Lehden mukaan Fortum menetti huonolla neuvottelutaktiikalla ja valmistelulla mahdollisuuden Uniperin arvokkaimpaan osaan eli vesi- ja ydinvoimaan.
Eero Lehti kritisoi Uniper-asian hoitamisesta niin poliitikkoja kuin Fortumin johtoakin. Tapaus kuvastaa Lehden mielestä huolimattomuutta ja osaamattomuutta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Olli Waris
Entinen kokoomuksen kansanedustaja, Vaasan yliopiston työelämäprofessori Eero Lehti kritisoi kovin sanoin maan hallitusta Uniper-asian hoitamisesta.
– Olennainen asia on se, että huonolla neuvottelutaktiikalla tai huonolla valmistelulla tai molemmilla menetettiin mahdollisuus saada Ruotsin vesivoima- ja ydinvoimaosuus. Näin ollen Fortum menetti sen osan, mikä alun perin oli pitkän päälle tarkoituskin saada Uniperin kautta, Lehti kommentoi IS:lle.
– Pääministeri Marin ei paneutunut asiaan, eikä omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ymmärtänyt asian vakavuutta, Lehti kritisoi.
Valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum ilmoitti toissa viikolla myyvänsä koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle.
Samalla Fortum menetti vesivoima- ja ydinvoimaliiketoimintansa Ruotsissa, jotka se omisti Uniperin kautta.
Fortumilla on oikeus tehdä ostotarjous, jos Uniper aikoo myydä vesi- tai ydinvoimatoimintojaan. Oikeus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti.
Lehti katsoo, ettei kyse ole etuosto-oikeudesta, kuten on tulkittu.
– Se on ihan eri asia. Heillä on oikeus saada tieto siitä, että ne ovat myynnissä.
Epäselvää on, haluaako Uniper myydä vesi- ja ydinvoimatoimintojaan ja jos, niin mihin hintaan.
IS kertoi jo aiemmin, että Saksa sai talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistioiden mukaan tahtonsa läpi heinäkuun ratkaiseviksi muodostuneissa Uniper-neuvotteluissa.
Tuppurainen on painottanut, ettei valtio ollut osapuoli neuvotteluissa, vaan niitä käytiin Fortumin, Uniperin, Saksan valtion edustajien sekä Saksan valtion nimeämien virkamiesedustajien kanssa.
Fortum pyysi silti 12. heinäkuuta ”korkealta poliittiselta tasolta tukea tasa-arvoisemman neuvotteluaseman saavuttamiseksi".
Lehden keskeinen kritiikki on sama kuin hänen puolueellaan kokoomuksella: maan hallitus ei käyttänyt neuvotteluissa tarvittavaa poliittista vääntövoimaa.
– Marinin olisi pitänyt lentää, eikä lähettää viestejä. Saksalla on ollut selvä tavoite: saada Uniper haltuun. Saksan suunnitelmana on ollut maksattaa kesän aikana ylikorkeata kaasunhintaa Uniperilla ja ajaa Fortum siihen, että se joutuu luopumaan Uniperista näennäiseen hintaan, kuten tapahtuikin.
Marin oli heinäkuussa kaksi kertaa yhteydessä Saksan liittokansleriin Olaf Scholtziin tekstiviestitse.
Pääministeri Sanna Marin (sd) kutsui välikysymyskeskustelussa Uniper-asiassa saatua neuvottelutulosta kohtuulliseksi. Marinin mukaan hallitus ei voi olla tyytyväinen siihen, minkälaisia riskejä Fortum on aikoinaan ottanut. Marin lisäsi, että ”silloin hallituksessa on istunut kokoomus”. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Marin kertoi keskiviikkona Fortumiin kytkeytyvässä välikysymyskeskustelussa, että viestit oli valmisteltu yhteistyössä omistajaohjausosaston kanssa ja ”niiden keskeinen sisältö on ollut tukea ministeri Tuppuraista, joka vastaa omistajaohjausministerinä yhtiöiden asioista”.
Lehden mielestä Marin olisi voinut puuttua tilanteeseen ja ilmoittaa, että Uniperin kaasutoimitukset ”pannaan jumiin”, jos Saksa ei hyväksy kaasutappioiden vyöryttämistä yhtiön saksalaisille asiakkaille force majoure -pykälän nojalla.
– Se olisi kannattanut riitauttaa. Suomi olisi voinut ehdottaa sitä, että Saksalle myydään Uniperin kaasuliiketoiminta mutta Fortum pitää loput.
Fortumin ja valtio-omistajan ykkösvaihtoehtona oli luopua Uniperin kaasutoiminnoista ja pitää kiinni ydin- ja vesivoimasta. Olisiko yhtiön pilkkominen todella voinut onnistua?
– Sitä ei nyt kokeiltu ollenkaan. Saksa on ilmoittanut, että kaasuverkostossa on sata kaupunkia ja niin paljon teollisuutta, että pienikin häiriötekijä on erittäin hankala. Siihen uhkaan olisi voitu rakentaa uusi neuvotteluasema, Lehti katsoo.
