Paikallislehti Kangasalan Sanomat kertoi marraskuun puolivälissä, ettei se voi Facebook-sivuillaan enää linkittää artikkeleitaan, oletettavasti ilkivallan vuoksi. Nyt Suomen Lehdistö kertoo tilanteen jatkuneen jo viikkoja. Lehden tekijöitä vaivaa erityisesti se, ettei Facebookin emoyhtiö Metalta saa vastauksia kysymyksiin.
Tapahtuneen syyksi arvellaan ilkivaltaa, joka seurasi lehdessä 9. marraskuuta julkaistua juttua.
Jutussa käsiteltiin nuorten väkivaltaa, ja osa lukijoista koki sen syyllistäneen neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiviä lapsia. Jutun linkittäminen Facebookiin johti ilmiantoon. Tämän seurauksena lehti sai Facebookilta ilmoituksen, että julkaisu rikkoi yhteisönormeja, ja se poistettiin Facebookista.
Lehden päätoimittaja ja toimitusjohtaja Heli Keskinen arveli Suomen Lehdistölle, että julkaisun poistumisesta seurasi lisää suivaantumista, kun lehden arveltiin itse poistaneen julkaisun keskustelun rajoittamiseksi. Seurasi lisää ilmiantoja, joiden perusteella Facebookin algoritmit katsoivat lehden verkkosivut roskapostittajaksi.
Tämän seurauksena lehden sivustolle johtavien linkkien linkittäminen Facebookiin tai Instagramiin ei enää onnistu lainkaan yhtään keneltäkään. Samalla poistettiin kaikki aiemmat linkitykset lehden artikkeleihin.
Suurimmaksi ongelmaksi Keskinen mainitsee, että asiasta on yritetty Facebookilta kysyä, mutta algoritmeja ja botteja suosivasta yhtiöstä ei ole tavoitettu elävää yhteyshenkilöä, jonka kanssa asioida.
Suomen Lehdistö kertoo, että Savon Sanomille kävi hieman vastaavasti vuosi sitten joulukuussa. Huumorisarjakuva Fingerporissa näkyneen hakaristin perusteella Facebook tulkitsi lehden olevan arveluttavan sisällön levittäjä, ja niinpä Savon Sanomien sivuille Facebookista tuleva liikenne on vuodessa laskenut 70 prosenttia.
Myös Savon Sanomien päätoimittaja Seppo Rönkkö kertoi Suomen Lehdistölle, ettei järkevää keskusteluyhteyttä Facebookin suuntaan ole vuoden aikana saatu.
Lehtien ongelmat ovat osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Facebookin moderointi on pitkälti algoritmien varassa, eivätkä algoritmit useinkaan osaa tulkita asiayhteyksiä. Myös ilmiantojen ja vääristä tulkinnoista tehtävien ilmoitusten käsittely vaikuttaa hyvin pitkälti automatisoidulta, eikä virhetulkintojen tai väärien ilmiantojen oikaisuun ole todellisia välineitä tai kanavia.
Tämä antaa laajoja mahdollisuuksia ilkivallantekoon, jonka seurausten korjaaminen on vaikeaa.
Facebookia on moitittu sen huonoista moderointikyvyistä ja siitä, kuinka todellisia valeuutisia tai muuta haitallista sisältöä ei läheskään aina onnistuta siivoamaan – ilmoituksista huolimatta. Lisäksi yhtiön linjana on hyvin usein ollut, että ongelmia ei kommentoida, vaan ne yritetään vaieta unohduksiin.
Palveluun liittyviä ongelmia on usein oikaistu tai kommentoitu vain, kun ne ovat saaneet riittävän laajalti huomiota englanninkielisessä mediassa. Facebook-tietovuotaja Frances Haugen kommentoi vuonna 2021, että Meta käyttää 87 prosenttia misinformaation vastaisesta budjetistaan englanninkielisen sisällön moderoimiseen, vaikka vain 9 prosenttia alustan käyttäjistä on englanninkielisiä.