Eduskunta voi ulkoministeri Haaviston mukaan hyväksyä lain Suomen liittymisestä Naton jäseneksi, vaikka Turkki ei maaliskuuhun mennessä olisi Suomen Nato-jäsenyyttä ratifioinut.
Mika Lehto
Nato-jäsenyyden yksi virstanpylväs on ylitetty. Hallitus, valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan lakiesityksensä Suomen liittymisestä puolustusliitto Natoon, ja lakiesitys lähtee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Hallitus on viime viikkoina keskittynyt riitelemään keskenään, ja viime viikolla hallituspuolue keskusta romahdutti hallituksen toimintakykyä entisestään liittoutumalla opposition kanssa luonnonsuojelulaissa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ei halunnut spekuloida sillä, mitä Nato-prosessille käy, jos hallitus menettää toimintakykynsä kokonaan ja hajoaa Nato-lain eduskuntakäsittelyn aikana.
– Uskon, että hallitus pysyy toimintakykyisenä vaaleihin asti. Tänään hallitus on yksimielisesti hallituksen esityksen eduskunnalle jättänyt ja asia siirtyy nyt eduskunnan käsiin. Tältä erää hallitus on työnsä tehnyt, Haavisto totesi.
– Mutta tietysti toimintakykyinen hallitus tarvitaan tässä kansainvälisessä neuvotteluprosessissa, kun käydään Unkarin ja Turkin kanssa neuvotteluja. Ne ovat luonteeltaan poliittisia neuvotteluja. Sen takia on tärkeää, että toimintakyky säilyy, Haavisto sanoi.
Jos hallitus hajoaa, hallitus muuttuu toimitusministeristöksi ja se ei voi enää tehdä poliittisia päätöksiä.
Vaikka hallitus hajoaisi, Nato-laki on eduskunnalle nyt annettu ja eduskunta voi sitä eteenpäin työstää.
Tulppana Suomen Nato-tiellä ovat olleet toistaiseksi Unkari ja Turkki, jotka eivät ole vielä Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä ratifioineet.
Miten Nato-lain käsittely etenee nyt eduskunnassa?
Siitä käydään ensin lähetekeskustelu ja lähetetään sen jälkeen valiokuntakäsittelyyn. Todennäköisesti ulkoasianvaliokunta laatii Nato-laista mietinnön ja ainakin perustuslakivaliokunta antaa oman lausuntonsa mietintövaliokunnalle.
Ulkoasianvaliokunta ehtii hyvin saada mietintönsä valmiiksi Nato-laista ennen istuntokauden päättymistä maaliskuun 3. päivä.
Tämän jälkeen on kahdenlaista käsitystä: mietintö tuodaan salikeskusteluun ja se hyväksytään äänestyksessä, tai mietintö jää odottamaan Turkin ratifiointipäätöstä.
Haaviston mukaan käsittely voidaan viedä eduskunnassa loppuun asti.
– Oikeudellisesti eduskunnan on mahdollista käsitellä ennen kuin kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Suomen liittymisen. Eli tämä eduskuntaprosessi voidaan viedä loppuun haluttaessa, Haavisto sanoi.
Tekeekö valiokunta mietinnön valmiiksi ja jäädään odottamaan Turkin ratifiointia – vai tehdään mietintö, viedään se salikeskusteluun ja äänestetään jäsenyydestä?
– Tässä vaaditaan eduskunnan suostumus ja sen jälkeen tasavallan presidentti on päätöksentekijä. Nyt asia jää eduskunnan harkintaan, miten pitkälle prosessi viedään, Haavisto vastasi IS:lle.
– Mahdollisuus on, että viedään se loppuun asti, tasavallan presidentin käsittelyyn saakka. Sitä asiakirjaa ja sen tallentamista Washingtoniin ei voida tehdä ennen kuin on kahden viimeisen maan ratifiointi olemassa. Se tallentaminen merkitsee sitä, että Suomi liittyy Naton jäseneksi, Haavisto jatkoi.
Jos eduskunta jostain syystä ei saisi äänestettyä Nato-laista tällä vaalikaudella, asiaa voidaan jatkaa samoilla nuoteilla ensi vaalikaudella.
Tämän eduskunnan viimeinen istunto on siis maaliskuun 3. päivä ja eduskuntavaalit käydään 2. huhtikuuta.
Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet helmikuussa. Turkin aikeista ei ole tietoa.
– Pyrimme vaikuttamaan, että Turkin aikataulu olisi mahdollisimman nopea. Turkilla on tulossa omat vaalit kevään lopussa ja heilläkin on hieman sama tilanne, että heidän parlamenttinsa aktiivinen työaika kattaa ensi vuoden ensimmäiset kuukaudet ja heillekin tulee vaalitauko.
– Tietysti oma toivomuksemme on, että tämä Turkin nykyinen parlamentti ehtisi tämän asian käsitellä, Haavisto toivoi.