Iida Rauma voitti kaunokirjallisuuden Finlandian omiin kokemuksiin perustuvalla romaanillaan, joka kertoo, miten lapsiin kohdistuva sorto näkyy yhteiskunnassa.
Kirjailija Iiida Rauma voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys - Tapauskertomus.
Suvi Kerttula
Ensimmäinen tunne oli epäusko.
Ihan oikeastiko?
Kustannustoimittajan puhelinsoitto tuli maanantaina aamupäivällä yllätyksenä.
Iida Rauma oli ehtinyt jo prosessoida, ettei kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto osu hänen kohdalleen.
– Jälkeenpäin kertasin puhelua päässäni ja vähän nipistelin itseäni. Mietin, olenko keitellyt jonkun fantasian, josta herään.
Mutta ei, voitto oli totta. Ensin hän soitti kumppanilleen, kirjailija Matias Riikoselle, jolla oli myöskin kokemusta kisajännityksestä. Riikonen oli viime vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana romaanillaan Matara.
Kumppani oli ollut koko ajan varma voitosta, niin kuin myös Iida Rauman vanhemmat. He ilahtuivat tyttärensä Finlandia-voitosta ja huusivat ääneen.
– Puheluiden jälkeen kävin yksin kävelyllä, Iida Rauma kertoo.
Hävitys -Tapauskertomus sijoittuu Turkuun, Iida Rauman kotikaupunkiin. Kuva: Tatu Lertola
Iida Rauman tammikuussa ilmestynyt romaani Hävitys: Tapauskertomus (Siltala) on ollut yksi vuoden puhutuimmista kirjoista. Turun piispa Mari Leppänen valitsi sen kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajaksi kuuden esiraadin valitseman ehdokaskirjan joukosta.
Voittajakirja on raju kuvaus koulussa tapahtuvasta väkivallasta ja lapsiin kohdistuvasta rakenteellisesta sorrosta. Romaani käsittelee kirjailijan ikäviä kokemuksia peruskoulussa 1990-luvulla.
Hävitys: Tapauskertomus kuvaa traumaa, jonka koulussa tapahtunut kiusaaminen on synnyttänyt.
– Olen iloinen, että palkinnon valitsija on pappi ja piispa, Iida Rauma kertoo.
– Trauma on iso haaste sille, että ihminen voisi kokea elämänsä mielekkäänä ja merkityksellisenä.
Hävitys – Tapauskertomus on Iida Rauman kolmas romaani. 38-vuotias kirjailija on ollut kirjallisuusraatien suosikki. Hänen esikoisromaaninsa Katoamisten kirja oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Toiselle romaanille Seksistä ja matematiikasta myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto ja Tulenkantaja-palkinto.
– Tämä on ollut pitkä ja haastava prosessi, Iida Rauma kertoo Finlandia-voittajakirjan synnystä.
– Olen yrittänyt kirjoittaa tätä kirjaa koko kirjailijan urani, mutta en ole osannut suoraan lähestyä aihetta. Käytännössä olen kirjoittanut tätä puolet elämästäni.
Rankka aihe on vaatinut aikaa. Aktiivisesti Rauma on kirjoittanut voittajaromaania kuusi vuotta.
– On tuntunut tärkeältä herättää keskustelua lapsiin kohdistuvasta sorrosta ja kouluväkivallasta.
– Kirjan kirjoittaminen on aina suuri riski, sillä aina niihin laitetaan jotain itsestä.
Iida Rauma myöntää jännittäneensä tämän kirjan vastaanottoa enemmän kuin edellisten.
– Jos kirja tulee torjutuksi, myös itse tulee torjutuksi. Olen huojentunut ja iloinen, että kirja on saanut enimmäkseen hyvin positiivisen vastanoton.
Hävitys: Tapauskertomus kysyy, mitä tapahtuu, kun kuva ehjästä minästä alkaa hajota.
Romaani jakautuu kolmeen tasoon: Turun kaupungin vaiheisiin, ekokatastrofiin ja yksilön koulussa tapahtuneeseen hävitykseen.
– Kirja on kirjoitettu, että lapsiin kohdistuvasta sorrosta voitaisiin puhua laajemmin. Toivon, että yhteiskunnassamme oleva lapsiviha havaitaan. Kouluväkivalta on sen yksi muoto.
Iida Rauma Finlandia-palkinnon ehdokkaiden julkistustilaisuudessa marraskuussa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Kirja nostaa lasten keskinäisten suhteiden lisäksi esille myös koulun hierarkian ja opettajien lapsiin kohdistuvan vallankäytön. Koulukiusaamisen sijasta Iida Rauma haluaa käyttää sanaa kouluväkivalta.
– Kiusaaminen on pienentävä sana, joka ei tee oikeutta sille, millaista on joutua väkivallan kohteeksi. Kouluväkivalta on huomattavasti parempi.
Vaikka kirja on fiktiivinen, taustalla ovat Iida Rauman omat kokemukset kouluvuosilta. Hän halusi kirjoittaa siitä, mitä koulussa tapahtui.
– Kirja ei ole kosto. En ole kirjoittanut kirjaa oman elämäni ihmisille. Hahmot ovat fiktiivisiä hahmoja, en odota, että kukaan pyytää anteeksi. En tarvitse heiltä mitään.
Iida Rauma uskoo, että kirjoittamiseen ei varmaan löytyisi motivaatiota, jos haluaisi vaikuttaa vain yhteen ihmiseen. Motivaatiota täytyy olla laajemmin.
Finlandia-voiton rahallinen arvo on 30 000 euroa. Iida Rauma on omien sanojensa mukaan ”jotenkin kitkutellut” kymmenen vuotta kokopäiväisenä kirjailijana. Hän tietää jo, mihin voittorahansa käyttää.
– Maailman tylsin vastaus, rahat menevät elämiseen. Ei ole huikeita suunnitelmia.
Myös musiikki ja kuvataide ovat olleet hänelle lapsesta asti tärkeitä, mutta kirjoittaminen mahdollistaa isojen monimutkaisten asioiden pohtimisen ja esittämisen. Kaunokirjallisuus on Iida Rauman mukaan hänelle itselleen paras taidemuoto. Romaanissa voi esittää yhteyden eri ilmiöiden välillä. Voi käsitellä pitkää ja monimuotoista aihepiiriä.
– Oli tärkeää päästä esittämään, miten lapsiin kohdistuva sorto näkyy yhteiskunnassa. Sortoa väheksytään.Lapsista on leikattu ja on tehty katastrofaalisia yhteiskuntapoliittisia valintoja. Lapsilta ja nuorilta on menossa koko maailma alta.
Iiida Rauma 2011, kun hän oli Helsingin Sanomien esikoiskirja-palkintoehdokas. Kuva: Outi Pyhäranta
Seuraava kirja on ollut jo pari vuotta suunnitteilla, mutta kirjailija ei paljasta siitä vielä mitään. Ei hän kerro edes kumppanilleen keskeneräisistä töistään.
Finlandia-voitto on mullistanut arjen. Voittajalla oli alle kaksi päivää aikaa valmistautua palkintojuhlaan. Piti kirjoittaa kolmen minuutin palkintopuhe. Aika harvoin pääsee niin isolle yleisölle puhumaan.
Järjesteltävää riitti.
– Kävin ostamassa siskoni kanssa spraymaalia ja sprayasin kengät mekkooni sopiviksi, valkoisiksi tai hyvin vaaleiksi. Harkitsen vielä kultamaalin laittamista.