Suuret kaupungit ovat huolissaan EU:n kaavailemista nykyistä kireämmistä ympäristövaatimuksista. Esimerkiksi Helsingin Kruunuvuorenrannan kaltaisten uusien asuinalueiden rakentaminen vaikeutuisi.
Suuret kaupungit pelkäävät, että Euroopan unionin ennallistamisasetus vaikeuttaa voimaantullessaan uusien asuinalueiden rakentamista.
Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikan mukaan vaatimukset uusista viheralueista koskisivat myös asuntopulasta kärsiviä Helsinkiä, Espoota ja Vantaata.
Hän sanoo uuden EU-asetuksen olevan erityisen ongelmallinen juuri kasvavien kaupunkien kannalta.
Asetuksen mukaan viheralueiden pinta-ala eikä myöskään kaupunkien niin kutsuttu ”latvuspeitteisyys” eli käytännössä toisiinsa kiinni ulottuvien puiden määrä saisi vähentyä vuoden 2021 tasosta.
Lisäksi asetus edellyttää kuntia kasvattamaan viheralueitaan viidellä prosentilla suhteessa kunnan pinta-alaan vuoteen 2050 mennessä.
Asuntorakentamisen vuoksi kaadettavan metsän tilalle olisi kasvatettava uutta saman verran.
– Rakentaminen olisi toteutettava esimerkiksi purkamalla nykyisiä väljästi rakennettuja pientaloalueita ja rakentamalla näille alueille aiempaa tiiviimmin, Mansikka sanoo.
Mansikan mukaan ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskevan 6. artiklan piiriin kuuluisi Suomessa 63 kuntaa.
Kokonaisia kaupunginosia matalaksi?
Asetus edellyttäisi siis kuntia kasvattamaan viheralueidensa pinta-alaa viidellä prosentilla suhteessa kunnan pinta-alaan tulevina vuosikymmeninä.
Helsingissä tämä olisi peräti 35,5 neliökilometriä. Mansikka kertoo esimerkin, jolla tähän voitaisiin päästä, koska kunnan pinta-ala ei itsessään kasva.
– Purkamalla talot ja muuttamalla viheralueeksi esimerkiksi nämä neljä kaupunginosaa: Pakila, Haaga, Kaarela ja Tuomarinkylä. Tämä olisi hyvin ongelmallinen asetus kasvaville kaupungeille.
Uudellamaalla artiklan piiriin kuuluisi puolet alueen kunnista: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Porvoo, Hanko, Raasepori, Lohja ja Karkkila.
Näin ollen iso osa asuntorakentamisen kasvupaineesta ohjautuisi Mansikan mukaan jatkossa muihin kuntiin, muun muassa Kirkkonummen, Nurmijärven ja Vihdin metsiin.
– Rakentamista, asukkaita ja työpaikkoja alkaisi siirtyä naapurikuntiin, jotka eivät olisi asetuksen piirissä.
Tällaisia olisivat Uudellamaalla Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Askola, Pukkila, Myrskylä, Lapinjärvi ja Loviisa.
Kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka painottaa, että pohjolan kaupungit ovat jo tällä hetkellä varsin vihreitä, jos niitä vertaa vaikkapa Etelä-Euroopan suuriin kaupunkeihin.
– Siitä huolimatta meitä koskisivat samat viheralueiden lisäämisen vaatimukset. Luontokadon pysäyttäminen on tärkeää, mutta asetuksen keinot ovat väärät ja toimivat tavoitteitaan vastaan.
Valtuutettu: ”Huolissaan pitää olla luontokadosta”
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kansaedustajaehdokas ja vaikutusvaltaisen kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Amanda Pasanen (vihr.) pitää ennallistamisasetusta parhaana luontokatoa suitsivana lainsäädäntönä.
Hän toteaa, että asetuksella pyritään turvaamaan elämää ylläpitävää ekosysteemiä.
– Huolissaan pitää olla ensisijaisesti luontokadosta. Se on isompi huolenaihe.
Pasasen mielestä kaupunkien kestävä kasvu voidaan turvata samanaikaisesti, kun pidetään huolta lähiluonnosta ja turvataan luonnon monimuotoisuus.
– Se ei välttämättä ole helppoa, mutta se on mahdollista.
Myös Pasanen katsoo, että asetus on tehty yleiseuroopalaisia kaupunkeja ajatellen.
– Toki pitää tehdä työtä Suomen erityispiirteiden huomioimiseksi. Itse peräänkuulutan kuitenkin positiivista suhtautumista siihen, että keinot luontokadon pysäyttämiseksi otetaan oikeasti käyttöön, jotta luontokato saadaan pysäytettyä, hän summaa.
Pasanen sanoo, että oikeansuuntainen kehitys on isossa kuvassa hyväksi paitsi Euroopalle myös Suomelle.
Kaavoituspäällikkö: ”Tämä olisi vastoin kestävää kehitystä”
Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka muistuttaa, että Suomen kaikissa kaupungeissa latvuspeittävyyden minimitaso täyttyy jo nyt.
Hän sanoo, että EU:n ennallistamisasetus johtaisi erittäin vahingolliseen yhdyskuntarakenteen hajautumiseen.
– Tämä olisi vastoin kestävää kehitystä ja Uudenmaan maakuntakaavaa.
Mansikan mukaan esimerkiksi Helsingin Kruunuvuorenrannan kaltaisten uusien asuinalueiden rakentaminen vaikeutuisi uuden asetuksen jälkeen merkittävästi.
– Tämähän on ollut kaupungilta merkittävä avaus. Vastaavia tuskin EU-asetuksen jälkeen syntyisi.
Alueen kuntien ja asukkaiden etua ajavan Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö pelkää, että Uudellamaalla saatettaisiin joutua laittamaan myös hyvin tuottavia peltoja viheralueiksi. Se puolestaan ei olisi huoltovarmuuden kannalta järkevää.
Kaupunginvaltuutettu Amanda Pasanen painottaa toistamiseen, että kyse on luontokadosta ja sen pysäyttämisestä.
– Ymmärrän kaupunkien kasvuun littyvät huolet, mutta EU:n asetus tulee tästä varmasti vielä muuttumaan jäsenmaiden näkemysten pohjalta. Joka tapauksessa on pidettävä huoli siitä, että luonnosta huolehtiminen ei missään nimessä saa jäädä sanahelinäksi, hän sanoo
Voit keskustella aiheesta torstaihin 2. helmikuuta kello 23:een asti.