Osana heinäkuun lopulla syntynyttä neuvottelutulosta Uniper sai oikeuden siirtää kohonneita kustannuksia saksalaisille asiakkaille, mutta vasta lokakuun alusta ja vain 90-prosenttisesti. Pian ilmeni, että Saksa lipsui tästäkin aikataulusta ja Uniperin päivittäiset tappiot kohosivat jopa 100 miljoonaan euroon.
Tuppurainen sanoi välikysymyskeskustelussa, että valtio-omistajan pääviestinä kesällä oli se, ettei Fortum pääomita enää Uniperia. Tuppuraisen mukaan pääasiallinen laskunmaksaja on Saksa, joka kuittaa miljardien eurojen tuella Uniperille aiheutuneet tappiot.
– Saksa maksaa, Tuppurainen painotti.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) sanoi välikysymyskeskustelussa, että ”sellaista vipuvartta ei ole, jolla Suomi olisi voinut vääntää Saksan viranomaiset sivuuttamaan yhtiön voimassa olevat sitovat kaasuntoimitussopimukset kotitalouksien ja yritysten kanssa, vaikka Saksalla oli se hätätilalaki siellä pöytälaatikossa”. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Lehden mukaan ”jotakin saatiin totta kai pelastettua, mutta asetelma oli täysin hallitsematon”.
Uniperista syntyy Fortumille toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan ”vähän vajaan kuuden miljardin euron tappio”.
– Meni kuusi miljardia turhaa rahaa, se on aika huono suoritus. Suomi joutui pyöröoveen, jossa sitä vietiin kuin vierasta sikaa, Lehti näkee.
Lehti katsoo Marinin hallituksen kantavan Uniper-flopista poliittista vastuuta ensi kevään eduskuntavaaleissa.
– Vaaleissa on 180 000 suomalaista, jotka omistavat Fortumia ja jotka ovat saaneet sieltä osinkoja. Kun tulee tieto, ettei osinkoa jaeta, niin se vaikuttaneen joidenkin ihmisten äänestyskäyttäytymiseen.
Omistatko itse Fortumia?
– Todennäköisesti. Minulla on kolme pankkiiriliikettä, jotka hoitavat erilaisia salkkuja, olen ihan varma, että minulla on ollut omistusta Fortumissa. Mutta ei se ole iso positio.
Fortum kasvatti Uniper-omistuksensa täyteen mittaansa tällä hallituskaudella, mutta Fortumin Uniper-kauppa tehtiin alun perin Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella.
Kokoomuskin oli mukana Sipilän hallituksessa. Lehden mukaan poliittista vastuuta kantaa myös kokoomus.
– Tässä on pitkä rivi poliitikkoja. Se lähtee oikeastaan siirtoliiketoiminnan myynnistä, joka oli ensimmäinen virhe. Siinä vastuussa on silloinen omistajaohjausministeri Pekka Haavisto.
Fortum myi Suomessa sähköverkot loppuvuodesta 2013 ja sai kaupasta 2,55 miljardia euroa. Vallassa oli tuolloin Jyrki Kataisen (kok) sixpack-hallitus.
Ruotsissa Fortum myi sähkönsiirtoliiketoimintansa 2015 ja sai siitä peräti 6,6 miljardia euroa.
– On myyty sellaista, joka on luontaisesti monopolibisnestä. Vaikka olen äärimmäisen markkinahenkinen ihminen, ei kaikkea kannata markkinaehtoistaa.
Suurimman vastuun Uniper-epäonnistumisesta kantaa Fortumin toimiva johto sekä hallitus.
Rauramo toimi Uniper-kaupan tekemisen aikaan Fortumin talousjohtajana.
Fortumin toimitusjohtajana kaupan puski läpi Pekka Lundmark ja hallituksen puheenjohtajana operoi Sari Baldauf. Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala siunasi kaupan Fortumin hallituksen jäsenenä.
Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo on sanonut, ettei Venäjän aloittama sota ollut ”Fortumin suunnitelmissa”. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Huomiota on herättänyt se, ettei Fortum tehnyt ennen Uniper-kauppaa due diligenceä, jolla tarkoitetaan ennen yrityskauppaa tehtävää liiketoiminnan läpivalaisua.
– Sen kokemuksen perusteella, mikä Lundmarkilla ja Baldaufilla on ollut, he ovat tehneet uskomattoman mokan, kun he ovat jättäneet vaatimatta due diligencen tekemistä ostettavasta kohteesta, Lehti jyrähtää.
Lehden mukaan päiden pitää vaihtua niin toimivassa johdossa kuin hallituksessakin.
– Rauramo sanoo, että sota tuli yllätyksenä, hän ei uskonut sotaan. Hän oletti, että se riittää, kun hän ei usko, että sotaa ei tule. Siitä varmasti saisi normaalitilanteessa lähteä. Nyt ei voida heti vaihtaa toimitusjohtajaa, mutta on aivan varmaa, että hallitus vaihtuu olennaisilta osin kevään yhtiökokouksessa. Veikkaan, että Reinikkala saa kenkää.