Verkostojohtaja Jukka Savolaisen mukaan Suomi on jo vuosia varautunut mahdollisiin hybridihyökkäyksiin. Kaikkein kriittisimmät järjestelmät ovat sähköntuotanto ja -jakelu sekä pankkien toiminta.
Paula Tiessalo,
Pauliina Happo
Itämeren pohjassa kulkevien kaasuputkien räjähdykset ovat herättäneet kysymyksiä siitä, mitkä kaikki yhteiskunnan toiminnot voivat olla samankaltaisten sabotaasien kohteena.
Verkostojohtaja Jukka Savolainen Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta antaa asiaan yksinkertaisen vastauksen:
– Kaikkia meidän elämäämme tukevia järjestelmiä vastaan voidaan periaatteessa ja käytännössä hyökätä. Ihan keskeinen on energiasektori. Jos meiltä saadaan sähköt pois, niin yhteiskunta on pulassa.
Hyökkäykset voivat olla fyysisiä, kuten kaasuputkien sabotointi, tai virtuaalisia. Virtuaalisesti esimerkiksi pankkien tai sähköyhtiöiden toimintaa voidaan vaikeuttaa tunkeutumalla internetin kautta niiden tietokonejärjestelmiin.
– Yhteiskunta toimii huonosti, jos maksujärjestelmät menevät pois käytöstä tai viestintäyhteydet katkeaisivat yhtäkkiä. On aika mahdotonta jakaa ruokaa, polttoaineita ja lääkkeitä, jos ihmiset eivät pysty niitä maksamaan.
Suomessa varauduttu hybridiuhkiin
Ajatus yhteiskunnan haavoittuvuudesta hybridihyökkäysten uhan alla voi kuulostaa pelottavalta. Syytä paniikkiin ei Savolaisen mukaan kuitenkaan ole, sillä Suomi on jo vuosien ajan varautunut erilaisiin jonkin vieraan tahon aiheuttamiin häiriöihin.
Jukka Savolainen muistuttaa kuitenkin, että suurin osa yhteiskunnan toiminnalle elintärkeistä tietojärjestelmistä ei ole viranomaisten ylläpitämää vaan kuuluu yksityisille yrityksille.
Siten myös tietoturvariskeihin varautuminen on yritysten vastuulla.
– Olemme nyt viisi vuotta selittäneet yrityksille hybriuhkien olemassaoloa. Se tarkoittaa, että erittäin taitava ja voimakas valtiollinen vastustaja saattaa olla iskemässä näihin yksityisiin yrityksiin vaurioittaakseen yhteiskuntaamme.
Savolaisen mukaan huoli on alettu yrityksissä jo ymmärtää. Hän toivoo, että yritykset nyt nostaisivat uhka-arviotaan totutuista pikkurikollisten ja harrastajahakkereiden aiheuttamista tietoturvariskeistä vakavampiin vaikuttamisyrityksiin.
– Suojautumisen tasoa täytyy nostaa kattamaan kohtuudella myös sen, että jokin erittäin nokkela ja hyvin resursoitu valtiollinen toimija yrittää iskeä järjestelmiin.
Valtion tietoturva hyvä, kunnissa vielä parannettavaa
Yritysten lisäksi myös viranomaisten täytyy varautua hybridiuhkiin. Valtion viranomaisten tietoturvasuojaukset ovat Jukka Savolaisen mukaan varsin korkealla tasolla.
– Ne eivät ole ensimmäisenä kaatuilemassa. Siellä suojausten rakentamiseen on pantu rahaa ja aikaa.
Kuntien tietoturvauhkiin varautuminen olisi Savolaisen mukaan yhtä tärkeää. Esimerkiksi Helsingissä koettu palkanmaksujärjestelmän pettäminen ilman hybridihyökkäystäkin kertoo siitä, että häiriöillä voi olla suuri vaikutus.
Yksinkertaisin keino varautua mahdollisiin tietoturvahyökkäyksiin on ottaa yritysten käyttöjärjestelmä, sovellukset ja tiedostot talteen fyysiselle tallennusvälineelle, joka on kokonaan irti netistä.
– Varmuuskopioista saadaan tiedot palautettua, jos tulee tilanne, että firman tietokone ammottaa tyhjyyttään. Tällä keinolla resilienssi kyberhyökkäyksiä vastaan nousisi todella voimakkaasti.
Suomeen kohdistuvien hybridihyökkäysten todennäköisyyttä mahdoton arvioida
Itämeren pohjassa kulkevissa Nord Stream -kaasuputkissa tapahtui maanantaina useita räjähdyksiä. Niitä tutkitaan sabotaasina.
Räjähdysten syytä ei tiedetä, mutta monet eri alojen asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että niiden tekijänä olisi Venäjä.
Jukka Savolainen arvioi, että tällä hetkellä suurin uhka uusista iskuista kohdistuu koko Eurooppaan, varsinkin Saksan, Ranskan ja Italian kaltaisiin keskeisiin suuriin maihin. Mahdollisten hyökkäysten tavoitteena olisi horjuttaa näiden maiden kansalaisten halua tukea Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodassa.
Suomeen mahdollisesti kohdistuvien hybridihyökkäysten todennäköisyyttä Savolainen ei lähde arvioimaan.
– Suomi on tässä mielestäni toissijainen rintama. Meille tulisi sieltä vain sellaisia asioita, mitkä ikäänkuin roiskeina tulisivat vaikuttamiskampanjoissa tännepäin.
Aiheesta lisää:
Viimeisimmät uutiset Nord Stream-kaasuputkien räjähdyksistä
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvioi, mitä seurauksia kaasuputkiin kohdistuvilla hybridioperaatioilla voi olla (video)