Komissaari Ylva Johanssonin mukaan EU-maiden on varauduttava Venäjän hybridivaikuttamiseen ulkorajoillaan. Johansson kiittelee yhteistyötä suomalaisten rajaviranomaisten kanssa.
BRYSSEL Ukrainassa riehuvasta sodasta huolimatta tilanne EU:n itärajalla on hallinnassa, sisäasioista ja maahanmuutosta vastaava komissaari Ylva Johansson korostaa Ylen haastattelussa.
Olosuhteet rajoilla voivat kuitenkin muuttua lyhyessä ajassa.
– En luota [Venäjän presidenttiin Vladimir] Putiniin ja [Valko-Venäjän presidenttiin Aljaksandr] Lukašenkaan hetkeäkään. Meidän on varauduttava siihen, että he ovat valmiita käyttämään mitä keinoja hyvänsä.
Johanssonin mukaan Ukrainan sähköntuotantoon ja vedenjakeluun kohdistuvien iskujen taustalla on Venäjän halu luoda EU:hun suuntautuva pakolaisten tulva.
Hän painottaa, että EU-maiden on siis oltava valmiita vastaanottamaan lisää pakolaisia Ukrainasta.
Viime kuukaudet ovat hänen mukaansa osoittaneet, että jäsenvaltiot pystyvät huolehtimaan miljoonista sotaa paenneista ukrainalaisista.
Tarve suojata ulkorajoja korostuu
Venäjän hyökkäys on myös nostanut esille tarpeen vahvistaa EU:n ulkorajoja. Puola ilmoitti hiljattain rakentavansa aidan Venäjälle kuuluvan Kaliningradin vastaiselle rajalleen.
Suomi on niin ikään päättänyt noin 200 kilometrin pituisen esteaidan rakentamisesta itärajalle. Johanssonin mukaan lisäpanostukset tulevat tarpeeseen.
– Jäsenmaiden velvollisuus on turvata EU:n ulkorajat. Komissio tukee heitä tässä.
Suomessa syyskuun alussa vieraillut Johansson kiittelee yhteistyötä suomalaisviranomaisten kanssa. Hänen mukaansa Suomen rajavartiolaitos kuuluu Euroopan parhaimmistoon.
Jäsenmailla itsellään on komissaarin mukaan parhaat edellytykset ottaa kantaa rajaturvallisuuteen ja uusiin investointeihin.
– On jäsenmaiden tehtävä arvioida, mikä on parasta heidän näkökulmastaan.
Turistiviisumien määrä on romahtanut
Suomessa on rajojen turvallisuuden ohella käyty vilkasta keskustelua venäläisille myönnettävistä turistiviisumeista.
Suomessa on syyskuun lopusta lähtien rajoitettu turismiin perustuvaa matkailua Venäjältä.
Suomi on myös toivonut, että venäläisille myönnettävät turistiviisumit otettaisiin osaksi Venäjän vastaisia pakotteita.
Täyskiellolle ei kuitenkaan ole löytynyt riittävää tukea EU-tasolla.
Komissio on linjannut, että venäläisille myönnettävien viisumien määrää olisi rajoitettava. Johanssonin mukaan komission suosituksilla on ollut vaikutusta.
– Myönnettyjen turistiviisumien määrä on romahtanut kaikissa jäsenmaissa. Peruutettujen viisumien määrä on vastaavasti kasvanut dramaattisesti. On ilmeistä, että jäsenvaltiot ovat ottaneet suosituksemme tosissaan.
Maahanmuuton sääntöjä uudistetaan
Siirtolaisten määrän lisääntyminen Välimeren alueella on niin ikään työllistänyt komissiota.
Ranskan ja Italian välinen kiista siirtolaisia pelastavan aluksen kohtalosta on käsinkosketeltava esimerkki yhteisen näkemyksen puutteesta maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä.
Johanssonin mukaan tavoitteena on, että jäsenmaiden välistä taakanjakoa säätelevä kokonaisuudistus valmistuisi ennen vuoden 2024 kevättä.
– Olen varovaisen optimistinen, prosessi etenee suhteellisen hyvin.
Johansson korostaa, että enemmistöllä EU:hun saapuvista maahanmuuttajista on siihen laillinen syy. Laittoman maahantulon taustalla on myös usein halu työllistyä Euroopassa.
Johanssonin mukaan kenenkään työn perässä muuttavan ei pitäisi vaarantaa henkeään päästäkseen EU:hun. Siksi työn perässä muuttaville olisi tärkeää avata uusia laillisia reittejä.
Maahanmuutosta keskustellaan tänään torstaina, kun EU-maiden sisäministerit ovat koolla Brysselissä.
Lapsia suojeltava verkossa
Ministerit keskustelevat myös lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisestä verkossa. Taustalla on Johanssonin toukokuussa antama lakiehdotus, joka puuttuisi verkkopalvelujen väärinkäyttöön.
Johanssonin mukaan päätöksillä on kiire. Asetuksesta on sovittava vuoteen 2024 mennessä, jotta teknologiayhtiöillä olisi myös jatkossa mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin.
Hänen mukaansa EU:lla on oltava tehokkaat keinot suojella lapsia myös verkossa. Hänen mukaansa teknologiayhtiöillä on iso vastuu väärinkäytösten raportointiin ja laittoman materiaalin poistamiseen liittyen.
– Ongelma on valtava, isompi kuin useimmat meistä ymmärtävät.
EU seilaa kriisistä kriisiin
Istuvan komission toimikautta on määritellyt EU:ta kohdanneiden kriisien sarja.
Britannian EU-eron jälkeen Eurooppaa ovat ravistelleet niin koronapandemia kuin Venäjän hyökkäyssota ja sen seurauksena syntynyt energiapula.
EU-maat ovat vastanneet Venäjän hyökkäyssotaan ennennäkemättömillä pakotteilla. Yhdeksättä pakotepakettia valmistellaan parhaillaan.
– Sodan alusta alkaen olemme nähneet valtavan halun sovittaa yhteen jäsenmaiden kantoja. Venäjän uhka on niin iso, että meidän on onnistuttava siinä, Johansson sanoo.
Onko EU:lla paluuta entiseen, vai ovatko kriisit muuttaneet EU:ta pysyvästi?
– Uskon, että käymme läpi muutosprosessia. Komissiolle tarjotaan aktiivisempaa operationaalista roolia, jollaista sillä ei ole ollut aiemmin.
– Lisäksi EU:n geopoliittinen rooli muuttuu, kun valmistaudumme vastaanottamaan uusia jäsenmaita idästä, Johansson jatkaa Ukrainan, Georgian ja Moldovan jäsenhakemuksiin viitaten.