Sotahistorian asiantuntija Emil Kastehelmi antaa säälimättömän arvionsa energiayhtiö Fortumin kyvystä maailmanpoliittiseen riskiarvioon.
– Fortumissa ei ole kykyä edes alkeelliseen geopoliittiseen riskianalyysiin, Kastehelmi kirjoittaa Twitterissä.
Kastehelmi viittaa Fortumin toimitusjohtajan Markus Rauramon tunnustukseen, että yhtiö ei pitänyt sotaa mahdollisena riskinä.
– Se että joku lähtisi sotaan Euroopassa ja Venäjä käyttäisi energiaa aseena, sitä ei nähty, IS kertoi Rauramon sanoneen keskiviikkona.
Sota jo 2014
Kastehelmi huomauttaa, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan jo vuonna 2014, jolloin se miehitti Krimin. Lisäksi Venäjä on kiristänyt Ukrainaa energialla.
Fortum osti saksalaisen energiayhtiö Uniperin vuonna 2017. Tänä vuonna Uniper ajautui kriisiin, kun venäläinen Gazprom leikkasi kaasutoimituksia Eurooppaan. Lopulta Saksa päätyi kansallistamaan Uniperin. Fortum pääsee Uniperista eroon, mutta ehti kärsiä miljardien tappiot.
– Fortum ei ole äärimmäisyyksiin viedyssä kapeakatseisuudessaan ilmeisesti kokenut edes ottavansa minkäänlaista riskiä, Kastehelmi kirjoittaa.
Kastehelmi pohtii, voiko Rauramon puheissa olla kyse viestintästrategiasta.
– Rauramon väitteet ovat oikeastaan niin sietämättömän, lähes lapsellisen hölmöjä, että minun on välillä vaikea uskoa edes niiden totuuspohjaa. Näemmekö nyt vain viestintästrategian, jolla monitasoinen epäonnistuminen halutaan paketoida yksinkertaiseksi ymmärtämättömyydeksi? Kastehelmi kysyy.
Kastehelmen mukaan Venäjän energiahankkeisiin investoimalla on rakennettu Kremlille valta-asemaa. Hän epäilee, että Fortumissa on menty tekniikka ja kauppa edellä, jolloin ”politiikan ja historiallisten ilmiöiden ymmärrys on loistanut poissaolollaan”.
Emil Kastehelmi. Mikko Huisko
”Aidosti varmoja”
Iltalehti pyysi Fortumilta vastauksia kysymyksiin Venäjä-riskistä.
– Julkiset tiedot Fortumin riskianalyyseistä löytyvät kattavasti vuosikertomuksistamme, Mark Autio Fortumin viestinnästä vastaa Iltalehden kysymykseen Fortumin maailmanpoliittisesta riskianalyysista.
Fortumin hallituksen vuoden 2017 toimintakertomuksesta löytyy luku riskienhallinnasta. Luvussa ei ole mainittu sanallakaan sotaa, sodan uhkaa, geopolitiikkaa tai Ukrainan sotaa.
Lyhyt Venäjän riskejä ja epävarmuuksia käsittelevä kohta mainitsee ”muutokset lainsäädännössä ja muussa sääntelyssä, taloudellisissa ja sosiaalisissa oloissa ja muissa vastaavissa tekijöissä”.
– Fortumissa on tehty aikanaan valintoja, joista olimme sen hetkisen tiedon, toimintaympäristön ja näkymien perusteella aidosti varmoja. Jälkikäteen katsottuna osa näistä strategisista valinnoista on osoittautunut virheiksi, Fortumin Autio kertoo Iltalehdelle sähköpostitse.
Raportti kertoi energia-aseesta
Ulkopoliittinen instituutti käsitteli Venäjän energiapolitiikkaa vuonna 2016 julkaistussa raportissa Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla. Raportti on laadittu siis vuosi ennen Fortumin Uniper-kauppoja.
– Energiapolitiikassa on havaittavissa riippuvuussuhteita luova geoekonominen toimintamalli, raportin tiivistelmässä kerrotaan.
Toivo Martikaisen, Katri Pynnöniemen, Sinikukka Saaren ja instituutin työryhmän kirjoittamassa raportissa käsitellään Venäjän energia-asetta.
– Oppikirjaesimerkin (––) tarjoavat Ukrainan kaasukriisit sekä monet erilaiset taloudelliset painostuskeinot entisen Neuvostoliiton alueella, kuten tuontikiellot ja työvoiman liikkuvuuden rajoitukset. Venäjä on useaan otteeseen uhannut ja pariin kertaan (vuosina 2006 ja 2009) toteuttanut uhkauksensa kaasuntoimitusten leikkauksista Ukrainan reitillä.
Raportissa sanotaan, että aiemmin energia-aseen kuviteltiin koskevan vain entistä Neuvostoliittoa, mutta ”totuuden pysyvyys on tarpeen asettaa uudelleenarvioinnin kohteeksi”.
– Esimerkiksi vuonna 2008 Venäjä leikkasi öljytoimituksia Tšekkiin, kun maahan oltiin sijoittamassa Venäjän vastustaman Yhdysvaltain ohjuspuolustuksen osia.
Fortumin johdon lisäksi myös Juha Sipilän (kesk) hallitusta on syytetty Venäjä-riskin sivuuttamisesta vuonna 2017, kun Fortum hankki Uniperin. Sipilä sanoi tuolloin, että Uniper-kauppaan ei liity ”ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia”. Myöskään omistajaohjauksesta vastannut Mika Lintilä (kesk) ei tunnistanut erityisiä riskejä.