirryt toiseen palveluun) ja sen haastattelemat asiantuntijat.
Maallistuneiden järjestöjen tulilinjalle on joutunut kristillisten pyhien viettäminen julkisissa kouluissa sekä piispoille varatut paikat brittiparlamentin ylähuoneessa.
– Fakta, ettei kristinusko ole enää enemmistön uskonto tarkoittaa, että politiikka on yhteiskuntaa askeleen jäljessä, sanoo teologian professori Woodhead.
Britanniassa monarkki on Englannin kirkon johtaja. Tälle historialliselle järjestelylle on entistä vähemmän perusteita, sanoo uskontoon ja valtio-oppiin perehtynyt tutkija Scot Peterson Oxfordin yliopistosta.
– Kuninkaan roolissa Englannin kirkon johtajana oli järkeä vuonna 1650, mutta ei enää vuonna 2022, Peterson sanoo Guardianille.
Kuningas Charlesin viralliset kruunajaiset järjestetään vasta ensi vuonna. Kristinusko on perinteisesti hyvin vahvasti läsnä kruunajaisissa, jotka pidetään tavan mukaan Westminster Abbey -kirkossa.
Kruunajaisia suunnitellaan kuitenkin kuninkaan toiveiden mukaisesti siten, että niissä otetaan huomioon myös nyky-Britannian monimuotoisuus ja eri uskonnot, kertoo Telegraph-lehti (siirryt toiseen palveluun).
”Ujon englantilaisen aikakausi”
Väestönlaskennan erikoinen tulos on, että englantilaiset näyttävät sankoin joukoin hylänneen entisen kansallisen identiteettinsä (siirryt toiseen palveluun).
Vuonna 2011 Englannin ja Walesin asukkaista 58 prosenttia piti itseään ensisijaisesti englantilaisina ja 19 prosenttia brittinä. Tuoreimmassa väestönlaskennassa tulokset ovat kääntyneet lähes päälaelleen.
Dramaattinen käänne kansallisessa identiteetissä johtuu kuitenkin suurelta osin tutkimuksen kysymyksenasettelusta, kirjoittaa Telegraph (siirryt toiseen palveluun).
Monivalintakysymyksessä vaihtoehto ”britti” oli tällä kertaa listassa ”englantilaisen” yläpuolella, kun aiemmin se oli vaihtoehtojen häntäpäässä. Väestönlaskennan tehneen tilastokeskus ONS:n mukaan tämä on todennäköisesti vaikuttanut vastauksen suureen suosioon.
Tilastokeskuksen mukaan tulokset saattavat kuitenkin osittain heijastella myös aitoa yhteiskunnallista muutosta.
Konservatiivikansanedustaja Andrew Bridgen pitää tulosta surullisena, mutta ei yllättävänä.
– On mielestäni vääryys, että kaikki valtiomme negatiivinen historia yhdistetään englantilaisiin, kun taas kunniakkaat asiat britteihin yleisesti. Elämme nyt ujon englantilaisen aikakautta, Bridgen kommentoi Telegraphille.
Mitä ajatuksia Englannin ja Walesin väestönlaskennassa esille nousseet asiat herättävät? Voit keskustella aiheesta 1.12. kello 23:een saakka.